Kokeile kuukausi maksutta

Puukerrostaloissakin koti on enemmän kuin materiaalit

Tietoa kirjoittajasta Katja Lähtinen, Charlotta Harju, Eliisa Kylkilahti, Anne Toppinen
Kirjoittajista Lähtinen on tutkimusprofessori, Harju tutkija, Kylkilahti yliopistonlehtori ja Toppinen professori. He työskentelevät Luonnonvarakeskuksessa ja Helsingin yliopistossa muun muassa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa Decarbon-Home-hankkeessa.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Puun käyttö on yksi mahdollisuus vastata ilmastonmuutoksen hillinnän haasteisiin sekä rakentamisen järjestelmien uudistamistarpeisiin. Asuinrakentamisessa mahdollisuuksia on erityisesti kerrostaloissa, joissa puuta käytetään runko- ja julkisivumateriaalina yhä suhteellisen vähän.

Puukerrostaloasumisen kuluttajaodotuksia on tutkittu tarjontaan liittyviin materiaali- ja teknologianäkökulmiin verrattuna huonosti, vaikka markkinoiden kehittyminen edellyttää myös kysynnän tuntemusta. Olemme olleet viime vuosina mukana useissa tutkimushankkeissa, joiden aineistoihin perustuvat tulokset ovat tuoneet aihepiiristä uutta tietoa.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja rakentamisen järjestelmien uudistamisen rinnalla puukerrostalorakentamisen on toivottu parantavan asuinhyvinvointia erityisesti kaupungeissa. Puukerrostaloasukkaille tärkeää on koettu asuinhyvinvointi, johon vaikuttavat niin rakennusmateriaalit ja -teknologiat kuin rakennusten ominaisuudet ja niiden sijainti.

Puukerrostaloasumisen kiinnostavuuden lisääminen edellyttää tutkimustulosten mukaan ymmärrystä sekä kuluttajien materiaaleihin, rakennuksiin että asuinympäristöihin liittyvistä odotuksista. On tärkeää, että positiivisten näkemysten rinnalla ymmärretään myös puukerrostaloihin liittyviä epäluuloja. Kodin valitsijoille materiaali- ja teknologiavalintoihin liittyvät perustelut eivät riitä asuinhyvinvoinnin takeiksi.

Suomalaiset kuluttajat suhtautuvat sisustus- ja rakennepuutuotteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Puutuotteiden laatu on kuluttajille monen osatekijän muodostama kokonaisuus, johon liittyvät muun muassa tekniset ratkaisut, henkilökohtaiset mieltymykset, materiaalien alkuperä ja ekologinen kestävyys. Puu nähdään myös akustisesti ja esteettisesti miellyttävänä materiaalina. Puun ympäristöystävällisyyttä arvostetaan, ja sen rakennuskäytön ilmastonmuutosta hillitsevää vaikutusta kuluttajat pitävät hyvänä asiana.

Osalla kuluttajista on kuitenkin epäilyksiä puun kestävyydestä rakennusten julkisivuissa ilmastonmuutoksen myötä muuttuvissa sääolosuhteissa. Puurunkoisten rakennusten paloturvallisuus ei suomalaisia erityisesti huoleta – erityisesti verrattuna muun Euroopan kuluttajiin.

Elämäntilanteet, -tavat ja -arvot vaikuttavat siihen, kuinka tärkeitä asuntoon, rakennukseen, sijaintiin ja asuinympäristöön liittyvät tekijät ovat kodin valinnassa. Esimerkiksi kaupunkiasumista arvostavien kuluttajien odotukset puukerrostalojen sijainnista eroavat luontoympäristöjä lähelleen haluavista. Moninaiset asumisen arvostukset liittyvät myös toiveisiin rakennusten ulkonäöstä ja asuntojen suunnittelusta, mikä vaikuttaa esimerkiksi erilaisten puukerrostalojen brändäysmahdollisuuksiin.

Puukerrostalorakentamisen markkinoiden kehittymiseen vaikuttavat kysynnän osalta monet asuntomarkkinoiden tekijät: avainasemassa ovat monipuolisesti kuluttajatarpeisiin vastaavien puukerrostaloasuntojen tarjonta ja yritysten mahdollisuudet rakentaa vuokra- ja omistuskoteja erilaisiin asuinympäristöihin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Puukerrostaloissakin koti on enemmän kuin materiaalit”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Katja Lähtinen, Charlotta Harju, Eliisa Kylkilahti, Anne Toppinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/katja-lahtinen-charlotta-harju-eliisa-kylkilahti-anne-toppinen/