Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusala on mitannut turvallisuustasoa pitkään yhteisillä kriteereillä

Tietoa kirjoittajasta Antti Leino, Juha Suvanto
Antti Leino, turvallisuuspäällikkö, Skanska Oy, RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtaja Juha Suvanto, Rakennusteollisuus RT ry, turvallisuusasiantuntija
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakennuslehden blogipalstalla 16.5.2019 toimituspäällikkö Seppo Mölsä kirjoittaa työtapaturmien seurannasta yrityksissä otsikolla ”Mistä puhumme kun puhumme tapaturmataajuudesta – kaunistellaanko lukuja esimerkiksi bonuksien vuoksi?” Koska tekstistä voi joistain asioista saada väärän kuvan, on tapaturmien seurantaa RT:n jäsenyrityksissä syytä selventää.

Toisin kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää, Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykset sopivat jo yli kymmenen vuotta sitten yhteisistä pelisäännöistä tapaturmataajuuden mittaamiseksi. Mittaaminen tapahtuu Työterveyslaitoksen vuonna 2003 perustaman Nolla tapaturmaa -foorumin käyttämien kriteereiden mukaisesti. Mittaustapa on kansainvälinen, ja sen avulla voidaan tehdä vertailuja myös eri maiden välillä.

Nolla tapaturmaa -foorumin käytäntöä seuraten myöskään RT:n jäsenten yhteisen mittaustavan tapaturmakriteerit eivät sisällä ns. nollapäivätapaturmia eli työtapaturmia, joista on aiheutunut alle yhden päivän työkyvyttömyys. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitäkin yrityksissä seurattaisi. RT:n kyselyssä kerätään vieläpä jäsenten vaaratilanne- ja turvallisuushavaintojen taajuuskin. Rakentajien kattava turvallisuustietojen kerääminen osoittaa, että ala on aidosti sitoutunut tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja työturvallisuuden parantamiseen.

Rakennusteollisuus tekee jäsenilleen joka kuukausi tapaturmakyselyn, jossa mukana on vuoden 2014 alusta lähtien olleet talonrakennusteollisuuden, infrarakentamisen ja rakennustuoteteollisuuden jäsenyritykset. Kyselyssä jäsenyrityksiltä pyydetään niiden työpaikoilla Suomessa toteutuneet tunti- ja tapaturmamäärät erikseen oman ja ulkopuolisen työvoiman osalta. Mukaan luetaan sekä työntekijät että toimihenkilöt.

Tapaturmakyselyssä saatujen vastausten tuntimäärä, jopa kahdeksan miljoonaa työtuntia kuukausittain, vastaa noin 50 000:tta henkilötyökuukautta, joten kattavuus kyselyssä on hyvä. Aliurakoitsijoiden ja muun ulkopuolisen työvoiman tietojen kyselyssä saatujen vastausten määrä osoittaa, että myös siellä kattavuus on hyvä. Tilastoihin päätyy siis tiedot varsin kattavasti sekä yrityksen oman että ulkopuolisen työvoiman tapaturmista Suomessa.

Alan harjoittaman yhteinen mittaustapa mahdollistaa pitkäjänteisen vertaamiseen yrityksen sisällä ja kertoo, mihin suuntaan turvallisuustasossa ollaan menossa. Vastaavasti yritykset voivat vertailla omaa tasoaan ja kehitystään yhteisiin lukuihin. Edistykselliset yritykset käyttävät turvallisuustasonsa arviointiin myös ennakoivia mittareita, muun muassa vaaratilanneilmoituksia ja turvallisuushavaintoja, johdon turvallisuuskierrosten määrää sekä TR/MVR-mittausten tuloksia.

Alalla on jo vuosia sitten sovittu ja otettu käyttöön yhteiset kriteerit Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritysten yhteisen tapaturmataajuuden mittaamiseksi. Rakennusteollisuuden turvallisuusryhmän kanta on, että myös Rakennuslehden olisi hyvä käyttää samoja kriteereitä omissa kyselyissään.

Linkki: Rakennusteollisuus RT selvittää jäsenyritystensä tapaturmakehitystä säännöllisin tapaturmakyselyihin tässä

Rakennusteollisuuden kriteerit tapaturmille taajuuden laskennassa (tapaturmat/miljoona työtuntia) ovat:
Kaikki työtapaturmat, joista on aiheutunut vähintään yhden (1) päivän työkyvyttömyys (tapaturmapäivä + vähintään yksi työkyvyttömyyspäivä)
– mukaan luetaan myös työtapaturmat, joissa on käytetty ns. kevennettyä työtä, joka on kestänyt tapaturmapäivän lisäksi vähintään yhden työpäivän
– ei sisällä työmatkatapaturmia (asunnon ja työpaikan välinen matka)

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Rakennusala on mitannut turvallisuustasoa pitkään yhteisillä kriteereillä”

  1. Tapaturman kohdannut korvaavaan työhön niin luvut pysyvät kunnossa.
    Omalla kokemuksella näin suurissa yhtiöissä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Antti Leino, Juha Suvantohttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/antti-leino-juha-suvanto/