Jyväskylässä ja Lahdessa suunnitellaan uusia kaupunginosia vanhoille tehdasalueille

Paperikoneet Kankaalla sammuivat vuosi sitten. Ratkaisevan päätöksen jälkeen Jyväskylän kaupunki osti tehdasalueen itselleen M-realilta. Kauppahinta oli 13 miljoonaa euroa. Alueen kehittämistavoitteet ovat selkeät: asuinalue 3000 ihmiselle ja jopa 1500 työpaikkaa.

Jyväskylän kaupunkirakennepalveluiden hankejohtaja Anne Sandelin luonnehtii Kankaan tehdasaluetta mystiseksi. Kodikkaat punatiilirakennukset ja Tourujoen lehtomaisemat ovat olleet pitkään kaupunkilaisten saavuttamattomissa.

”Haluamme avata alueen ja luoda kaupunginosan, jossa on mahdollista asua ilman autoa. Tourujoen rannalla on toimiva vesivoimala, josta voitaisiin saada vihreää sähköä”, Sandelin luonnehtii.

Lahteen uusi kaupunginosa, Summassa suljetut ovet

Soittokierros muutamiin viime vuosina suljettuihin tehtaisiin paljastaa, että valtaosa niistä on löytänyt uuden elämän lakkautuksen jälkeen. Jyväskylän Kankaan lisäksi kaikelle kansalle avointa kaupunginosaa suunnitellaan Lahteen. UPM:n kiinteistöjohtaja Kaj-Erik Lindberg kertoo, että Lahden entistä vaneritehdasaluetta kaavoitetaan parhaillaan asunto- ja toimistokäyttöön. Alue sijaitsee keskustan tuntumassa Ruoriniemessä, aivan Vesijärven rannalla.

Suurin osa tehtaista on silti säilynyt kansalaisilta suljettuina lakkautuksen jälkeen. Google varjelee salaisuuttaan tarkasti Haminassa, samoin runsaasti uusia yrityksiä houkutellut Kajaanin paperitehdas.

Parhaiten rakennemuutoksesta näyttää selviytyvän Porvoossa sijaitseva Tolkkisten saha, uudelta nimeltään Augustinrannan yrityspuisto. Stora Enson kiinteistöjohtaja Matti Karjula arvioi, että kun alue saadaan täyteen toimintaan, työpaikkojen määrä kolminkertaistuu entisestä. Tavoite on 150 uutta työpaikkaa, kun saha työllisti aikanaan 50 ihmistä.

”Viime kesänä alueella järjestettiin rock-konsertti. Ulkoilmatapahtumien järjestäminen tulee kyseeseen jatkossakin”, Karjula sanoo.

Pientä remonttia vai kerralla kuntoon?

Lakkautettujen tehtaiden jatkokäyttö saattaa herättää ristiriitoja: pitääkö kaikki laittaa kerralla kuntoon vai malttaa korjata vähitellen. Kysymys nousee pintaan silloin, kun tehtaaseen on ehtinyt asettua pienyrityksiä.

”Jos heti tehdään hienoa, pienet pajat häipyvät. Niillä ei ole varaa maksaa korkeita vuokria”, arkkitehtuurin professori Ari Hynynen Tampereen teknillisestä yliopistosta tietää.

Harkintaa vaatii myös rakennuksen korjaustapa. Hynysen mukaan rakennusliikkeillä on omat standardinsa korjata vanhoja tehtaita. Nämä totunnaiset tavat eivät aina sovi yhteen rakennuksessa jo olevan yritystoiminnan kanssa. Hynysen mielestä tehtaan korjaamisessa pitäisikin lähteä liikkeelle siitä, mitkä ovat olemassa olevien toimijoiden tarpeet.

Esimerkki maltillisesta korjaamisesta löytyy Tampereelta, jossa Suomen Trikoon entistä sukkatehdasta on kunnostettu siellä olevien pienyrittäjien toiveita kunnioittaen. Tehtaaseen on tulossa Luovien alojen keskus. Projekti on rakennuslupavaiheessa.