Kokeile kuukausi maksutta

Viherrymmekö taksonomian ja direktiivien voimalla?

Tietoa kirjoittajasta Esko Kukkonen
DI, eläkkeellä oleva ympäristöministeriön yli-insinööri, toiminut myös tutkijana ja rakennuttajana. Nykyisin alan freelance-toimittaja.
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

EU:ssa on viime aikoina tehty merkittäviä ehdotuksia niin sanotun vihreän siirtymän edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi. Tärkeä on taksonomia-asetus, jolla pyritään etenkin rahoituksen kautta ohjaamaan ratkaisuja vihreään siirtymään. Näyttää siltä, että suurimmat ongelmat Suomessa sen suhteen ovat olleet metsäpolitiikassa, sillä metsäpuolen taksonomian suhteen meillä Suomessa ovat monella nousseet karvat pystyyn.

Ehdotuksia toimenpiteiksi on kuitenkin tullut myös rakentamisen puolelle. Olisikin varmaan syytä laajasti tiedostaa, kuinka paljon ehdotettu taksonomiamalli muuttaa rakentamisen ja kiinteistönhoidon käytäntöjämme. Asetukseen kannattaa siksi tutustua. Se löytyy netistä.

Toinen EU:ssa valittu tapa on edistää vihertymistä direktiivien kautta. Tällöin toimenpiteet menevät käytäntöön jäsenvaltion omien määräysten ja muiden toimien kautta. Komissio julkaisikin viime joulukuussa muun muassa ehdotuksen uudeksi Epbd-direktiiviksi. Epbd tarkoittaa rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista. Direktiivin aiempien versioiden perusteella meillä on annettu viime vuosina kiristyneet uudisrakennusten energiatalousvaatimukset.

Komission ehdotuksen tärkein tavoite on saada 55 prosentin vähennys päästöihin vuonna 2050 vuoteen 1990 verrattuna. Uudisrakentamiselle tulee entistä tiukempia vaatimuksia, ja rakennusten energialuokitusta tullaan kiristämään. Siinä parhaan A-luokan rakennusten päästöt ovat nollassa.

Jäsenvaltioiden on myös laadittava kansalliset peruskorjausohjelmat ja niiden rahoitussuunnitelmat tarvittavan korjausrakentamisen toimeenpanoksi. Niissä on esitettävä tavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Suomalaiset lausunnonantajat, niin Rakennusteollisuus kuin monet kiinteistöalan järjestöt Omakotiliitosta Kuntaliittoon ja Senaattiin, ärähtivät ehdotuksen sisällöstä. Sitä pidettiin liian nopeasti voimaan tulevana sekä huonosti meidän pohjoisiin oloihimme sekä rakentamisen ja kiinteistönhoidon käytäntöihimme soveltuvana.

Myös valtioneuvosto äskettäin antamassaan ja komissiolle lähettämässään lausunnossa korostaa komission ehdotuksen huonoa soveltuvuutta meidän oloihimme. Siinä arvostellaan kentän lausuntoja seuraten myös aikataulua ja eri toimenpiteiden järjestystä. Tähän kannanottoon kannattaa tutustua. Se löytyy ympäristöministeriön nettisivuilta.

Kaiken kaikkiaan tuo ehdotus oli raakile ja oloihimme huonosti soveltuva. Voimme vain toivoa, että Epbd-direktiivi paranee oleellisesti jatkokäsittelyssä. Lopullisen version arvellaan valmistuvan vuodessa parissa. Tilanne on kaiken kaikkiaan kentällä hyvin tukala. Isoja muutoksia tulee kireällä aikataululla.

Fossiilisen energian käyttöä on tietenkin ratkaisevasti vähennettävä rakennusten lämmityksessä. Mutta mielestäni esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvä käyttö talojen lämmityksessä tai muut toimet voivat tulla huomattavasti edullisemmiksi kuin ylimitoitetut ja kalliit rakennuksiin kohdistuvat lämmönsäästötoimet. Kansalliset vaihtoehtoiset toimet olisivat varmasti myös paljon tehokkaampia kuin komission esittämät. Uskon, että meillä Suomessa on tällä alueella paras asiantuntemus omien ratkaisujemme hakemiseen. Toivottavasti saamme pian toimivan direktiivin, sillä sen tavoite on meille tulevaisuudessa todella tärkeä, suorastaan välttämätön.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Viherrymmekö taksonomian ja direktiivien voimalla?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat