Kestävästi rakennettu ympäristö hillitsee ilmastonmuutosta

Tietoa kirjoittajasta Mikko Nousiainen
Toimitusjohtaja, Green Building Council Finland
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

IPCC:n kuudennen raportin kaikkien skenaarioiden mukaan 1,5 celsius-asteen lämpenemisen taso ylitetään viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Arvioiden mukaan Suomi on yksi niistä alueista, joissa lämpeneminen tapahtuu erittäin nopeasti. Hellejaksot tulevat pitenemään. Sademäärät lisääntyvät talvisin ja tulevat yhä useammin vetenä. Kaupunkialueiden hulevesitulvat ovat todennäköisempiä, ja merenpinnan nousu lisää tulvia rannikkoalueilla. Routa-ajan lyheneminen vaikuttaa infraan ja kuljetuksiin. Nämä kaikki tarkoittavat lisääntyvää riskiä rakennetulle ympäristölle ja muutosta totuttuun meille asukkaille.

Rakentaminen näyttää jatkuvan voimakkaana sekä Suomessa että globaalisti. Vuoteen 2050 mennessä maailman rakennuskanta on kaksinkertaistumassa ja rakentamisen luonnonvarojen kulutus kiihdyttää ilmastonmuutosta, minkä lisäksi päästöjä paljon tuottavat rakennukset vaikuttavat suoraan hyvinvointiimme ja toimeentuloomme. Rakennettu ympäristö onkin avainasemassa, sillä sen päästöt kattavat noin kolmasosan kaikista päästöistä ja tuleva rakentaminen lisää rakennetun ympäristön merkitystä entisestään. Vaikutusmahdollisuutemme on kuitenkin paljon kolmannesta suurempi, sillä suunnitteluratkaisuilla on suora vaikutus siihen, miten rakennettua ympäristöä käytetään.

Käsissämme on moniulotteinen haaste. Juuri kun olemme kiinteistö- ja rakennusalalla ryhtyneet määrätietoisesti vähentämään rakentamisen ilmastopäästöjä, joudumme toteamaan, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii aivan uudenlaista ponnistelua ja tahtoa. Nopeasti muuttuva ilmasto edellyttää puolestaan sopeutumisen ja resilienssikyvyn huomioimista.

Meidän on kyettävä hahmottamaan, minkälaiset rakenteet ovat erityisen alttiita rasitukselle muuttuneessa ympäristössä ja miten meidän on varauduttava tulevaan uudisrakentamisessa. Tavoitteena on, että rakennettu ympäristö säilyy toimintakykyisenä ja palautuu jopa aiempaa ehompana häiriötilanteista, on sitkeä ja suojaa ihmisiä ja yhteisöjä myös tulevaisuudessa.

Alalla ei yksinkertaisesti ole varaa olla sijoittamatta vähähiilisiin, energiapiheihin ratkaisuihin sekä toimintavarmuutta ja huollettavuutta painottavaan suunnitteluun. Kykymme varautua tulevaan pienentää taloudellisia, terveydellisiä ja toimintakykyämme vaarantavia riskejä.

Nyt ja jatkossa on mietittävä, kuinka rakennettu ympäristö tarjoaa ihmisille kirjaimellisesti elinkelpoiset ja mahdollisimman mukavat asuinmahdollisuudet myös 2030-luvun alussa ja sen jälkeen. Itsestään selvää ei ole esimerkiksi se, että pitkissä helleaalloissa kaikkia asuntoja tai tiiviisti rakennettuja, vähäisen viheralueen omaavia asuinalueita voidaan pitää mukavasti elinkelpoisina.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen tärkeys on otettava vakavasti. Ehdotukseni on, että organisaatioissa tehtäisiin nyt kehitysspurtti, jonka aikana arvioitaisiin oman toiminnan kannalta keskeiset ilmastonmuutoksen sopeutumiskysymykset ja näiden ratkaisuvaihtoehtoja.

Kestävästi rakennettu ympäristö on mahdollinen. Keinoja ja toimintamalleja on jo tarjolla runsaasti, ne on vain jokaisen toimijan otettava käyttöön välittömästi.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kestävästi rakennettu ympäristö hillitsee ilmastonmuutosta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat