Asuntovelallisen tehtävä ei ole kuluttaa Suomea nousuun

Ruoka-ale seurasi asuntolainojen lyhennys-ale. OP-ryhmä ilmoitti näyttävästi tarjoavansa asiakkailleen kulutonta lyhennysvapaata asuntolainoihin. Danske Bankilta tuli vastaava uutinen. Nordea puolestaan kertoi, että heillä on ollut vastaava menettely käytössä jo vuodesta 2007.

Rahoituslaitokset viestivät olevansa pyyteettömästi isänmaan asialla. Pankeilla on kuitenkin myös oma intressi sitoa hyvät asiakkaat lyhennysvapailla aikaisempaa pitemmäksi ajaksi pankin asiakkaaksi. Se on kannattavaa, vaikka osa lainoista onkin reaalikoroltaan miinusmerkkisiä. Lainojen hoitamisesta kertyy palvelumaksuja, ja sitoutuneelle asiakkaalle on hyvä kaupitella myös muita pankin tuotteita.

Todennäköisesti uusikin laina otetaan tutusta pankista.

Asuntovelalliselle asuntolainan lyhennysvapaa on järkevä toimenpide, jos oma taloustilanne sitä edellyttää. Se on tuttua meidänkin perheelle.  Matalien korkojen aikana lyhennysvapaa tarjoaa ison joustovaran, sillä kuukausierä koostuu valtaosin lyhennyksistä.

Suomalaisessa asuntokulttuurissa lyhennysvapaiden kaupittelu kulutuksen lisäämisperusteella tuntuu vieraalta ajatukselta. Jos lainanmaksua lykätään ilman syytä, kasvatetaan samalla tulevaisuuden riskejä. Asuntolainan maksuvaikeuksista selviämisessähän yksi apukeino on, että pidennetään laina-aikaa. On tyhmää käyttää tämä optio ennakolta turhilla lyhennysvapailla.

Lainojen lyhentäminen pienentää korkojen nousun aiheuttamaa riskiä. Korot pysyvät varmasti vielä pitkään matalalla tasolla, mutta toivon mukaan ne joskus vielä nousevat. Sehän kertoisi taloustilanteen merkittävästä kohdentumisesta. Silloin pienempi lainapääoma olisi tervetullut helpotus.

On myös hyvä muistaa, että asuntolainojen marginaalitkin ovat nousseet selvästi pohjatasolta. Yli ykkösen marginaali ja korkeat viitekorot ovat ikävä yhdistelmä.

Pankkien riskejä lyhennysvapaiden tarjoaminen ei kasvata kovinkaan paljoa. Asuntolainat eivät ole aikaisemminkaan tuoneet pankeille merkittäviä luottotappioita. Suomalaisessa järjestelmässä asuntolainan riskin kantaa valtaosin asukas, ei pankki.

Asuntolainojen matala korkotaso on jo tuonut talouteen piristysruiskeen, kun korot ovat pudonneet murto-osaan finanssikriisiä edeltäneestä tasosta. Vaikutus on meillä erooppalaisittain poikkeuksellisen iso, sillä asuntolainat on valtaosin sidottu lyhyisiin viitekorkoihin. Kääntöpuolena on se, että korkojen noustessa velallisten maksurasituskin kasvaa nopeasti.

Asuntovelallisen ensisijainen tehtävä on huolehtia omasta taloudestaan, ei kuluttaa Suomea nosuun.