Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusyritysten mielestä alalle ei kouluteta riittävästi työvoimaa

Koulutetun työvoiman riittävyys aiheuttaa harmaita hiuksia rakennusyrityksissä. Eri kauppakamarien alkuvuodesta tekemässä osaamisselvityksessä rakennusalaa edustavista vastaajista 30 prosenttia oli sitä mieltä, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida lähivuosina sopivaa työvoimaa. Eri toimialojen välisessä vertailussa nimenomaan rakennusalalla oltiin erityisen huolissaan sillä, että ammattikorkeakouluista valmistuu liian vähän rakennusalan ammattilaisia. Lisäksi rakentamista edustavien vastaajien joukossa on keskimääräistä enemmän niitä, jotka arvioivat alueen ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien määrän liian pieneksi.

Koulutetun työvoiman riittävyys aiheuttaa harmaita hiuksia rakennusyrityksissä. Eri kauppakamarien alkuvuodesta tekemässä osaamisselvityksessä rakennusalaa edustavista vastaajista 30 prosenttia oli sitä mieltä, että toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida lähivuosina sopivaa työvoimaa. Eri toimialojen välisessä vertailussa nimenomaan rakennusalalla oltiin erityisen huolissaan sillä, että ammattikorkeakouluista valmistuu liian vähän rakennusalan ammattilaisia. Lisäksi rakentamista edustavien vastaajien joukossa on keskimääräistä enemmän niitä, jotka arvioivat alueen ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien määrän liian pieneksi.

image

Enemmistö eli noin 60 prosenttia rakennusalan vastaajista odottaa alan kotimaisten työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan seuraavien neljän vuoden aikana. Toisaalta työpaikkojen määrän kasvuun uskovia oli selvästi enemmän kuin niiden vähenemiseen uskovia. Vajaa kolmannes vastaajista ennakoi, että työpaikkojen määrä kasvaa, kun taas niiden arvioi vähenevän kymmenesosa vastaajista.

Millaista osaamista kaivataan?

Vastaajilta kysyttiin myös siitä, millainen osaaminen heidän toimialallaan korostuu seuraavien neljän vuoden aikana.

Rakennusyhtiöt arvioivat, että ammattikorkeakoulutasoista koulutusta edellyttävissä tehtävissä korostuvat esimiestaidot, vuorovaikutustaidot, kustannustehokkuus, rakennesuunnittelu sekä suunnitteluohjelmien hallinta. Etenkin esimiestaidot korostuvat rakennusalalla ja teollisuudessa enemmän kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Lisäksi rakennusalalla painotetaan keskimääräistä enemmän ajanhallintataitoja ja asiakaspalvelutaitoja.

Vastaavasti yliopistokoulutusta edellyttävissä tehtävissä korostuvat rakennusliikkeiden mielestä seuraavien neljän vuoden aikana rakennustekniset taidot, johtamistaidot, rahoitusosaaminen, viestintätaidot, liiketoiminnan suunnittelu sekä verkostoituminen.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneilla rakennusalalla korostuvat aloitekyvyn ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys. Merkille pantavaa vastauksissa oli se, että rakennusalalla toimivista vastaajista vain 14 prosenttia arvioi ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien ammattitaidon vastaavan tällä hetkellä hyvin työelämän edellyttämää tasoa.

Vastaajat ovat toimitusjohtajia tai omistajia

Kauppakamarit tekivät vuoden 2012 alussa yhteisen kyselyn, jossa selvitettiin jäsenyritysten lähivuosien osaamistarpeita. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa, millainen osaaminen yritysten toiminnassa korostuu seuraavien neljän vuoden aikana ja millä tavoin yritykset aikovat hankkia tarvitsemaansa osaamista. Lisäksi kauppakamarit halusivat tietää, mitkä ovat jäsenyritysten mielestä parhaat tavat kehittää yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Aineisto kerättiin tammikuussa 2012 web-kyselynä. Kysely toteutettiin 17 kauppakamarin alueella. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 663 henkeä, joista 7 prosenttia edusti rakentamista. Valtaosa vastaajista (69 %) on yrityksen toimitusjohtajia tai kuuluu yrityksen omistajiin.

Kauppakamarien osaamisselvitys löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Rakennusyritysten mielestä alalle ei kouluteta riittävästi työvoimaa”

  1. Turha siihen on yhteiskunnan vähäisiä resursseja hukata, kun kilpailutuksen lopputuloksena työn tekee kuitenkin muualta tuleva halpatyövoima !

  2. Kuka sielä montuissa komentaa viroa ja venäjää puhuvia työntekijöitä siivoojan palkalla…vanhat NUORIMMAT vientirakentajatkin on viidenkympin iässä. Näiltä homma käy kun tuntee em. maiden kulttuurin ja tavat ym. ja kokemusta on työnjohto+++ tehtävistä 20-30 vuotta. Vieläkin on jossain firmoissa 4.000€:n kauhumaksimiraja josta yli eivät maksa vastaavallekkaan. On tarjottu vähän päälle 2.000€:kin mutta kuka viittii mennä työmaata johtamaan kun saa itse pienintä palkkaa koko työmaalla. Venäjällä venäläinen työnjohtaja saa 8.000€/kk, vero pahimmillaan 17% jos sattuu veroja maksava harvinaisuus löytymään + nahjuslahjukset päälle. Taitaa Suomipoika olla totutettu pilipali palkkatasoon-kuka viittii mennä AMK:hon ja kokemustakin pitäs olla ja tuloksena saakelin pieni palkka-maksakaa hyvät firmat osaajille mitä kuuluukin. Jotkut firmat ovat onneksi tämän tajunneet ja näkyy laadussa ja tehoissa+tuloksessa.

  3. Tarkoitan siis tuolla vientirakentajalla NYT Suomessa olevia rak.mestareita ja inssejä joilla ”vanhan liiton” koulutus, viimeiset tuli uunista ulos v.1991 ennen kuin vaihtoivat tuohon AMK systeemiin.
    Mitä palkkaa tolla 20-30v:den kokemuksella nykyään saa työnjohtotehtävissä todellisuudessa, olen seikkaillut ulkomailla ja kotimaassa ja en oikein tiedä mitä täällä kotimaassa käytännössä nyt saa/pitäisi pyytää eli käytännön palkat tällä hetkellä?

    1. Kyllä amk tuli jonnekin myöhemmin, olen vanhan tekun käynyt inssi ja opiskeltiin 1991-1995.

      1. Olen Hesan Tekusta valmistunut oikea inssi ja opiskelin 1993 – 1996.

  4. Niimpä ,Miksi Suomessa lisätä koulutusta,hakeutuvatko he sitten viroon,liettuaan romaniaan ,latviaan ,mihin näistä???
    Suomessa ei Suomalaisella ole työpaikkaa

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat