Energiatehokkuus

Luonnos maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi sekä luonnos korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia koskevaksi asetukseksi lähtevät maanantaina 4. kesäkuuta lausuntokierrokselle. Luvanvarainen korjausrakentaminen edellyttäisi jatkossa energiatehokkuuden huomioon ottamista, mutta korjausrakentamiseen ryhtyminen säilyy vapaaehtoisena. Lausuntoaika päättyy 9.7.2012, ja säädökset on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2013 alussa.

Ympäristöministeriö ehdottaa lakiluonnoksessaan, että rakennuksen energiatehokkuus määriteltäisiin energiatodistuksessa laskennallisen E-luvun avulla vastaavasti kuin uudisrakennusten uusissa energiamääräyksissä. Rakennusteollisuus RT pitää laskennallista E-lukua oikeana lähtökohtana, mutta pitää tärkeänä, että pääosalla rakennuskannasta todistuksessa on lisäksi näkyvillä mitattu toteutunut ostoenergiankulutus. Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi 31. toukokuuta. Lain on tarkoitus tulla voimaan helmikuussa 2013.

Uusiutuvan energian hyödyntämiseen ja erilaisten lämmitysenergian säästö- sekä tehokkuusratkaisujen suunnitteluun on perustettu huhtikuussa 2012 uusi yritys Suomen Energiainsinöörit Oy. Yrityksen toimitusjohtaja ja yksi perustajista on diplomi-insinööri Petri Koivula, joka on toiminut usean vuoden ajan aina vuoden 2011 loppuun saakka Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Rakennus- ja kiinteistöalan ammateissa korostuvat tulevaisuudessa muun muassa energia- ja ympäristötietous. Myös johtaminen ja kyky toimia monialaisissa ammatti- ja asiantuntijayhteisöissä ovat lähivuosina yhä tärkeämpiä osaamisalueita. Nämä seikat käyvät ilmi Opetushallituksen projektin Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) tuloksista. Projektissa kartoitettiin kiinteistö- ja rakentamisalan osaamistarpeita vuoteen 2026 saakka.

Helsingin seudulla toteutettiin vuosina 2009–2011 julkisia toimitiloja koskeva projekti, jossa mukana olleet pilottikiinteistöt vähensivät kasvihuonekaasupäästöjään yhteensä kahdeksan prosenttia. Projektissa ei ylletty aivan sille asetettuun tavoitteeseen, joka oli kymmenen prosentin päästövähennys. Projektissa oli mukana yhteensä 32 kiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista, Keravalta ja Kirkkonummelta.

Eurassa sijaitseva Biolanin kompostori- ja käymälätehdas on saanut oman tuulivoimalan. Tuulivoimala oli toiminnassa Oulun seudulla vuodesta 1997, mutta syksyllä 2010 se purettiin suuremman voimalan tieltä ja keväällä 2012 se siirrettiin Biolanille Euraan. Ennen uutta pystytystä voimalan tornia jatkettiin 20 metrillä, ja sen lapa kohoaa nyt korkeimmillaan 76 metriin. Tuulivoimalan muutostöistä vastasi Peikko Oy ja pystytyksestä huittislainen Kariniemi Ky.

Yhä useampi pk-yritys seuraa oman toimintansa energiatehokkuutta säännöllisesti tiettyjen mittarien avulla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta vain kolmannes yrityksistä toimii aktiivisesti energiatehokkuutensa parantamiseksi. Energiatehokkuuden seuranta on yleisintä teollisuudessa, keskisuurissa yrityksissä ja voimakasta kasvua tavoittelevissa yrityksissä. Vähäisintä energiatehokkuuden seuranta on rakentamisen pk-yrityksissä. Nämä seikat käyvät ilmi EK:n tekemästä pk-yritysten toimintaympäristökyselystä.

Ammattikorkeakoulu Arcadan Energia- ja materiaalitekniikan osasto on kehittänyt innovaation, jolla voidaan mitata rakennusten lämpöhäviöitä. Mittalaite pystyy mittaamaan U-arvon eli lämmönläpäisykertoimen tarkasti ja rakenteita rikkomatta. Seinään, ikkunaan, oveen, lattiaan tai kattoon teipattava mittalaite analysoi U-arvon tunnissa. Stiftelsen Arcada-säätiö aikoo kaupallistaa mittalaitteen.