Ministeriön ajama vähähiilisyys on tehotonta ja huippukallista

Tietoa kirjoittajasta Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry Rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti, TTY
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennusteollisuus RT on laatinut alkuvuonna tiekarttaa kohti vähähiilisyyttä. Työn ensimmäisessä vaiheessa on selvitetty hiilijalanjäljen nykytila. Se osoitti monien jo ennestään tunteman asian: energiankäyttö dominoi. Rakennusalan 17 Mt:n kokonaispäästöistä vain 2 Mt kertyy talonrakentamisen materiaaleista. Tämä taas kertoo, että alan päästövähennyspotentiaali on eritoten energian tuotannossa ja rakennusten energiatehokkuudessa.

Ympäristöministeriö (YM) ajaa kuitenkin yhä voimallisemmin puurakentamista merkittävänä keinona saavuttaa vähähiilisyys. Toukokuussa pitämässään webinaarissa ministeriö kertoi, että ”puun käytön lisääminen edistää ilmastotavoitteiden toteutumista rakentamisen koko elinkaaren ekotehokkuuden kautta, koska rakennusmateriaalien merkitys on nykyään erittäin suuri”.

Samassa tilaisuudessa ministeriö ilmoitti tavoittelevansa puun käytölle peräti 45 prosentin markkinaosuutta kerrostalorakentamisessa vuoteen 2025 mennessä. Nykyisen markkinaosuuden tavoitellaan siis noin 20-kertaistuvan vain viidessä vuodessa.

Aiheeseen sopivasti liittyen mediassa kerrottiin äskettäin Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa tehdystä puu- ja betonirakentamisen vertailusta. Kyseessä oli Kuninkaantammeen rakennetuista kerrostaloista tehty selvitys.

Vertailun tulokset olivat linjassa aiempien vastaavien selvitysten kanssa. Puurakennuksen hiilijalanjälki oli 6 prosenttia pienempi kuin betonisen. Rakentamisen osalta puurakennus oli 20 prosenttia vähähiilisempi.

Prosentit monesti selkeyttävät esitettävää asiaa, mutta tässä tapauksessa erojen merkitystä on vaikea mieltää. Jos prosentit muutetaan absoluuttiarvoiksi, lukuihin saadaan ymmärrettävyyttä.

Puu- ja betonirakennusten välinen hiilijalanjäljen ero oli hiilidioksidikiloina hieman alle 100 kg/m2 puurakennuksen eduksi. Kun kerrostalorakentamista tehdään Suomessa kaikki käyttötarkoitusluokat mukaan lukien vuosittain noin 10 Mm3, saadaan kiinni päästövähennyspotentiaalista. Jos YM:n tavoitteen mukaiset 45 prosenttia kerrostalorakentamisesta muutettaisiin ”yli yön” tapahtuvaksi puusta, Kuninkaantammen lukujen mukaan Suomen päästöt pienenisivät ainoastaan 0,15 Mt eli 0,3 prosenttia.

Vielä yllättävämpi on vähähiilisyyden hinta. Aran antaman ja Rakennuslehdessäkin esillä olleen tiedon mukaan puurakennukset tulivat 253 €/m2 kalliimmaksi kuin betoniset. Ero ei kuulosta dramaattiselta, mutta sen pohjalta voi kuitenkin laskea, että puurakentamisella säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tuli yli 2500 euroa.

Puurakentamisella aikaansaadun vähähiilisyyden hinta on tähtitieteellinen, sillä EU:n päästökaupassa hiilidioksiditonnin noteeraus on tällä haavaa noin 25 euroa. Päästökauppa on toki ”oma lukunsa”. Sen sijaan realismia on, että vain noin 100 euron tonnikustannuksella voidaan sementtitehtaan piipusta tuleva hiilidioksidi ottaa talteen ja varastoida pysyvästi. Tällä kustannuksella betonirakenteet voidaan siis saada lähes nollapäästöisiksi.

Jos valtio haluaa tukea päästövähennystoimia, huomattavasti puurakentamista kustannustehokkaampaa verovarojen käyttöä olisi hiilidioksidin talteenoton tukeminen päästöintensiivisillä teollisuudenaloilla.

Tätä artikkelia on kommentoitu 23 kertaa

23 vastausta artikkeliin “Ministeriön ajama vähähiilisyys on tehotonta ja huippukallista”

  1. Onko tähän hiilidioksidin talteenottoon siis toimiva teknologia olemassa? Mikään ei varmaan ei estä tekemästä molempia asioita, puurakentamisen edistämistä ja CO2 talteenottoa? Betoni- tai puufundamentalistinen väittely on tavallaan turhaa, mutta pakko huomauttaa että iso osa teollisuuden infrastruktuurista ja kulttuurista tukee betonirakentamista mikä aika varmasti selittää vähintäänkin valtaosan syntyneestä kustannuserosta.

  2. Käsittääkseni tekniikka on olemassa. Oslon lähelle Brevikiin rakennetaan parhaillaan hiilidioksidin talteenottolaitosta sementtitehtaaseen. Kanadassa ollaan myös pitkällä.

    Vaikka talteenotto on puurakentamiseen verrattuna todella halpa tapa sitoa hiiltä, se kuitenkin enemmän kuin kaksinkertaistaa sementin hinnan. On selvää, että jos yksi tehdas tekee tällaisen investoinnin, asiakkaat siirtyvät muualle.

    Itse en tunnustaudu betonifanaatikoksi. Olen sitä mieltä, että kutakin rakennusmateriaalia kannattaa käyttää siinä kohteessa, johon se valikoituu asiakkaan päätöksellä ja vapaassa kilpailussa. Minulle riittää, että kaikkia materiaaleja kohdellaan tasapuolisesti valtiovallan taholta.

  3. Tuohon kustannusasiaan tekee vielä mieli kommentoida, että erot tulevat siitä, että kerrostalojen betonirakenteet ovat monin verroin yksinkertaisempia kuin vastaavat vaatimukset täyttävät puurakenteet. Painavilla ja palamattomilla materiaaleilla on helppo täyttää palo- ja varsinkin äänitekniset vaatimukset. Samoin korkeiden rakennusten jäykistäminen onnistuu betonirakenteilla ilman, että niihin pitää lisätä juuri mitään ”ylimääräistä”. Infrastruktuurilla ja kulttuurilla ei taida olla asian kanssa isommalti tekemistä.

    1. Hyvä pointti ja täysin totta, mutta pysyn silti väittämässäni vaikka nyt väittämäni perustuu puhtaasti alan tuntemukseen. Ja perstuntumaan. Kyse on yksinkertaisimmillaan siitä kuinka paljon on kapasiteettia tarjolla vaikkapa massiivipuukerrostaloihin vs betonikerrostaloihin Suomessa. Kokeneita urakoitsijoita on merkittävästi vähemmän, samoiten tehtaita sekä suunnittelijoita. Kilpailu on tod näk myös väljempää ja riskit suurempia. Kaikki nämä vaikuttavat kustannusarvioihin sekä toteutuneisiin kustannuksiin.

  4. Kirjoituksen pointti on mielestäni oikeansuuntainen. Euroissa on ehkä hiukan lobbauslisää, sillä päästökaupan hinta on arvonlisäveroton, ja Aran hinta arvonlisäverollinen, mutta varsinainen argumentti ei kauheasti varmaan muuttuisi, vaikka 25 euroon lisäisi 24 prosenttia arvonlisäveroa. Sama tilanne on monessa muussakin päästöihin liittyvässä asiassa tällä hetkellä. Jotain saatetaan perustella päästövähennyksillä, vaikka esitys on erittäin kallis siihen nähden, mitä muita vaihtoehtoehtoja olisi päästövähennysten toteutukseen, mikä käytännössä voi viitata siihen, että tosiasiallinen syy esitykselle on pääasiassa joku muu kuin viestinnässä mainitut päästöt, ja sitten hetken päästä valtio päätää osoittaa vaikkapa 700 miljoonan euron pääomituksen Finnairille ilman, että esityksen yhteydessä pohditaan päästövaikutuksia lainkaan.

    Hiilidioksidin talteenotollekin voi olla käyttöä, mutta sen korvamerkkaaminen jonkun päästöjen aiheuttajan ”hyväksi” ei ole tällä hetkellä ainakaan vielä käypä käytäntö. Talteenoton pitkäaikaisvaikutuksia tunnetaan huonosti, mukaan lukien se asiantila, että paljonko talteenotetuista päästöistä vuotaa päästöjä ajan mittaan, ja että paljonko talteenotto itse aiheuttaa päästöjä, eivätkä nykyiset päästöjen aiheuttajat voine taata tulevien sukupolvien puolesta, että ne paikat, joihin hiilidioksidin talteenottoa nyt tehtäisiin vaikkapa maa-aineksiin sitä pumpaten, myös jäisivät sen jälkeen koskemattomiksi hiilivarastoiksi, joille ei koskaan tulevaisuudessa tehdä sellaisia toimenpiteitä, joilla päästöt voisivat alkaa vuotaa enemmän pois. Päästöjä voi olla järkevää talteenottaakin, mutta välttämättä pitkäaikaistarkoituksessa talteenotettuja päästöjä ei ole hyvä antaa kenenkään toimijan markkinoinnissaan vähentää niistä päästöistä, mitä oikeasti ilmakehään on kuitenkin päästetty, vaan nämä asiat voi olla perusteltua pitää erillään.

  5. Eikö verrattava puurakennus ollut rankarunkoinen? Tietysti massiivipuulla ollaa eri luokassa

    1. Massiivipuulla myös hintaero nousee merkittävästi, eli tilanne ei taida ainakaan parantua.

      1. Ei runkojen kustannuksissa ole paljoa eroa noin korkeassa. Rankarunkoisessa työnosuus on suuri samoin kuin suunnittelun.

        Hiilensidonnassa eroa on merkittävästi.

  6. Jäärät kinastelee joutavasta. Ei ihme, että suomalaiset ei menesty maailmalla. Suomalainen insinööriluonne on jäykkä sinisilmäinen nihilistibyrokraatti, joka ottaa kaiken kirjaimellisesti.

    1. Mitenkä muuten asioita pitäisi ottaa? Jos väität apinaa kalaksi on vain oikeaa puuttua tähän väitteeseen ja todeta että se on virheellinen.

  7. Betonielementtituotanto on sellaista askartelua ja käsityötä, että jossain vaiheessa pakko hypätä seuraavaan vaiheeseen. Massiivipuu sitoo enemmän hiiltä kuin esitetty rankarunko. Se voidaan myös täysin koneellisesti jyrsiä haluttuun muotoon ja toimii myös valmiina sisäpintana.

    Siis onhan se hyppy joskus tehtävä. Eihän noiden askarteluiden betonielementtien heittojen tasoittelu työmaalla voi olla mitenkää järkevä suunta.

    Betonielementtien valmistustekniikka ja toleranssit ovat kivikautisia. Se on ihan sama kuinka puhdasta päästöistä saadaan jos tekniikka on mitä on.

  8. En tiedä, onko kirjoittaja tahallaan vai tietämätään jättänyt huomiotta sen seikan, että puun ilmastohyödyt eivät synny pelkästään sen pienemmästä hiilijalanjäljestä vaan sen kyvystä varastoida hiiltä rakennukseen vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. Puhutaan siis suuresta hiilikädenjäljestä. Hiilikädenjälkeä ei vähennetä hiilijalanjälkilaskennassa lopputuloksesta vaan se täytyy huomioida erikseen pohdittaessa eri materiaalien vaikutuksia.

    Vertailussa, johon kirjoittaja myös viittaa, on mainittu, ettei siinä otettu huomioon materiaalien hiilikädenjälkeä: ”laskelmissa ei otettu huomioon rakennuksien hiilikädenjälkeä, eli paljonko käytetyt materiaalit sitovat hiiltä. Arvioiden mukaan puutuotteisiin varastoituu 50 vuoden ajaksi hiilivarasto, joka vastaa noin puolta rakennusmateriaalin ilmastopäästöistä.”

    Rehellisyyden nimissä olisi ollut hyvä myös nostaa esiin, että tässä vertailussa oli kysessä rankarunkoinen kerrostalo (mistä joku toinen kommentoija jo huomauttikin). Valikoiduilla faktoilla kun saa vaikka minkälaisen argumentin aikaiseksi.

    1. Suomalainen metsäteollisuus purkaa metsistä hiilivarastoa noin 80 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Tästä määrästä syntyy noin 10 miljoonaa kiintokuutiota sahatavaraa ja puulevyjä. Siitä määrästä taas ehkä noin puolet päätyy pitkäaikaiseen käyttöön.

      Kaikki muu eli 75 miljoonaa kiintoa muutetaan/muuttuu hiilidioksidiksi joko energiahyödyntämisessä, sahauksen ja sellutuotantoprosessien yhteydessä tai lyhytikäisten sellutuotteiden palaessa/maatuessa. Sanotaan, että tämä hiilidioksidi palaa takaisin metsään. Niinhän se tekeekin, mutta aikaa siihen kuluu Syken selvityksen mukaan 100 v.

      Jos näet, että tuo 5 miljoonan kuution hiilivarasto on merkittävä etu, et ole ehkä tarkastellut aivan koko kokonaisuutta.

      1. Etuhan syntyy merkittävästi, jos kuvitteellisessa tilanteessa massiivipuu korvaa vaikkapa betonielementti teollisuuden lähes täysin. Puuhun sidottu hiilen määrä kasvaa sekä sementtiä valmistetaan vähemmän laskeneen kysynnän takia.

      2. Kyllä on vaikea ymmärtää tämän kommentin logiikkaa. Eli mielestäsi se, että puuta käytetään tällä hetkellä niin vähän pitkäaikaisessa käytössä, on peruste olla käyttämättä sitä jatkossakaan sen enempää?

        Kun minä puhuin edusta, tarkoitin sillä puun ominaisuutta, en nykyisen hiilivaraston kokoa. Tuo varaston kokohan nimenomaan kasvaa, jos puun käyttöä rakentamisessa lisätään. Ja juuri rakentamisessa sitä pitäisi lisätä, sillä rakennuksissa puu säilyy ja sen sisältämä hiili varastoituu pitkään, toisin kuin esimerkiksi paperituotteissa, puhumattakaan energiahyödyntämisessä.

      3. Kuun metsää kaadetaan ja tuotetaan massiivipuuta rakentamiseen totetuu sekä hiilenvarastointi että uusien metsien kasvattaminen joka sitoo taas hiiltä.

        Olet oikessa että vain betoniteollisuuden korvaajana saavutetaan hiilivarasto. Pelkän paperintuotanto ei.
        Eli niin kuin tuot esiinkin että puulla ei ole merkitystä ellei se käytetä rakentamiseen ja todella paljon potentiaalia on lukujesi perusteella.

  9. Nauravat teille kouhkaajille Etelä Euroopassa ja kääntävät kylkeä oliivipuun katveessa.

  10. Aika erikoisia kommentteja…
    Ai että pitäisi lisätä jotain massiivipuurakentamista – ei niitä kerrostaloja voida nyt yhtäkkiä alkaa hirrestä tekemään… vai mitä muuta massiivipuuta nyt tarkoitetaan? CLT-elementtituotanto on vielä täysin naurettavaa, 10 vuoteen se ei ole kehittynyt kuin muutaman tehtaan puuhasteluksi, ei niistä voi teollisessa mittakaavassa taloja tehdä.

    Hiilikädenjälki ja hiilidioksidin varastointi on lillukanvarsia, haaveilua ja pelkkää kikkailua tilastoilla. Hiilidioksidi ei taseesta mihinkään katoa, vaikka sitä kuinka puun kasvun myötä sitoutuisi runkoon. Aina tulee se päivä, kun puu poistuu ja hiilarit vapautuvat.

    Meidän metsät eivät myöskään riitä tällaisiin lukuihin. Niitä ei yksinkertaisesti saa kaataa enempää, metsäteollisuus käyttää jo kaiken mahdollisen ja tuontia Venäjältä on aivan älyttömästi.

    Kyllä 2 Mt:n osuuden rippeiden kanssa touhuaminen on täyttää piipertelyä, kun samaan aikaan tuotanto ja lämmitysenergia kuitenkin tuottavat 15 Mt hiilaria.
    Huomattavasti oleellisempaa olisi kiinnittää huomiota rakenteiden detaljeihin, saada ilma- ja lämpövuodot kuriin sekä rakenteista vikasietoisia. Sisäilmaston ja rakennusfysiikan hallinta valitettavasti vaan ei ole mediaseksikästä. Totuus kuitenkin on, että LVI-suunnittelu se vasta keskeneräinen tieteenala on, edes painesuhteiden vaikutusta ilmanvaihtoon ja ilmavuotoihin ei hallita.

  11. Näihin artikkeleihin olisi mukava saada linkki niihin tehtyihin laskelmiin. Tietysti riippuen että ne on saatavilla julkisesti. Ylipäätään näistä jutuista tulee ensimmäisenä mieleen että virkamiesarmeija on taas näpytellyt exceliin kivoja lukuja sen verran että saadaan omaa agendaa ajava tulos.

    Aina ihmetyttänyt että miten se puurakennus sen hiilen nielee. Materiaalista riippumatta pääsääntöisesti 50v, hyvässä lykyssä 100v niin se nykypäivänä tehty tönö lanataan maan tasalle. CLT- on käytännössä ongelmajätettä siinä olevan liimamäärän takia. Soirorunkoisessa ”puutalossa” on jokunen nippu puutavaraa ja loppu on betonia, muovia, villaa, kipsiä, kittiä ym kaatopaikka roskaa ja kemikaalia valtavat määrät. Isoilta osin kierrätyskelvotonta tavaraa.

    Hyvin tehty hirsirakennus nyt kestänee jokusen satavuotta, mutta ennemmin tai myöhemmin historian aikana se tulee tuhoutumaan, joten minne se hiili varastoituu pitkässä juoksussa siinäkään tapauksessa.

    Betonirakennus on helppo jauhaa betorociksi ja sijoittaa lähialueille täytöksi. Isommissa kasvukeskuksissa kiviainesten saatavuus heikkenee koko ajan ja kuljetusmatkat kasvaa, joten kun tulee aika pulveroida nuo lähiömörskät pois niin varmaan ottajia riittää lähialueilla niille betonimurskeille. Teräkset menee kierrätykseen

    Nykyajan ”puu”kerrostalolle ei ole muuta loppusijoituspaikkaa kuin uuni ja kaatopaikka.

  12. Hiilidioksidin talteenotosta ovat hourailleet yli 30 vuotta nämä pahimmat saastuttamisen puolesta lobbaajat eli energiayhtiöiden johtajat.

    1. Näin on. Kaksilta rattailta viisastelevat. Pieni se on sivistyneenkin mieli ja ajatus.

Vastaa