Lukijoiden oma lehti jo 60 vuotta
Rakennuslehti perustettiin vuonna 1966. Lehden nykyiset tekijät kertovat tässä juhlajulkaisussa millaisissa muutoksissa rakennusala on vuosien varrella ollut ja miten ne ovat vaikuttaneet alaan.
Pääset juhlajulkaisuun tästä.
Rakennuslehteä on tehty tänä vuonna 60 vuotta. Vuosikymmeniin on mahtunut paljon rakentamisen historiaa, ja myös lehdessä ja sen ympärillä on tapahtunut paljon.
Rakennuslehden taipaleella olennaista on ollut, millaisen aseman se on vuosien aikana saavuttanut. Lehden omistavat nykyisin rakennusalan henkilöjärjestöt eli RIA, RIL ja RKL, yritysten Rakennusteollisuus RT sekä mediayhtiö Sanoma. Järjestöomistajien jäsentilaukset ovat varmistaneet, että rakennusalaa käsittelevällä lehdellä on juuri olennaisimmat kohderyhmät lukijoinaan: rakennusalan koulutetut asiantuntijat sekä yritysten johto. Rakennuslehti on siis monella tavalla lukijoiden oma lehti.
Mutta millainen suhde nykylukijoilla on Rakennuslehteen? Kysyimme tätä Rakennuslehden lukijapaneelilta, jossa on mukana useita satoja lukijoita. Tutkimusyhtiö IROn ylläpitämä paneeli edustaa hyvin alan koulutettujen asiantuntijoiden näkemyksiä.
Kotona, rauhallisessa paikassa
Suurin osa lukijoista lukee paperilehtensä kotona. Näin kertoi neljä viidestä kyselyyn vastanneesta. Lukemispaikkana korostuvat kodin rauhalliset ja rennot paikat, kuten keittiön pöydän ääressä tai sohvalla.
Eräs vastaaja kuvasi lukupaikkaa ja -hetkeä näin: ”Kotona, henkilökohtainen lepotuolini, palautumistaukojen ja työpäivieni jälkeen.”
Printtilehden lukutapa vaikuttaa vaihtelevan paljonkin. Osa lukee lehden heti ilmestymispäivänä, osa säästelee luettavaa viikonlopulle tai useammalle päivälle. Puolet vastaajista kertoo käyttävänsä yhden lehtinumeron lukemiseen 11–30 minuuttia.
Vaikka lehteä luetaan kotona, se liittyy vahvasti työhön. ”Hyvin paljon hyötyä työelämässä”, totesi eräs vastaaja kysymykseen lehden lukemisen hyödyistä työ- tai siviilielämässä.
Vastaajat totesivat, että lehteä seuraamalla saa tietoa alasta monipuolisesti. Jutuista löytyy esimerkiksi virikkeitä omaan työelämään ja omiin hankkeisiin.
”Rakentamisen tilannekatsauksessa pysyminen ja mahdollisesti kollegojen viimeisimmät asiat sekä isoimmat mielenkiintoiset kohteet”, tiivisti yksi vastaajista.
Mikä media
Rakennuslehti
- Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 29.10.1966. Julkaisijaksi oli aiemmin syksyllä perustettu Rakentajain Tiedotus ry, jonka taustalla olivat rakennusalan diplomi-insinöörien järjestö RIL ja rakennusmestareiden RKL.
- Vuosien saatossa lehden omistajiksi ja tilaajiksi on tullut lisää alan järjestöjä sekä Sanoma-konserni, joka on pääomistaja. Lehteä julkaisevan yhtiön nimi on nykyisin Sanoma Tekniikkajulkaisut, ja sen omistajia ovat RIA, RIL, RKL, RT ja Sanoma.
- Rakennuslehden printtilehden levikki on noin 25000 kappaletta, josta valtaosa tulee omistajaliittojen tilauksista. Ydinlukijakunta on rakennusalan koulutettuja asiantuntijoita ja johtajia.
- Lehti ilmestyy tänä vuonna 38 kertaa.
- Verkkosivuilla vierailee viikoittain noin 70000–100000 kävijää. Lukijoiden käytössä on myös mobiilisovellus. Lisäksi kolme kertaa viikossa lähetettävä uutiskirje tavoittaa noin 10000 kirjeen tilaajaa.
- Sanoma Tekniikkajulkaisut työllistää tällä hetkellä 12 vakituista työntekijää sekä journalismin, tekniikan ja markkinoinnin alihankkijoita. Yhtiö kuuluu osana Sanoma Media Finlandiin, ja se toimii Sanomatalossa Helsingin keskustassa sekä Sanomalassa Vantaan Martinlaaksossa.
”Olen hyvin perillä, miten alalla menee, myös oman osaamisalueeni ulkopuolella. Pystyn keskustelemaan alaan liittyvistä henkilöistä ja ajankohtaisista asioista esimerkiksi työpaikalla”, totesi toinen.
Niin journalistinen kuin ilmoitussisältö esimerkiksi tuotteista ja työpaikoista ovat tärkeitä: ”Olen löytänyt muun muassa vinkkejä alihankkijoista paljon. Myös työpaikkailmoituksemme keräsi paljon mielenkiintoa ja näkyvyyttä ja tuli paljon hakemuksia”, kertoi eräs vastaajista.
”On kuin kuuluisi isoon perheeseen”
Kyselynkin perusteella Rakennuslehti on ollut alalle merkittävä yhdistävä tekijä. ”On kuin kuuluisi isoon perheeseen”, totesi vastaaja.
Kyselyssä pyydettiin kertomaan lehdestä mieleen jääneitä aiheita. Kuten lehden tavoite on, mieleenpainuvia juttuja löytyy rakentamisen kaikilta alueilta. Toisille infrarakentamista käsittelevät jutut ovat kiinnostavimpia, toisille taas esimerkiksi korjausrakentamisen jutut. Mielipidekirjoitukset ovat tärkeitä, samoin sääntelyn – tai kuten eräs vastaaja totesi: määräysviidakon – muutosten esittely.
Mielenkiintoiset rakennushankkeet ja työmaaesittelyt sekä ajankohtaiset henkilöhaastattelut ovat keskeistä sisältöä, kuten myös uudet tekniikat, toimintatavat ja laatuun liittyvät kysymykset.
Tärkeää lukijoille on myös alan vaikeiden kysymysten esiin nostaminen: ”Mieleen on jäänyt, kun rohkea toimittaja on tuonut jonkun alalla ilmenneen epäkohdan esille ja saanut tehdä aukeaman jutun siitä.”
Verkko nousee, mutta paperi pitää yhä pintansa
Monista muista medioista poiketen Rakennuslehden lukijakunta lukee lehteä edelleen eniten paperisena. Kaikkiin printtitilauksiin sisältyy verkkolukuoikeus, ja yhä useampi printtilukija käyttää mediaa molemmista kanavista.
Noin kolmannes vastaajista kertoo käyvänsä verkkosivuilla vähintään kerran viikossa ja suurin ryhmä muutaman kerran kuukaudessa. Moni etsii samanlaista sisältöä kuin paperisestakin lehdestä.
Työssä, jossa päivät kuluvat päätteen ääressä, perinteinen paperimedia on virkistävää vaihtelua: ”Kun päivällä tuijottaa ruutua, illalla on piristävää lukea perinteistä”, totesi vastaaja.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Lukijoiden oma lehti jo 60 vuotta”