Kattojen sortumariski kasvaa lähiviikkoina

Asuntoministeri Jan Vapaavuori kehottaa kiinteistönomistajia ryhtymään välittömästi lumen poistoon talojen katoilta. ”Kiinteistönomistajien on nyt oltava aktiivisia, sillä katoille kasautuneiden lumikuormien poistaminen on heidän vastuullaan”, hän muistuttaa. Viime viikkojen lumisateet ovat aiheuttaneet vakavan riskin kattojen romahtamiselle. Erityisesti pääkaupunkiseudulla lunta on enemmän kuin kertaakaan vuoden 1966.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori kehottaa kiinteistönomistajia ryhtymään välittömästi lumen poistoon talojen katoilta. "Kiinteistönomistajien on nyt oltava aktiivisia, sillä katoille kasautuneiden lumikuormien poistaminen on heidän vastuullaan", hän muistuttaa. Viime viikkojen lumisateet ovat aiheuttaneet vakavan riskin kattojen romahtamiselle. Erityisesti pääkaupunkiseudulla lunta on enemmän kuin kertaakaan vuoden 1966.

image

”Kattojen lumikuormat on otettava vakavasti. Vaikka katot olisi rakennettu oikein, kuormaa on vähennettävä”, ministeri Vapaavuori sanoo.

Ennusteen mukaan lumimäärät kasvavat vielä selvästi seuraavan viikon aikana. Viikonloppuna Etelä-Suomessa tulee vesisadetta, joka lisää riskejä, koska se voi saada lumen liikkeeseen katolla. Lumikuorma kasvaa runsaan viikon aikana 10-20 kilolla neliölle ja koko lopputalven aikana lumikuormat kasvavat Etelä-Suomessa jopa 30 ja Lapissa 60 kilolla. Etelä-Suomessa katot on mitoitettu 140 kilon lumikuormille, mutta 1960-luvun taloissa mitoitus on vain sadalle kilolle. Muualla Suomessa mitoitus on yleensä 180-260 kilolle. Kittilässä tämä mitoituskuorma on jo ylitetty, ja sama riski on Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja lähiviikkojen lumisateiden vuoksi myös Pohjanmaalla.

 

Suomen ympäristökeskus Syke seuraa keskimääräisiä alueellisia lumitilanteita ja raportoi niistä verkkosivuillaan. Erityisen suuri riski rakenteellisiin vaurioihin on Etelä-Suomessa, jossa on runsain rakennuskanta ja joka ei ole sitten 1960-luvun kokenut yhtä lumista talvea. Esimerkiksi 2003 ja 2006 kattovauriot aiheuttaneet runsaat lumisateet eivät koskeneet Etelä-Suomea. Lapissa sen sijaan vuonna 2005 lumikuormat olivat suurimmilaan jopa 300 kiloa neliölle.

Rakenteellisen turvallisuuden takaamiseksi kaikki kattorakenteet suunnitellaan rakentamismääräysten mukaisille lumikuormille varmuuskertoimia käyttäen. Koska lumikuorman arviointi on aina epätarkkaa, lumen poistoon on syytä ryhtyä jo ennen kuin suunnittelun lähtökohtana ollut lumikuorma on ylitetty. Etelä-Suomessa lumen poistoon on ryhdyttävä jo kun lunta on katolla 50 senttimetriä ja 80 senttiä on jo kuormituksen riskiraja. Jos katolla on jäätä, niin yksi sentti jäätä vastaa 5 sentin lumikerrosta. Paksu jääkerros aiheuttaa katolla helposti myös vesivaurioita. Lumen tiheys vaikuttaa paksuuden ohella lumikuormaan. Etelä-Suomessa ja rannikolla tiheys on suurin.

”On muistettava, että tilanne on vielä huomattavasti vakavampi silloin, kun rakenteet eivät syystä tai toisesta ole määräysten mukaisia. Runsas lumentulo on aiemminkin paljastunut rakenteista virheitä”, Vapaavuori toteaa. Vuosien 2003 ja 2006 kattoromahduksissa lumikuormat eivät ylittyneet, mutta runsas lumi toi esiin rakenteelliset heikkoudet.

 

Vapaavuori muistuttaa, että poistettaessa lunta katolta on pidettävä huolta työturvallisuudesta. Pelkistä valjaistakaan ei ole apua ellei varmisteta, että ne on kiinnitetty paikkoihin, jotka kestävät miehen putoamisesta aiheutuvan dynaamisen kuormituksen.

 

Lumi on koetellut myös muita Pohjoismaita. Ruotsissa on romahtanut 300 ja Tanskassa 100 kattoa. Tanskassa muutama ihminen on kuollutkin. Suomessa pelastuslaitokset ovat saaneet tiedon 12 vaaratilanteesta, jossa katto on sortunut tai ollut sortumavaarassa. Pelastusviranomaiset pitävät tärkeänä, että hätäpoistumistiet ja pelastustiet pidetään nyt erityisen huolellisesti kulkukelpoisina.

 

RIL on ehdottanut vapaaehtoista katsastusmenettelyä riskirakenteille. Riskikohteiksi on tunnistettu muun muassa urheilu- ja uimahallit, konsertti- ja kokousrakennukset, kauppahallit, korkeat rakennukset, suuret teollisuus- ja varastokiinteistöt sekä suuret maatalousrakennukset.

 

Uusien rakennusten turvallisuutta on pyritty parantamaan suunnitelmien eritystarkastusmenettelyllä. Esimerkiksi Helsingissä sitä on käytetty 50 kohteessa. Ongelmana menettelyssä on se, että se on tapauskohtaisesti harkittavissa eivätkä kaikki kunnat ole aina pitäneet sitä tarpeellisena. 

Tätä artikkelia on kommentoitu 20 kertaa

20 vastausta artikkeliin “Kattojen sortumariski kasvaa lähiviikkoina”

  1. Ympäristöministeriöhän se käsittääkseni laatii Suomen rakentamismääräyskokoelman. Rakentamismääräyskokoelmassa on mm. määrätty Suomen eri alueilla suunnittelijoille noudatettavaksi annetut lumikuormat. Jos katto on suunniteltu näiden määräysten mukaisesti, ei kai ympäristöministeri voi siirtää tämän jälkeen vastuuta kiinteistön omistajille? Rakentamismääräyskokoelmahan on velvoittava – ei siis pelkästään suositus! Jos ympäristöministeriössä on sellainen käsitys, etteivät he ole vastuussa tekemisistään, lienee syytä asettaa virkamiehistö uusiksi ja sellaiseksi, joka hallitsee tehtävänsä. Myös vastuu alkaa tässä vaiheessa olla jotakin muuta kuin poliittista – kysymys on taloudellisesta vastuusta.

  2. Mielenkiintoinen näkemys asuntoministerillä rakenteiden suunnittelusta. Niin ja rakennusvalvonnasta.
    Minulle vuodesta 1958 rakennusalalla olleelle on yllätys että lumikuormaa mitotettaisiin lumen paksuuden eikä painon mukaan.
    Mitähän se oli mitä Kekkos-tutkija Suomi sanoi niistä broileriministereistä.

    1. Kyllä ne katot edelleen mitoitetaan lumen painon mukaan, kuten jutussa kerrotaan. Siihen vaikuttaa muun muassa vesimäärä. Sentit (50 ja 80) ovat sitten taloyhtiöille sellaisia nyrkkisääntöjä, joista voi katsoa milloin viimeistään pitää ryhtyä lumitalkoisiin. Siilmämääräisen senttimäärän kun kertoo luvulla 1,25, niin pääsee suurin piirtein siihen maksimiarvoon mitä katolle on pahimmillaan tuulen voimasta lunta kinostunut. Lähiviikkoina jos sataa vettä, niin lumikerrokset pienenevät, mutta paino ei.

      Ps. Vapaavuorelle voi nostaa hattua siiitä, että hän on ensimmäinen ministeri, joka varoittaa rakenteellisesta turvallisuudesta ennen kuin mitään vakavaa on ehtinyt tapahtua. Aiemmat ministerit ovat joutuneet jälkikäteen selittelemään. Hän on oikeassa myös siinä, että kyllä myös käyttäjällä on vastuu rakennuksen kunnosta.

    2. Lumella kuten muillakin aineilla on oma tiheytensä, yksikkönä esim. kiloa per kuutiometri. Jos tiheys tunnetaan, niin (lumi-)kuorma voidaan arvioida myös lumikerroksen paksuuden perusteella. Sehän on alkeelllista perusfysiikkaa/-matematiikkaa. Kehut olleesi rakennusalalla 52 vuotta, toivottavasti et kuitenkaan lujuuslaskijana tai rakennustarkastajana.

  3. Nyt sitten kaikki ammattitaidottomat ja idiooteimmat taloyhtiöt hallituksen päätöksellä, ja tietysti Isännöitsijän myötämielisellä avustuksella, ovat lähteneet tiputtelemaan täysin turhaan katoilta lumia. Palvelu on tietysti tilattu isännöitsijän suosittelemalta firmalta, jonka palkkalistoilta samainen isännöitsijä löytyy. Käytetään huoletta pari tonnia yhtiön rahoja, kun asiasta oltiin niin huolissaan. Neuvoahan ei keneltäkään asiantuntijalta kysytty, vaan hallitus teki päätöksen, kun se oli niin huolissaan. Milloin viimeeksi on sortunut asuinrakennuksen katto lumikuorman takia? Hallit ja vastaavat ovatkin jo täysin eri asia pitkine jänneväleineen.

    1. Omassa taloyhtiössä pudotettiin lumet pari viikkoa sitten. Sillä ei ehkä estetty kattoja romahtamasta, mutta lumien poistoon piti ryhtyä siksikin, että useiden asuntojen katoissa oli kosteusvaurioita. Lumia poistettaessa näkyi selvästi, että syöksytorvet olivat jäässä ja jäätä oli kasautunut myös räystäille. Paksujen lumikerrosten alla oli jopa vesikerros, mikä oli yksi syy vesivahingoille. Lumi on siis toiminut erinomaisen eristeenä. Nyt tämä eristysominaisuus heikkenee, kun lumi kerää vettä, tiivistyy ja osittain jäätyykin. Nyt uutena urakkana on ollut talon seinustoille jäädeinein monta metriä paksujen lumikasojen poistaminen, jotta seiniin ei tule vesivahinkoja.

      1. Lumikuorman vähentäminen on edullisempaa, kuin antaa markettien ja hallien romahtaa, vai onko? Akateemista keskustelua romahtaako vai ei romahda voidaan jatkaa vähän myöhemmin ja nyt kaikki katot tarkastukseen luonnon voimia kunnioittaen.

        1. Nythän on jo yli sata ihmistä loukkaantunut ja ainakin kaksi vanhusta kuollut pudottuaan katolta Suomessa. Eikö viranomaisille ole tullut mieleen varoittaa riittävästi lumikuormien rinnalla työskentelyturvallisuudesta?

          Löytyykö ketään vastuunkantajaa (ilmoittauisiko ministerimme?)?
          Miten jatkossa tulisi varmistaa, etteivät etenkin vanhemmat ja heikot ihmiset provosoidu näiltä osin puutteellisista viranomaistiedotteista ryntäämään katolle ja sitä kautta itsetuhoon?

          1. Suurimmassa osassa maata nykyinen lumikuorma vastannee normaalitalven tilannetta. Jos talon katto on kestänyt 60 vuotta vastaavaa lumikuormaa, niin miksipä se ei kestäisi tänäkin talvena?

        2. Ja useimmat pudonneet ovat olleet omakotitalon katolla. ja ne ovat pienimmässä vaarassa. Miksi ohjeita antaa ministeri, lääkäri, hydrologi, palopäällikkö, eli henkilöt, joilla ei ole minkäänlaista kompetenssia asiaan. Rakennusinsinöörien olisi annettava näitä ohjeita. Ongelmia on ollut halleissa ja muissa isoissa rakennuksissa. Ja ilmeisti suunnitelu- ja rakennusvirheiden johdosta. Olisiko rakennusvalvonnan myös terästäydyttävä ja katsottava suunnitelmia tarkemmin. Vai eikö osaaminen riitä. Se taitaa riittää vain pikkuasioista nipottamiseen.

          1. Ihmettelen samaa. Miksi kukaan rakennusalan asiantuntija ei ole puuttunut asiaan, kommentoinut ja selittänyt näitä asioita julkisuudessa? Toisaalta voi myös hämmästellä miksi uutistoimituksetkaan eivät ole haastatelleet rakennusalan asiantuntijoita. Uutisointi on ollut lähinnä pelottelua. Jos lumenluonti katoilta on todella tarpeen, olisi varmasti tärkeää turvallisuusnäkökohtien lisäksi kertoa myös mm. siitä, miten ja millä välineillä itse työ kannattaa tehdä. Sunnuntain Hesarissa oli kuva, jossa mies kirves kädessä heilui räystäällä. Jos onnistuukin välttämään katolta putoamisen, voi ongelmia jatkossa tulla myös niistä vaurioista, joita hakkaamalla ja kolaamalla (naulat ylös peltikatosta jne) on saatu aikaan. Eikös isoilla katoilla ja painavilla lumikuormilla myös kolausjärjestyksellä ole merkitystä? Joku kattohan romahti joitain vuosia sitten juuri lumenpoiston yhteydessä.

            Kokeneet asiantuntijat, puuttukaa asiaan jo alan maineenkin nimissä! Eihän tämä saa olla pelkkien hydrologien varassa koko touhu.

          2. Juu kyllä ne katot varmaan teoriassa kestääkin, mutta ei huvita kokeilla että kestääkö oikeasti siksi puhdistin oman katon hyvissä ajoin. Toisekseen helmikuun alussa oli jo lunta paljon. Ajattelin silloin, että nyt on aika putsata kun ei tosiaan yhtään tiedä kuinka paljon sitä lunta tulee lisää. Lisäksi on hyvä muistaa, että tuohan se lumenpudottajakin parhaassa tapauksessa yli 100 kg lisää kuormaa sinne katolle.

      1. Kolme faktaa
        – pientalojen kattojen sortumariski on hyvin olematon
        – ministeri Vapaavuori on isoon sortumariskiin vedoten yllyttänyt tietämättömiä liukkaille ja petollisille katoille
        – jos joku onnistuneesti ja johonkin hätätilanteeseen vedoten yllyttää ihmisiä ajamaan autolla ilman ajokortia, kyseessä on vakava rikos

        Olisiko ministeriön aika perustaa edes vähäiseksi hyvitykseksi tukirahasto katoltapudonneiden uhrien hautaus- ja vammautumiskulujen tukemiseksi?
        Ja onko ministermme enää kykeneväinen hoitamaan tointaan?

        1. Ainut ministerikö vastuuseen, joka edes yrittää tehdä oman työnsä kunnolla?

          1. Olen sitä edellisen kanssa samaa mieltä, että kuoleman tahatonkin aiheuttaminen on vähintäänkin rikollisluonteista. Vastaan tulemalla ministeri myöntäisi, että tässä yksittäistapauksessa oli varomaton ja tietämätön. olisi hieno ele uhreja ja heidän omaisiaan kohtaan Ei tähän politikointia ja muiden ministerien arvostelua pidä sotkea.

          2. Vapaavuorihan on sellainen irtopisteiden kerääjä, joka osaa aina oikeaan aikaan sanoa sen, mitä kansan syvät rivit haluavat kuulla.

  4. Kuormitusmääräykset ovat ihan kelvolliset lumen osalta ja myös Eurocoden osalta. Kyse on enemmänkin niiden noudattamisesta ja jäykistyksen toteutumisesta.

    Mittasin pakkasjakson lopulla 23.2. kaltevuudeltaan 1:8 huopakatolta tilanteen (maastoluokka 3). Lunta oli 55 senttiä ja koelieriöstä laskettuna sitä oli katolla karvan alle 100 kg/m2. Tämä oli noin puolet ko. talon kattoristikoiden mitoituksessa käytetystä arvosta 2 kN.

    Pesusieni-ilmiö muuttaa tilanteen nopeasti, jos näin paksuun kerrokseen sataa vettä. Jos rakenteen jäykistys ja pahimmillaan nurjahtavien sauvojen tuentakin olisivat retuperällä, olisi tässä vaiheessa jo toki syytä tiputella kiireesti lumia katolta. Kokonaisuus ratkaisee. Kuinka moni ok-asuja tai hallin omistaja tietää varmasti tilanteen?

  5. Torstaina Ministeri käskee: KATOILLE MARS!

    Ja ”mökkien papat” ryntäävät lapioineen vesikatolle.

    Maanantaina lehdet: ”3 kuollut ja satoja loukkaantuneita lumitalkoissa”. Kymmenet ihmiset saaneet vaikeita liikuntaelinvammoja.

  6. Vuokraturva: Lumen pudottaminen katolta oli turha varotoimi (HS 28.3).

    Ottaen huomioon valtavan määrän loukkaantumisia ja jopa kuolemantapaukset on käsittämätöntä, ettei Ministeriö tai ministeri edelleenkään ole ottamassa mitään vastuuta.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat