Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry on huolestunut viimeaikaisesta energiatuotantokeskustelusta. Julkisuudessa väläytetty mahdollisuus maalämmön käytön ja nollaenergiatalojen rakentamisen kieltämisestä eivät kannusta kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoita innovaatioihin ja pitkän tähtäimen energiainvestointeihin.
Kaupungit eivät voi kieltää maalämmön rakentamista kaukolämpöalueella. Lakipykälien mukaan kunta voi asemakaavassaan määritellä, että tietyillä alueilla uuden rakennuksen pitää liittyä kaukolämpöverkkoon, kertoo Kauppalehti. Ympäristöministeriön mukaan määräystä ei kuitenkaan tarvitse soveltaa, jos uuden rakennuksen ominaislämpöhäviö on normitasoa pienempi ja lämmitysjärjestelmä perustuu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin.
Hallituksen esittämät polttoaineiden valmisteverojen korotukset huonontavat olennaisesti kaukolämmön kilpailukykyä maalämpöön nähden. Muutos voi olla jopa niin suuri, että olemassa olevilla kaukolämpöalueilla tapahtuu irtoamisia verkosta. Silloin koko järjestelmän energiatehokkuus huononee. Asiasta puhui Energiateollisuus ry:n (ET) johtaja Jari Kostama kaukolämpöpäivillä Kouvolassa.
Suomessa on käynnistynyt laaja hanke, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Tavoitteena on ehkäistä kosteusongelmia ja löytää mahdollisimman laadukkaita ja turvallisia tapoja entistä energiatehokkaampien rakenteiden toteuttamiseksi.
Asunto Oy Riihenpyörre Riihimäeltä on valittu Innova kerrostalon passiivisaneeraus -kilpailun voittajaksi. Taloyhtiö arvioi passiivisaneerauksen vaikutukset 1975 rakennetun kiinteistön asumismukavuuteen ja asumiskustannuksiin merkittäviksi. Korjaustoimenpiteiden myötä rakennuksen vaipan rakenteet tiivistyvät ja lämmönläpäisy pienenee. Myös talotekniikan uusimisella arvioidaan olemaan suotuisa vaikutus asumiskustannuksiin ja -mukavuuteen.
Hallitus esittää vuoden 2011 talousarvioehdotuksessaan asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin kaikkiaan 90,5 miljoonaa euroa. Energia-avustuksiin myönnettäisiin 44 miljoonaa euroa. Kerros- ja rivitalojen energiatehokkuutta parantaviin investointeihin ja energiakatselmuksiin ohjattaisiin 12 miljoonaa euroa ja pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi käytettäisiin 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon.
Joukko VTT:n tutkijoita syyttää työnantajaansa painostamisesta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus yrittää tutkijoiden mukaan runnoa läpi yksituumaisen näkemyksen muun muassa energiakysymyksistä ja painostaa yksittäiset työntekijät vaikenemaan julkisuudessa. STT:n haastattelemien tutkijoiden mukaan talon johto on erityisen tarkkana energiapolitiikan linjauksista. Viime aikoina kiistaa ovat herättäneet kannanotot ja tutkimukset turpeesta, ydinvoimasta ja biopolttonesteistä.
Suomalainen on valmis maksamaan energiatehokkaasti rakennetusta talosta. Lähes 85 prosenttia talon rakentamista suunnittelevista olisi valmis maksamaan lisähintaa talonsa energiatehokkuuden parantamisesta. Valtaosa olisi valmis maksamaan enintään 5 000 euroa, mutta pieni osa jopa yli 15 000 euroa. Asiaa selvitettiin Kuopion asuntomessuilla tehdyssä Tekesin ja Motivan kyselyssä.
