”Lisääntyvän puurakentamisen tulevien vuosien haasteena on koulutus ja osaaminen. Rakennusala on merkittävä työllistäjä, mutta siltä on siirtymässä lähitulevaisuudessa eläkkeelle paljon osaavaa henkilöstöä, kuten työnjohtajia ja suunnittelijoita. Tämän vuoksi koulutus ja osaaminen korostuvat kaikessa rakentamisessa ja erityisesti puurakentamisessa lähivuosina”, Ihalainen totesi.
Työministerin mukaan puurakentamisen ja puuosaamisen maine on nousussa, minkä pitäisi lisätä alan vetovoimaa. Tämä on Ihalaisen mielestä myös välttämätöntä, jotta alalla on riittävästi osaajia myös tulevaisuudessa.
”Tavoitteena tulee olla työelämälähtöinen koulutus, johon kuuluu opiskelijoiden osalta mahdollisimman laaja-alainen ja monipuolinen kokonaisprosessien hallinta ja alalla olevien osalta jatkuva ammatillisen osaamisen täydentäminen. Lisäksi täytyy satsata aikuiskoulutukseen ja esimerkiksi aikuisten oppisopimuksiin”, Ihalainen sanoi.
Samoilla linjoilla Ihalaisen kanssa oli myös puurakentamisohjelman vetäjä, ministeriön kehittämispäällikkö Markku Karjalainen.
”Puurakentamisen koulutus tulee saattaa pikaisesti ajan tasalle kaikilla tasoilla Suomessa, jotta suurimittakaavaisen puurakentamisen kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puurakentamisen opetusta tulisi päivittää, koska 18 ammattikorkeakouluamme tuottavat valtaosan maamme rakennesuunnittelijoista ja rakentamisen työnjohtajista. Myös ammatissa toimivien suunnittelijoiden ja työnjohtajien puurakentamisjatkokoulutusta on lisättävä”, Karjalainen kertoi.
Tavoitteena 10 prosentin osuus kerrostaloista
Puurakentamisohjelman tavoitteena on nostaa moderni puurakentaminen nopeaksi ja kustannustehokkaaksi mahdollisuudeksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa.
”Puukerrostalojen markkinaosuus on tarkoitus nostaa hallituskauden aikana vajaasta prosentista 10 prosenttiin. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä eri puolille Suomea on suunnitteilla mittavia uusia, yli kaksikerroksisia puukerrostalokohteita, jotka sisältävät yhteensä noin 5 700 puukerrostaloasuntoa”, Karjalainen sanoi.
Tämän lisäksi puurakentamisessa nähdään kasvun mahdollisuuksia erityisesti julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa. Uudistuneet palomääräykset mahdollistavat puuratkaisut myös lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.
Puurakentamisesta vientituote
”Voimme yhdessä tehdä suomalaisesta puumiljöörakentamisesta brändin ja menestyvän vientituotteen, jossa yhdistyvät korkeatasoinen arkkitehtuuri ja muotoilu, ympäristötietoisuus sekä energia- ja kustannustehokkuus”, elinkeinoministeri Jyri Häkämies puolestaan totesi.
”Puurakentamisen brändin rakentaminen on tavoiteltavaa myös puutuotteiden ja -osaamisen vientiä ajatellen, esimerkiksi Pietarin seudun kerrostalojen korjaamisessa ja uudisrakentamisalueilla on suomalaiselle osaamiselle ja laadulle suuret vientimahdollisuudet”, Häkämies sanoi.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Lauri Ihalainen: Puurakentamisen koulutusta kehitettävä”
Kysymys ei ole useinkaan mistään ”aidosta” puurakentamisesta, vaikka puurakentamisen lisäämisestä puhutaan koko ajan. Aito puurakentaminen antaa minulle mielikuvan kelohirsirakentamisesta. Esimerkiksi rakennettavat puuasuinkerrostalot ovat palomääräyksien takia pintarakenteiltaan (huoneistojen lattiat-, seinät ja katot) moneen kertaan kipsilevyillä verhottuja. Huoneistojen väliset välipohjat ja -seinät ovat ääniteknisten syiden takia villaeristettyjä. Ulkoseinissä ja yläpohjassa on tietenkin höyrynsulkumuovit ja villaeristeet. Olkoonkin, että runkorakenteet ja pintaverhoukset ovat puuta, kyseessä on mielestäni pelkkä sekarakenne.
Nämä puiset sekarakenteet vielä kastuvat rakentamisvaiheessa läpimäriksi tosi helposti. Rakenteiden kastumista tapahtuu, vaikka työmaa yrittäisi miten sääsuojien varassa rakentaa, koska sääolosuhteet ovat Suomessa niin hankalat.
Tälläisiä sekapuukerrostaloja ei pidä enää rakentaa yhtään enempää. Ehkä, joku liimapuurakenne menettelee, jossakin halli- tai terminaalirakennuksessa , mutta sen enempää puurakentamista ei tarvitse isompiin rakennuksiin väkisin tunkea. Puurakentaminen sopii pelkästään pientalotuotantoon, sekä saunojen rakentamiseen ja sisustusmateriaaliksi. Betoni, tiili, teräs ja lasi ovat oikeat päärakennusmateriaalit näissä sääolosuhteissa isommissa asuin- ja toimistorakennuk-sissa. Puuhun ei kannata satsata yhtään enempää.
Asuinkerrostalot tehdään ”oikeaoppisesti” rungoiltaan betonirakenteisina. Puuta ei kannata huonojen ominaisuuksien takia käyttää. Tulee liian huonoja rakenteita esimerkiksi levyrakenteiset mäkätilat yms. Uutena innovaationa täytyisi asuinkerrostalojen rakentamisessa ottaa käyttöön lasirakenteiset kaksoisjulkisivut, kuin uusissa toimistorakennuksissa. Uudenlaisilla lasielementeillä voi verhota kauttaaltaan kaikki julkisivut. Parvekkeissa voi tietenkin olla oma parvekelasitus. Tällä ratkaisulla saataisiin todella huoltovapaita ja pitkäikäisiä julkisivurakenteita. Esimerkiksi silkkipainetulla lasilla saa todella näyttävää julkisivua http://rakla.fi/tuotteet/julkisivulasit/silkkipainettu-lasi
Tietenkin gryderit vastustavat tälläistä rakentamista kalliimman hinnan takia, mutta tälläisiä uusia pitkäikäisiä rakenteita täytyisi suunnitella uusiin asuinkerrostaloihin/ kaavoituksella viranomaisten vaatia.
Toivottavasti asuinkerrostalojen puurakentamisen hulluus ei käytännössä toteudu. Kovasti sitä yritetään väkisin vääntää eteenpäin. http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=2213&c=0&moid=2208&oid=349877
Politikointi ja mekastus puun puolesta hallituksesta toiseen jatkuu. Tosiasiat eri materiaalien kohdalla on kuitenkin aina hyväksyttävä. Jokaista materiaalia niin betonia, tiiltä, terästä kuin puuta pitää käyttää siellä, mihin sen ominaisuudet parhaiten soveltuvat. Monikerroksisissa asuintaloissa kivirunko, nykyisin betonista tehty ennen tiilestä on varma ratkaisu. Ongelmallisilla puisilla sekarakenteilla ei ole mitään mieltä jäljitellä kivitaloja.
Pienkerrostaloissa ja yleensäkin pienrakentamisessa puu soveltuu hyvin talon runkorakenteeksi, mutta mm. hyvä ääneneristys vaatii aina riittävästi massaa. Puu- ja levyrakenteilla saadaan aikaiseksi vain enemmän tai vähemmän kopisevia kanteleita. Mitä korkeampia puukerrostaloja rakennetaan, sitä vaikeampaa rakennusvaiheessa on myös painiskelu sääolosuhteiden kanssa.
Asunnon ostajalle monikerroksinen puukerrostalo on huono sijoituskohde, talon ääneneristys ja tiiviys on arvaamaton sekä kosteus- ja homeongelmat uhka. Palotilanteessa on vaarana jopa koko talon purku. Puukerrostalon sprinklaus tuo asukkaalle turvallisuutta, mutta aiheuttaa käyttökustannuksia ja palotilanteessa ongelmallisia jälkitöitä.
Taitaa betoniteollisuuden pojat olla huolissaan kun täällä pitää mustamaalata puurakentamista.
Kun puutalo tehdään oikein, ei runkoääniä synny ollenkaan, näin ollen mikään kopina ei siirry yhtään mihinkään (toisin kuin kumisevassa betonitalossa…) ja äänieristys on erinomainen. Äänen siirtymisen estäminen vaatii ilmatiiviin rakenteen, ei muuta. Ja villa välissä vaimentaa ääntä tehokkaasti. Eikä tule betonibunkkeriakustiikkaa.
Kun tehdään puukerrostalo massiivipuuelementeistä, saadaan tehtyä nopeammin ja pienemmällä työmäärällä koko runkovaihe ilman märkää betonia. Ei kuivumisaikoja. Ja erittäin paloturvallinen. Oletteko koskaan yrittäneet sytyttää höylättyä puupintaa? Ei se syty.
Puu on suomalainen raaka-aine ja oikein käsiteltynä siitä voi tehdä mitä tahansa. Betoni sinne mihin se kuuluu: kellareihin ja perustuksiin. Kaiken muun voi tehdä puusta. Terästä on turha tuhlata runkomateriaaliksi.
Koskahan joku onnistuu tekemään taloudellisesti onnistuneen puukerrostalon normaalina gryndauskohteena, siis kämpät myytynä yksityisille omistusasunnon ostajille ja urakoitsijalle jää normaali gryndikate.
Puun käyttöhän perustellaan esimerkiksi vihreän ympäristöministerin toimesta pienemmällä energia- ja luonnonvarojen kulutuksena sekä pienempinä kasvihuonekaasupäästöinä kuin betoni ja teräs. Tämän takia ”erheellisesti” valtio on valmis laittamaan veronmaksijien rahoja puurakentamiseen. Puisten asuinkerrostalojen kohdalla kuitenkin lisääntyy normaalista poikkeava villaeristeiden ja kipsilevymateriaalin käyttäminen sisärakenteissa. Näiden lisärakennusmateriaalien valmistaminen/kuljetus työmaalle nostaa luononvarojen kulutusta / kasvihuonepäästöjä sellaiselle tasolle, että kokonaisuutena ne eivät ole pienempiä, kuin betonirunkoisen talon.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ehdotti, että Guggenheim-museo voitaisiin rakentaa puusta. Siihen uppoaisi kivasti valtion puurakentamisen tukemiseen lupaamat rahat, vai mitä herrat Ihalainen ja Häkämies.
Mutta jotta osuisi ja uppoaisi vielä varmemmin, niin museo kannattaisi rakentaa merelle. Niin säästyttäisiin Katajanokan kalliin tontin vuokralla. Tällä tavalla saataisiin myös ”suomalainen” telakkateollisuus tukemaan taidetta.
Rahaa säästyisi myös siinä, että mitään arkkitehtikilpailua ei tarvittaisi. Laivan muodon voisi ottaa suoraan Sydneyn oopperatalosta. Sen valkoiset kupolit syntyisivät lähes ilmaiseksi purjeiden avulla.
Guggis-laiva voisi seilata Storan ja UPM:n pääkonttorieiden väliä näiden mesenaattien iloksi ja pysähdellä aina matkustajaivojen kohdalle niiden tullessa satamaan. Siten turisteilta säästyisi vaiva kierrellä tylsässä Helsingissä.
Guggis-laivaa voitaisiin myös lainata Itämeren muihin kaupunkeihin. Guggis-voisi toimia Tallinnassa laululavana tai juhlistaa Pietarin valkeita öitä. Talvella laivan voisi uittaa Välimerelle tai Karibialle. Jussi Pajunen voisi Stubbin, Ihalaisen ja Häkämiehen kanssa esitellä vau-laivaa ihmetteleville ulkomaalaisille suomalaista puupääosaamista samalla kun kulttuuriväki kilauttelisi Suomi-brändi-lasejaan. Arhinmäkikin saataisiin tukitalkoisiin mukaan, kun luvattaisiin, että Guggis pysähtyy Liverpoolissa, Barcelonassa ja Riossa aina kotimatsien aikaan.
Puutalon määritelmä taitaa olla, että rakennuksen rungon ollessa puurakenteinen, niin rakennusta voidaan kutsua puutaloksi. Tämän nimi asian voisi valtioneuvosto muuuttaa, että puukerrostalo on oltava paalutettu puupaalujen varaan, se olisi vasta silloin aito puutalo. Saataisiin hiilijalanjälki tältäkin osin vielä pienemmäksi ja kasvihuonekaasut kuriin.