Energiatehokkuusdirektiivin mukaan uudisrakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia viimeistään vuonna 2020. ERA17-raportissa tämä tavoite on suunniteltu aikaistettavaksi jo vuodeksi 2017 ja Suomen halutaan juhlavuotenaan olevan energiatehokkuudessa edelläkävijä.
”Rakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ei riitä, että kärkiyritykset pysyvät muutosvauhdissa mukana. Rakennusyrityksiä on Suomessa yli 20 000. Lisäksi rakennushankkeissa on urakoitsijoiden ohella useita eri osapuolia, kuten suunnittelijoita, rakennuttajia ja rakennusvalvojia. Näiden kaikkien osaamisen tulee vastata uusia vaatimuksia”, Pipatti huomauttaa.
Energiatehokkuuden kasvattaminen vaatii uudenlaista tietotaitoa, jota tulee kehittää kaikissa ammattiryhmissä. Etenkin rakennusten rakennusfysikaalinen toiminta on hallittava entistä paremmin, jotta lämpö- ja kosteustekniset riskit osattaisiin tunnistaa ja minimoida. Aikaa tarvitaan paitsi koulutukselle myös tutkimukselle sekä kokemusten kartuttamiselle uusien ratkaisujen toimivuudesta käytännössä.
Yritysten on voitava ennakoida muutokset hyvissä ajoin
”Kannatamme ERA17-raportissa esitettyä rakentamismääräysten tiekartan laatimista koko vuosikymmenelle. Tiekartassa on asetettava realistiset etapit niin uudis- kuin korjausrakentamisenkin määräyksille. Määräysten muutokset parin vuoden välein on liian tiuha tahti. Tiekartan tulee tukea rakentamisen pitkäjänteistä kehittämistä ja parhaimmillaan antaa alan yrityksille riittävät edellytykset sopeuttaa tuotantonsa ja palvelunsa tiukentuviin energiatehokkuusvaatimuksiin”, sanoo Pipatti ja toivoo, että alan yritysten ääntä kuultaisiin jo tiekartan valmistelussa.
Koska rakennuskanta uusiutuu hitaasti, tärkeintä on olemassa olevien rakennusten energiankulutuksen vähentäminen. Energiatehokkuuden parantaminen nykyisissä rakennuksissa edellyttää korjausrakentamisen ohjausta sekä rakentamismääräyksillä että erilaisilla taloudellisilla kannustimilla. Rakennusteollisuus kiirehtii ympäristöministeriötä korjausrakentamisen määräysten laatimiseksi. Samalla se muistuttaa, että määräyksissä on otettava hyvin huomioon korjausrakentamisen erityispiirteet ja että määräysten ei tule olla yhtä tiukkoja kuin uudisrakentamisessa.
Määräysten asettamisessa Rakennusteollisuus korostaa periaatetta, jossa normiohjauksella asetetaan selkeät tavoitteet rakennuksen ominaisuuksille, mutta keinot jätetään vapaiksi. Eri materiaaleille, järjestelmille ja laitteille on turvattava tasaveroinen kohtelu. Yritysten on voitava valita kunkin rakennuksen koko elinkaaren ajalta edullisimmat ratkaisut sekä ympäristön että kustannusten kannalta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “RT kritisoi ERA17-toimintaohjelman aikataulua”
Ohjelman tekijöillä on ollut jalat ilmassa ja pää pilvessä. Siinä tilassa on ollut kiva visioida. Visio-sanahan tarkoittaa sananmukaisesti vahvassa humala- tai hurmostilassa saatua näkyä. Toivottavasti selviävät krapulasta ennen kuin Suomi täyttää sata vuotta, ja miettivät minkä vuoksi Suomi taisteli itsenäisyytensä. Ei ainakaan sen takia, että meitä nimitettäisiin EU:n hölmöläisiksi.
Jäitä jo hattuun ja realistisuutta energiatehokkuuden tavoitteisiin, ilmastonmuutoksen myötä julkisuuteen nousseiden huurupäiden vastineeksi on hiljaisen enemmistön lähdettävä barrikadeille.
Ilmastonmuutoksen nimissä suolletaan nyt aivan liian kiivaalla tahdilla energiatehokkuuden tavoitteita ja määräystä määräyksen perään. Käsitteiden, määritysten, neliöiden, prosenttien, ET- ja E-lukujen sekamelska panee rakentajien saati tavallisen kansalaisen pään pyörälle. Muutostahti on niin kova, että kokemusperäistä tietoa uusien vaatimuksien ja tavoitteiden soveltamisesta käytännön rakentamisessa ei ehditä hankkia tai edes opetella aihepiiriä.
Jokin aika sitten pidettiin normitalkoot, millä tavoiteltiin rakentamisen ohjauksen yksinkertaistusta ja rakennuskustannusten alentamista. Mutta päädyttiin kuitenkin päinvastaiseen suuntaan energiatehokkuuden parissa vouhotukseen sekä jätevesi- ja energiaverosekoiluun. Kiveen hakattiin tolkuttomiin eristepaksuuksiin johtava seinän U-arvovaatimus, vaikka TTY:n asiantuntijaryhmä suositti maltillisempaa muutosta. Hyvin riittäisi seinälle U-arvovaatimus 0,2 ja sadasosilla pelehtimisen voisi kokonaan lopettaa.
Kritiikki rakentamisen yltiöpäistä ohjausta kohtaan nostaa päätään ja milloin minkinlaisen huonosti perustellun detaljin parissa näpertelyä ei koeta mielekkäänä. Ehkäpä pitäisi siirtyä saman tien energian säännöstelyyn asukkaiden pääluvun mukaan, niin tulisi sekin huomioitua, että asunnossa saattaa asua 1 tai 10 ihmistä osan vuotta tai koko vuoden.
Energiatehokkaan rakentamisen kärkimaaksi pyrkivien olisi syytä hieman enemmän katsella ympärilleen ja lopettaa elämöinti kaiken maksavien asukkaiden kustannuksella. Suomessa ollaan jo nyt varsin korkealla tasolla rakentamisen energiatehokkuuden suhteen, kun huomioidaan maamme sääolosuhteet.
Rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa panos ja tuotos pitää olla jossain järjellisessä suhteessa. EU:n hajoaminenko meidät vasta pelastaa yleiseurooppalaiselta ilmastoteologialta ja järjettömiltä investoinneilta.