Käynnissä olevien hallitusneuvotteluissa on sovittu rakennusalan kannalta todella merkittävästä ohjelmakirjauksesta. Rakennuslehden tietojen mukaan hallitusohjelmaan tulee yksiselitteinen lause: ERA 17 -ohjelman toimenpiteet toteutetaan.

Hallitusneuvottelut: Rakentamisen normeihin raju kiristysaikataulu

Käynnissä olevien hallitusneuvotteluissa on sovittu rakennusalan kannalta todella merkittävästä ohjelmakirjauksesta. Rakennuslehden tietojen mukaan hallitusohjelmaan tulee yksiselitteinen lause: ERA 17 -ohjelman toimenpiteet toteutetaan.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

ERA 17 -työryhmä esitti viime lokakuussa, että Suomen EU:lle lupaamat rakennetun ympäristön päästövähennystavoitteet toteutettaisiin neljä vuotta etuajassa jo vuonna 2017. Näin juhlistettaisiin Suomen itsenäisyyden satavuotistaivalta. Työryhmää vetivät ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes. Toimintaohjelman ehdotukset voidaan jakaa viiteen kategoriaan, joita ovat energiatehokas maankäyttö, hajautettu energiantuotanto, rakentamisen ohjaus, kiinteistöjen käyttö ja omistus sekä osaamisen kehittäminen.

Rakennusalalla on edessä hurja sopeutuminen, jos vuoteen 2017 mennessä todella toteutetaan seuraavat toimenpiteet: Vuonna 2012: Uudisrakennusten energiatehokkuutta 20 prosentilla kiristävät määräykset voimaan, kokonaisenergiatehokkuustarkastelu käyttöön ja pakottavat korjausrakentamista koskevat energiatehokkuusmääräykset. Vuonna 2015: 30-40 prosentin kiristys uudisrakennusten kokonaisenergiatehokkuuteen energian muotokertoimilla painotettuna. Vuonna 2017 sisällytetään materiaalitehokkuus rakentamista koskeviin säädöksiin ja uudisrakentamisessa lähes nollaenergiataso.

ERA 17 -työryhmän nimitti asuntoministeri Jan Vapaavuori. Vielä syksyllä hän oli sitä mieltä, ettei kyseessä ole virallinen toimenpideohjelma, vaikka se onkin tehty vakavissaan.

Rakennusala oli jo syksyllä huolissaan kiristetystä aikataulusta, vaikka ala kertoikin olevansa tavoitteista samaa mieltä julkisen sektorin kanssa. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kehui Rakennuslehdessä ohjelman kokonaisvaltaisuutta ja kannustavuutta, mutta piti aikataulua liian kunnianhimoisena. Saman liiton puheenjohtaja, NCC:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen puolestaan oli huolissaan siitä, että ohjelman toteuttamisessa tullaan käyttämään enemmän keppiä kuin porkkanaa.

”Kuka vastaa, jos ohjelman tiukan aikataulun toteutuessa rakennusfysiikka ei toimi”, Korhonen kysyi.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Hallitusneuvottelut: Rakentamisen normeihin raju kiristysaikataulu”

  1. Maltti, malttia ja vielä kerran malttia edelleen tarvitaan. Suomen ilmasto-olosuhteissa ei ole tarpeen edetä piiruakaan eurodirektiivien tavoitteita vauhdikkaammin.

    Liika on liikaa talotekniikan ja eristepaksuuksien suhteen, kun taloja rakentavat, asuvat ja huoltavat kuitenkin keskivertokansalaiset. Nolla- ja plusenergiatalojen nimeen vannominen on täällä Euroopan pohjoisreunalla itsensä pettämistä. Rakennus tarvitsee Suomessa talvikautena aina muodossa tai toisessa energiaa kohtuullisen huonelämpötilan ylläpitämiseksi ja rakenteiden kuivana pitämiseksi.

    Asunnot ovat kyllä täynnä lämpöä tuottavaa kodintekniikkaa, mutta kesällä siitä aiheutuu viilennyksen tarve. Jos löytyisi kesäiselle ylimääräiselle energialle säilöntätapa, niin ikiliikkuja olisikin keksitty.

    Mitään järkeä ei ole siis pyrkiä Suomen ilmasto-olosuhteissa kulkemaan etuajassa kohti suurta tuntemattomuutta ja riskialtista rakentamista. Panos ja tuotos on pidettävä aina mielessä kuin myös ihmisten käyttäytyminen.

    Maailmanlaajuinen ympäristön- ja ilmastonmuutos juontuu pitkälti väestönkasvusta ja siitä seuraavasta kaikkinaisen inhimillisen toiminnan lisääntymisestä maapallolla, mihin ei viisimiljoonaisen Suomen saati kohti talouskriisiä purjehtivan Euroopan unioninkaan toimin paljon pystytä vaikuttamaan.

    Energiatehokkuuden vaatimuksien, kuten yleensäkään rakentamismääräysten merkittäviä muutoksia ei saisi tehdä nopeammin kuin kertaluokalleen viiden vuoden välein, jotta rakentamisen eri osapuolet pysyvät muutostahdissa mukana ja ehditään varmistua uusien ratkaisujen toimivuudesta. Varminta on edetä pienin askelin käytännön kokemuksia keräten, eikä velvoittaa kertaheitolla koko rakennusalaa kulkemaan kohti suurta tuntemattomuutta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi