Vauhtia rakennusalan kehitykseen datapohjaisesta suunnittelusta

Tietoa kirjoittajasta Nicholas Klokholm
District Manager – Nordics, Baltics & Poland, Autodesk Construction Solutions
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Pandemia ja joustavien työskentelytapojen lisääntyminen ovat mullistaneet toimistorakennusten käytön kaikkialla maailmassa. Suomessakin media on uutisoinut monista pienempiin tiloihin muuttaneista toimijoista, ja Raklin kevään 2021 toimitilabarometrin mukaan tyhjän toimistotilan määrän odotetaan jatkossa kasvavan koko maassa.

Toimistot ovat kovaa vauhtia muuttumassa ennen kaikkea kohtaamispaikoiksi, joihin tullaan tapaamaan työkavereita ja asiakkaita. Tulevaisuuden tiloilta haetaan tällöin erityisesti muuntautumiskykyä ja hyvää sijaintia.

Sitä mukaa kun osa toimistoista tyhjenee, tulee myös osa rakennuksista elinkaarensa päähän. Niistä jotkut puretaan, mutta kestävän kehityksen ja myös kaupunkien elinvoimaisuuden kannalta olisi hyvä löytää niistä mahdollisimman monille uusi käyttötarkoitus. Vääränlainen tila tyhjillään on lisäksi tuottamatonta pääomaa – mitä nopeammin ja yksinkertaisemmin se saadaan muutettua tuottavaksi, sen parempi myös liiketoimintaa harjoittavalle.

Toimistotiloja voitaisiin muuttaa asunnoiksi ja vastata näin esimerkiksi pääkaupunkiseudun asuntotarpeeseen, mutta se ei aina ole helppoa – varsinkaan silloin, kun kiinteistölle on määritelty tietty käyttötarkoitus.

Joustavampi suunnittelu nouseekin tulevaisuutta ajatellen entistä tärkeämmäksi sekä uusissa että olemassa olevissa rakennuksissa, sillä aikainen suunnittelu takaa valmiudet tarvittaviin vaihdoksiin myöhemmin. Jatkossa näemme todennäköisesti yhä enemmän hybridikäyttöisiä kiinteistöjä, joissa on sekä asuntoja että toimistotiloja.

Teknologia tarjoaa monenlaisia keinoja tyhjentyneiden toimitilojen uudelleenajatteluun. Esimerkiksi digitaaliset kaksoset mahdollistavat simulaatiot, joilla varmistetaan parhaat ratkaisut ennen kuin muutoksia tehdään itse kohteessa. Data-analyyseillä voidaan tehdä laskelmia, jotka vähentävät kuluja, karsivat suunnitteluvirheitä, nopeuttavat rakennusten valmistumista ja parantavat niiden käyttökokemusta.

Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin mukaan rakentamisen kustannukset ovat tänä vuonna nousseet. Materiaalien käyttö täytyy siis optimoida entistä tarkemmin. Tässäkin datapohjainen päätöksenteko on erinomainen apuväline, jolla rakennetaan samalla uutta kestävämmin. Korjaushankkeissa voidaan jo nyt valita parhaat ratkaisut esimerkiksi hiilijalanjälkilaskennan perusteella.

Dataa voidaan tallentaa myös rakennuksen elinkaaren aikana, jolloin kiinteistönomistajat ja rakennusyhtiöt saavat tietoa rakennuksen arjesta ja esimerkiksi sähkönkulutuksesta. Tietoa voidaan sen jälkeen hyödyntää paremmin sekä rakennuksen ylläpidossa että tulevassa rakennussuunnittelussa. Datapohjaiseen suunnitteluun parhaat lähtökohdat tarjoavat alustat, joissa eri rakennusprosessit kytkeytyvät toisiinsa aikataulutuksista ja materiaalivalinnoista alkaen ja data on pilvessä hyödynnettävissä.

Nyt on oikea aika ajatella uusiksi vanhoja toimintatapoja. Sitä, kuinka asumme, ja sitä, miten ja missä työskentelemme. Samalla meidän tulisi päivittää käsityksemme siitä, miten hyödynnämme olemassa olevaa dataa suunnittelun tukena ja miten voimme varmistaa, että suunnitteluprosessit ovat niin tehokkaita kuin mahdollista eikä tieto häviäisi pisteratkaisuissa matkan varrella.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Vauhtia rakennusalan kehitykseen datapohjaisesta suunnittelusta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat