Kokeile kuukausi maksutta

Yhteiset päästölaskentaperiaatteet vauhdittaisivat ilmastonmuutoksen torjuntaa infra-alalla

Tietoa kirjoittajasta Heidi Huvila, Juha Laurila, Riina Känkänen, Jukka Viitanen
Huvila on ympäristöasiantuntija Helsingin kaupungilla, Laurila elinkeinopolitiikan johtaja Rakennusteollisuus RT ry:ssä, Känkänen liiketoimintapäällikkö Ramboll Finland oy:ssä ja Viitanen ympäristöpäällikkö NRC Group Finlandissa
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire. Kiinteistö- ja rakennusalalla on tähän mennessä panostettu nykyisen kiinteistökannan energiatehokkuuteen ja talonrakentamisen päästöjen vähentämiseen. Jatkossa huomio tulisi kiinnittää nykyistä enemmän alueiden esirakentamisesta sekä infrarakentamisesta aiheutuviin päästöihin. Niissä piilee paljon vielä hyödyntämättömiä päästövähennysmahdollisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon vihreän elvytyksen kohdentamisessa sekä alan yhteisten käytäntöjen kehittämisessä.

Valtion ja kuntien rahoittamissa vihreän elvytyksen infrahankkeissa tulisi asettaa tavoitteet ja johtamiskäytännöt kiertotalouden ja hankkeiden elinkaaren vähähiilisyyden edistämiselle. Tämä on merkittävä mahdollisuus toimialan osaamisen ja käytäntöjen kehittämiseksi sekä uusien kokeilujen toteuttamiseksi.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ei riitä, että päästövähennyksistä puhutaan tavoitetasolla. Päästöjä tulee pystyä laskemaan suunnittelun yhteydessä yleisesti hyväksytyllä tavalla ja saavutetut päästövähennykset tulee pystyä osoittamaan käytännössä. Tällä hetkellä yhteiset periaatteet ja tietokanta päästöjen laskemiseksi puuttuvat, ja koko infra-ala odottaa näitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Tämä todettiin keväällä Green Building Council Finlandin Kestävä infra -toimikunnassa, minkä lisäksi muun muassa Jarkko Salmenoja YIT:ltä ja Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ovat hiljattain peräänkuuluttaneet uusia laskentaperiaatteita infra-alalle.

Ympäristöministeriön johdolla ollaan viimeistelemässä laskentaperiaatteita ja tietokantaa kiinteistö- ja talotoimialalle. Vastaavat resurssit tulisi osoittaa infra-alalle ja vastuu laskennan kehittämisestä esimerkiksi ympäristöministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle ja Väylävirastolle.

Yhteiset päästölaskentaperiaatteet on tärkeää kehittää nopeasti. Infrarakentamisen päästöjen osuus rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjäljestä on liki kolmannes, kun käyttövaiheen energiankulutuksen päästöjä ei lasketa mukaan. Valtaosa (90 %) päästöistä ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa, joten nyt tapahtuvan suunnittelun ja rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle rakennetun ympäristön elinkaareen. Lisäksi päästövähennykset rakentamisessa pienentävät ilmastovaikutuksia lyhyellä aikavälillä.

Infrarakentamisessa päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi käyttämällä uusio- ja muita vähäpäästöisiä materiaaleja, kuten betonimursketta, teollisuuden sivutuotteita ja matalalämpöasfalttia, ja korvaamalla niillä esimerkiksi luonnonkiviainesta ja sementtiä. Päästövähennyksiä voidaan saavuttaa myös maa- ja kiviaineskuljetuksia vähentämällä ja materiaalitehokkuutta parantamalla. Päästölaskentaperiaatteet mahdollistaisivat infrahankkeiden erilaisten toteutusratkaisujen vertailun, mikä helpottaisi päästöjen huomioimista esimerkiksi hankkeiden kilpailutuksissa. Tämä kannustaisi myös materiaalivalmistajia laskemaan ja minimoimaan tuotteidensa valmistuksesta aiheutuvat päästöt.

Kirjoittajat ovat Green Building Council Finlandin Kestävä infra -toimikunnan puheenjohtajia

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Yhteiset päästölaskentaperiaatteet vauhdittaisivat ilmastonmuutoksen torjuntaa infra-alalla”

  1. Vielä vaan joku kohkaa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Ikään kuin se olisi suomalaisten käsissä. Ei se ole. Meitä on 5 miljoonaa, kun koko pallolla on vajaat 8 miljardia. Onko niin, että nimitys ”ilmastotieteilijä, ympäristöasiantuntija jne” on synonyymi sanalle ”sopuli” ? Vihreät ankeuttajat ”ideoivat” ja sopulit seuraavat.

    Kun nyt esillä on Rakennuslehden blogi, aiheeseen liittyen voisi kysyä mitä järkeä on suojella hometta ja lahoa ? Vihreät ankeuttajat sitäkin edistävät, mutta onko se rakentajan, rakennuttajan, omistajan, käyttäjän vai jonkun muun etu ? Miten ?
    Mökillä 25 v. sitten painekyllästetystä puutavarasta rakennettu hyvin tuuletettu ulkoporras menee jo nyt lahon takia vaihtoon. Tai kun 12 v. sitten tehdyssä terassissa trallilaudan pää on laho. Painekyllästettyä sekin. Lahon suojelu on ampunut pahasti yli.

    Onneksi rakennusten puurakentaminen ei ole kiinni painekyllästyksestä, vaan oikeasta suunnittelusta ja toteuttamisesta. Niissäkin kyllä homeen suojelu tullee tahraamaan imagon.

  2. Älyllistä epärehellisyyttä koko ilmastonatsismi. Keino kurjistaa kansan elämää ja syyllistää. Sopii hyvin tänne Neuvostoliiton jatkeesee ja suomalaiseen mentaliteettiin.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Heidi Huvila, Juha Laurila, Riina Känkänen, Jukka Viitanenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/heidi-huvila-juha-laurila-riina-kankanen-jukka-viitanen/