Onko ulkomainen omistus uhka?

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomen suurimpiin infrayhtiöihin kuuluvan Destian myyminen osaksi ranskalaista alan jättiä Colasia ei ollut yllätys. Tieliikelaitoksesta valtion omistamaksi Destiaksi vuonna 2008 muuttunut yhtiö siirtyi sijoitusyhtiö Ahlström Capitalin omistukseen seitsemän vuotta sitten, kun valtio luopui siitä. Pääomasijoittaja kehittää yhtiötä ja tyypillisesti vie sen pörssiin tai etsii uuden teollisen kumppanin. Seitsemän vuoden sijoitusaika on melko pitkä, eli yritysjärjestelyä ehdittiin jo odottaa.

On mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus omistuspohjalla jatkossa on. Kun puhutaan tytäryhtiötaloudesta, keskustelun sävy on usein kielteinen: ulkomainen omistus koetaan uhkana, joka kaventaa ostetun yrityksen roolia ja tyrehdyttää esimerkiksi tuotekehitystä.

Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänä vuonna tohtorikandidaatti Tero Luoman selvityksen Tytäryhtiötalous ja ulkomaiset yritysostot Suomessa – uhka vai mahdollisuus. Luoma käy läpi kymmenkunta viime aikojen yrityskauppaa, joissa ulkomainen ostaja on ostanut pörssilistatun suomalaisyhtiön. Mukana on neljä rakennusalalla toimivaa yritystä eli Cramo, Ramirent, Pöyry ja Tikkurila.

Luoman johtopäätös on ensinnäkin se, että suomalaisyhtiöitä ei osteta alehintaan ulkomaille eli yhtiöiden arvostus on kansainvälistä tasoa. Itse ulkomaalaisomistuksen Luoma näkee sekä uhkana että mahdollisuutena. Hän arvioi, että kansantalouden näkökulmasta ulkomaisen ja kotimaisen pääoman välillä ei ole vastakkainasettelua, vaan ne hyödyttävät toisiaan. Mutta jos kotimainen omistajuus alkaa vähentyä, riskinä on tytäryhtiötalouden kielteiset vaikutukset, eli omistajuuden vaikutusvalta yhtiöiden pääkonttoreiden ja päätöksenteon osalta valuu pois Suomesta. Tämä taas köyhdyttää kansantaloutta.

Suomalaista omistajuutta siis tarvitaan ulkomaisen rinnalla. Ulkomaiset ostajat kiinnostuvat suomalaisyhtiöistä tyypillisesti, kun niiden markkina-arvo kasvaa 0,5–1 miljardiin euroon. Se myös kertoo, että tuon kokoisiin yritysjärjestelyihin ei löydy helposti kotimaista pääomaa ja valmiutta. Siksi olisi tärkeää, että markkinoilla olisi riittävästi tarjolla myös kotimaista rahaa ja ratkaisuja yritysten kasvua tukemaan.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Onko ulkomainen omistus uhka?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat