Selvitysmies Holm: Nykyinen budjettimenettely ei sovellu suurien liikennehankkeiden rahoitukseen
Selvitysmies Pasi Holm esittää, että budjetin ulkopuolinen tie- ja liikennerahasto toteuttaisi hyvin tavoitteen valtion tasaisesta ja pitkäjänteisestä liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta. Nykyinen budjettimenettely ei sovellu suurien liikennehankkeiden rahoitukseen, mutta toisaalta budjettimenettelyä kehittämällä olisi myös mahdollista saavuttaa monia rahaston kautta tavoiteltuja hyötyjä. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuosi sitten PTT:n toimitusjohtaja Holmin kartoittamaan maailmalla olevia erityyppisiä tie- ja liikennerahastoratkaisuja ja niiden soveltuvuutta Suomen oloihin. Holm jätti loppuraporttinsa liikenneministeri Anu Vehviläiselle 13. marraskuuta.
Selvitysmies Pasi Holm esittää, että budjetin ulkopuolinen tie- ja liikennerahasto toteuttaisi hyvin tavoitteen valtion tasaisesta ja pitkäjänteisestä liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta. Nykyinen budjettimenettely ei sovellu suurien liikennehankkeiden rahoitukseen, mutta toisaalta budjettimenettelyä kehittämällä olisi myös mahdollista saavuttaa monia rahaston kautta tavoiteltuja hyötyjä. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti vuosi sitten PTT:n toimitusjohtaja Holmin kartoittamaan maailmalla olevia erityyppisiä tie- ja liikennerahastoratkaisuja ja niiden soveltuvuutta Suomen oloihin. Holm jätti loppuraporttinsa liikenneministeri Anu Vehviläiselle 13. marraskuuta.
Raportin mukaan rahaston avulla voitaisiin saavuttaa tie- ja liikenneinvestointien nopean toteuttamisen kautta syntyviä kansantaloudellisia hyötyjä. Jos tie- ja liikennerahasto halutaan perustaa, perustuslain sille asettamat rajoitukset ehditään ottaa huomioon, koska rahaston kannalta oleellisten liikenteen käyttömaksujen käyttöönotto viivästyy 2010-luvun loppupuolelle.
Liikenteen käyttömaksut soveltuvat hyvin valtion tie- ja liikennerahaston ja mahdollisten alueellisten osarahastojen yhteyteen. Ajan, paikan, ajoneuvon päästöjen ja ajoneuvotyypin mukaan porrastetut kilometriperusteiset käyttömaksut olisi korvamerkittävä mahdollisimman läpinäkyvästi alueellisesti ja toiminnallisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Käyttömaksuista päätettäessä tarvitaan kokonaisvaltainen tarkastelu liikenteestä perittäviin veroihin. Liike-elämän kustannuksia ei tule lisätä eivätkä myöskään muiden tienkäyttäjien kustannukset saa nousta kohtuuttomasti, raportissa todetaan.
Vaihtoehtona nykykäytännön uudistaminen
Nykyistä kehys- ja budjettimenettelyä uudistamalla on mahdollista saavuttaa monia budjetin ulkopuolisen tie- ja liikennerahaston kautta tavoiteltuja hyötyjä. Muitakin suuria tie- ja liikenneinvestointeja kuin elinkaarimalleilla toteutettavia olisi syytä jaksottaa hankkeiden rakentamista pidemmälle aikavälille.
Monivuotisten tie- ja liikennehankkeiden talousarviomomentteja olisi muutettava arviomäärärahasta siirtomäärärahaksi. Tämä muutos mahdollistaisi yksittäisen hankkeen joustavan etenemisen ja vähentäisi oleellisesti eduskunnan tarvetta käsitellä pieniä määrärahamuutoksia.
Valtion alijäämä- ja velkaantumisrajoitetta vastaava poliittisesti sitova päätössääntö jälkikäteisten rahoitusratkaisujen käytölle olisi kirjattava hallitusohjelmaan tai hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon.
Valtion oma infra-alan osakeyhtiö toisi huomattavia säästöjä
Riippumatta siitä, uudistetaanko kehys- ja budjetointimenettelyä vai perustetaanko budjetin ulkopuolinen tie- ja liikennerahasto, elinkaarimallien ja merkittävien kaivoshankkeiden liikennejärjestelyiden rahoittamisessa kannattaisi hyödyntää valtion ja yksityisten kumppanuusmalleja. Valtion omistusohjausyksikköön sijoitettu valtion yritys ”Infra Oy” mahdollistaisi huomattavat säästöt valtion menoihin ilman, että elinkaarimallien käytön hyödyt eliminoituisivat.
Elinkaarimalleilla toteutettavia tie- ja liikenneinvestointeja tarvitaan nykyistä enemmän, jotta hankekonsortioiden välinen kilpailu toisi innovatiivisuutta ja kustannustehokkuutta hankkeiden toteutukseen: rahoitukseen, rakentamiseen ja ylläpitoon, huoltoon ja perusparannuksiin sekä kaikkien näiden yhteiseen järjestämiseen.
Vehviläinen: Rahaston perustaminen ei välttämätöntä
”Holmin hyvä huomio on, että infran rahoitusmenetelmien uudistaminen ei vaadi välttämättä ja välittömästi tie- ja liikennerahaston perustamista, vaan pitkälle päästäisiin myös nykyisiä budjetti- ja kehysmenettelyjä uudistamalla. Harkittavaksi tulisivat muun muassa siirtomäärärahojen käyttö arviomäärärahojen sijasta sekä jaksotetun kehyksen käyttö”, Vehviläinen totesi ottaessaan vastaan Holmin raporttia.
”Meillä on tarve etsiä erilaisia kumppanuusmahdollisuuksia valtion ja yksityisen rahoituksen kohtaamiseksi suurien liikenteen infrahankkeiden rahoittamiseksi. Nythän käytössämme on vain puhdas budjettirahoitus, elinkaarihankkeet sekä kuntien ja yritysten jälkirahoitushankkeet”, Vehviläinen jatkoi.
”Tulevissa hallitusneuvotteluissa olisi järkevää tehdä päätöksiä kehys- ja budjettimenettelyjen uudistamiseksi, jotta liikenneinvestointeja pystytään viemään eteenpäin myös niukkojen resurssien oloissa.”
”Pidän vastuullisena Holmin esitystä siitä, että ottaisimme käyttöön poliittisesti sitovan päätössäännön jälkikäteisten rahoitusmallien käytölle. Esimerkiksi hallitusohjelmassa tai tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa tulisi päättää siitä, kuinka paljon tulevien hallitusten kehyksiä sidotaan jälkikäteisten hankkeiden rahoitukseen”, Vehviläinen edelleen totesi.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Selvitysmies Holm: Nykyinen budjettimenettely ei sovellu suurien liikennehankkeiden rahoitukseen”