Nämä osaamistarpeet korostuvat rakennusalan ammateissa tulevaisuudessa

Alan menestymisen kannalta keskeisiksi osaamistarpeiksi nousevat myös asiakas-, kieli- ja kulttuuri- sekä teknologiaosaaminen. Erilaisten normien ja säädösten hallinnan sekä laatuajattelun merkitys kasvaa. Alalla tarvitaan tulevaisuudessa myös kriisinhallintaan, huoltovarmuuden ylläpitoon ja ääriolosuhteisiin varautumiseen liittyvää osaamista.

Koska suomalainen kestävän kehityksen suunnitteluosaaminen on vientituote, tarvitaan kieli- ja kulttuuriosaamista suunnittelussa, työnjohdossa ja työntekijätasolla. Kulttuurien ymmärryksellä on merkitystä myös siksi, että Suomessa on ulkomaalaista työvoimaa. Vierastyövoiman valvonta asettaa omat osaamisvaatimuksensa. Erityisesti esimies- ja työnjohtotehtävissä korostuvat ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät osaamistarpeet.

Suomessa hallitaan energiatehokas ja ympäristöseikat huomioon ottava rakentaminen sekä kiinteistöpalveluiden tuottaminen, ja niiden suunnitteluosaaminen kelpaa myös ulkomaille. Tämän ennakoidaan edellyttävän alan tutkimusvalmiuksien kehittämistä ja panostamista johtamiseen. Erityisosaajia tarvitaan muun muassa energiatehokkuuden ja ympäristöosaamisen sekä elinkaariajattelun saralta, joskin näiden sisältöalojen tulee olla jollain tasolla osa kaikkien kira-alalla toimivien perusosaamista.

Teknologiaosaamisessa esiin nousi alaan liittyvän automatiikan ja tietotekniikan hallinta. Lisäksi robotiikan osaaminen korostui. Johtamisessa tärkeimmiksi osaamisalueiksi määriteltiin liiketoimintaosaaminen, asiakkuuksien johtaminen sekä osaamisen hallinta ja johtaminen. Myös innovaatiotoiminnan ja tutkimuksen johtaminen nähtiin tärkeäksi.

Edellä mainitut ovat kaikkia kira-alan ammatteja yleisesti koskevia osaamistarpeita. Tutkimuksessa kartoitettiin osaamistarpeita myös tarkemmin tietyissä ammattiryhmissä. Alla tarkastellaan tarkemmin rakennusmestareiden sekä rakennusalan johtajien ja asiantuntijoiden osaamistarpeita tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa kartoitettiin osaamistarpeita kolmen eri skenaarion pohjalta. Seuraavissa ammattiryhmiä koskevissa tarkasteluissa olemme keskittyneet käsittelemään todennäköisimmän Maltti on valttia -skenaarion sekä tavoiteltavan Dream team -skenaarion osaamistarpeita.

Rakennusmestarit

Rakennusmestareiden osaamistarpeet ovat samanlaisia Maltti on valttia -skenaariossa sekä Dream team -skenaariossa, mutta jälkimmäisessä erikoistumisvaatimukset ovat suurempia. Erikoistumista edellyttää muun muassa se, että hankkeet toteutetaan teollisemmin ja automaatioaste nousee. Lisäksi asiakaslähtöisyys on keskeisessä roolissa ja tuotanto- sekä toimitusprosessit erikoistuvat palvelemaan asiakasta yhä paremmin.

Aliurakointikin on yhä pilkotumpaa, joten rakennusmestarin on tunnettava aliurakat ja niiltä edellytettävä laatutaso, jotta hän pystyy valvomaan niitä. Työmaat ovat isoja ja vastuut niissä on eriytetty. Työnjohtotehtäviä on enemmän kuin nykyään. Rakennusmestarilla tulee olla kykyjä toimia tiimin vetäjänä. Työturvallisuusosaaminen on tärkeää muun muassa sen vuoksi, että työmaat ovat suuria ja kansainvälisiä. Työturvallisuusosaamisen merkitystä lisää myös elementtitekniikassa käytettävät raskaat komponentit sekä kasvavan aliurakoinnin valvonta.

Rakennustyömailla työskennellään tarkasti suunnitelmien mukaisesti, minkä vuoksi oman työn suunnitelmallisuus on tärkeää. Rakennusmestareilta edellytetään myös vahvaa projektien suunnittelu- ja johtamistaitoa. Suunnitelmallinen toiminta edellyttää myös logistiikkaosaamista, jotta materiaalit ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tietomallinnus ohjaa työskentelyä kaiken kokoisilla työmailla, mikä edellyttää siihen liittyvien järjestelmien tuntemusta ja hyödyntämisen hallintaa.

Korjausrakentamisessa asiakkaat ovat vaativia ja osallistuvat muun muassa suunnitteluun. Tämä edellyttää vahvaa asiakasosaamista ja sosiaalisia taitoja. Asiakasosaamiseen liittyy keskeisesti myös tiedottamis- ja viestintäosaaminen. Tuotannon suunnittelu ja korjausrakennuskohteen kokonaisuuden hallinta ovat merkittäviä osaamisalueita. Rakennusmestarin tulee osata viedä esimerkiksi kosteus- ja homeongelmat eteenpäin oikealle taholle ratkaistaviksi. Tiukentuneiden energiavaatimusten vuoksi myös energiatehokkuuteen liittyvien seikkojen hallinnan merkitys kasvaa. Taito minimoida riskit työmaalla on tärkeä. Alan kansainvälistymisen takia kielitaito ja kulttuurien ymmärrys on tärkeää.

Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat

Maltti on valttia -skenaariossa työelämä edellyttää kykyä työskennellä projekteissa. Muun muassa arkkitehdit työskentelevät tulevaisuudessa vielä nykyistä enemmän projektiluonteisesti ja heidän tulee omata projektinhallintataitoja. Osan sitä muodostaa monialaisten kokonaisuuksien ja niiden lainalaisuuksien ymmärtäminen. Tulee ymmärtää ansaitsemislogiikka ja siihen liittyen asiakastarpeiden määrittely, tarvittavien kehityspanosten määrä ja välttämättömyys sekä muun muassa kansainvälistymisen vaatimukset. Myös viranomaismääräysten ja alan sopimusehtojen tunteminen on tärkeää. Koko projektin kokonaisuus tulisi ymmärtää toiminnallisesti ja osata hallita sitä. Koska projektiyhteisöt ovat monikansallisia, kielitaito on tärkeää. Lisäksi tulee tuntea ja ymmärtää kulttuureja ja uskontoja.

Projektien hallinnassa tarvitaan matemaattisia työkaluja, jolloin myös taito käyttää niitä on keskeinen osaamisalue. Prosesseja tulee pystyä käsittelemään malleina ja niitä pitää osata mallintaa. Käsitteelliset valmiudet ovat osa tätä taitoa. Käsitteellisiä valmiuksia edellytetään lisäksi esimerkiksi rakennuttajalta, mikä tarkoittaa sitä, että hänen tulee tuntea ja tietää yhä paremmin sijoittajien intressit ja tavoitteet, jolloin hän pystyy paremmin koordinoimaan kokonaisuutta ja ymmärtämään eri sopijaosapuolia. Tietomallinnuksesta tulee keskeinen osa työskentelyä.

Tarvitaan myös kykyä nähdä visio suurista, monialaisista ja erilaisista näkökulmista muodostuvista kokonaisuuksista. Tärkeää on myös kyky muodostaa kokonaisuuksia pienistä, eri aloilta nousevista innovaatioista. Asiantuntijan tulee osata toimia eri alojen yhteensovittajana. Tarvitaan laajaa yleissivistystä ja globaalien markkinoiden ymmärrystä, mutta sen ohella myös eri alojen erikoisosaajia.

Alalla keskeiseksi nousseen elinkaariajattelun kannalta on tärkeää osata hyödyntää öljypohjaisia materiaaleja kokonaisvaltaisesti ja minimoida syntyvän jätteen määrä. Myös Suomesta löytyviä luonnonvaroja tulee osata hyödyntää kestävällä tavalla.

Suurkaupunkisuunnittelussa tarvitaan uudenlaisia liikenneratkaisuja muun muassa joukkoliikenteen osalta. Tärkeää on osata ratkaista syntyviä liikenneongelmia. Olemassa olevan infrastruktuurin yhteensovittaminen sen kanssa, että väestö keskittyy kasvukeskuksiin, vaatii osaamista suunnittelupuolella. Osaamista tarvitaan maanalaisessa ja korkeassa rakentamisessa.

Monivuotinen projekti

Kiinteistö- ja rakentamisalan tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoitiin asiantuntijaryhmässä, jossa oli mukana muun muassa toimiala-, työnantaja- ja henkilöstöjärjestöjen, hallinnon, tutkimussektorin sekä ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajia.  

Tulevaisuuden osaamistarpeita tuotettiin ennakointityöpajoissa, joissa määriteltiin alan keskeiset muutosvoimat, laadittiin vaihtoehtoisia skenaarioita ja johdettiin niistä osaamistarpeita sekä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Osaamistarpeita ennakoitiin sekä alan eri osa-alueiden että ammattien osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää koulutuksen sisältöjen kehittämisessä ammatillisessa, ammattikorkea- ja yliopistokoulutuksessa.

Ennakointiryhmä esitti loppuraportissaan, että niin eri koulutusasteiden kuin koulutuksen ja työelämän keskinäistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulee lisätä. Opiskelijoita tulee kannustaa monialaisiin opintoihin. Monialaisuutta sekä projektiosaamista tulee kehittää toteuttamalla opintoihin liittyviä, eri alojen opiskelijoiden välisiä projektitöitä, jotka simuloivat reaalimaailman ongelmanratkaisutilanteita.

”Talotekniikka- ja rakentamisalan koulutustoimikunta hyödyntää jo VOSE-projektissa tuotettuja ennakointituloksia omassa jatkotyöskentelyssään”, koulutustoimikunnan puheenjohtaja Juha Mäntynen Rakennusteollisuus RT:stä toteaa.

Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektia on toteutettu Opetushallituksessa Euroopan sosiaalirahaston tuella 1.6.2008–31.5.2012.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan tästä.