Yle: Moni asuntorakennuttaja katsoo laadun heikentyneen

17 vastausta artikkeliin “Yle: Moni asuntorakennuttaja katsoo laadun heikentyneen”

1. Valvoja ja turvallisuuskoordinaattori on ulkoistettu ja usein ihan muualla kuin työmaalla. Jos he puuttuvat ”liikaa” työmaahan – eivät saa enää töitä. Minuakin kysyttiin pientalo firmaan työpäälliköksi mutta sanoin suoraan että minä olen kallis mies jos vaadin katolle kaiteet ja hupun ettei runko kastu yms. Rakentamismääräykset pitäisi laittaa myös uusiksi.

2. Ja asettaa suunnittelijoille vastuu tekemästään työstä. Nyt KSE -menettely asettaa vastuun samalle tasolle jos autokauppias vastaisi myymästään autosta myyntiaktiin käyttämänsä ajan arvon (esim. 2 h * 45€/h).
   Laatu määritellään 100% suunnitteluvaiheessa, ei jälkeenpäin suoritettavilla katsastuksilla!

   1. Niin, jos olisi jollain merkittävällä tavalla vastuussa huonosta tehdystä työstä, niin nämä 3 pennin suutarit poistuisivat nopeasti markkinoilta.

      Näin työstä alettaisiin maksamaan => tekijä itse voisi valita että haluako paremman katteen hyvin tehdylle työlle vai maksaisiko katteesta huonosti tehdyn työn aiheuttamat vahingot => vastuiden lisääminen on pitkällä juoksulla niiden etu jotka haluavat hyvin työnsä tehdä!!

      1. Piti sitten tästäkin aiheesta avata uusi keskustelu.

         Suunnittelijoiden vaatimusta lisärahasta ihmettelen kovasti. Urakoitsijat joutuvat kilpailemaan työstä, eikä virheitä ainakaan periaatteessa sallita. Miksi suunnittelijat olisi poikkeus tässä tilanteessa? Kyllähän minäkin voisin alkaa toteuttaa urakat laskutyönä ja ilman pelkoa viivästyssakoista ja muista vaatimuksista. En kuitenkaan usko, että tämä veisi alaa eteenpäin. Taidettaisin pian löytää itsemme Kreikasta.

         1. Tuntityönä tehty rakennus on usein laadukkaampi kuin verisesti kilpailtu urakkasuoritus. Käytit myös hauskaa ilmaisua ”virheitä ei ainakaan periaatteessa sallita”. Kuvaa hyvin urakoitsijoiden asennetta rakentamiseen ja tekemisen laatua.

            Huvittava tämä rakennuttajien asennekin. Loppukädessä he ovat vastuussa lopputuloksen laadusta, mutta koska eivät ole riittävän ammattitaitoisia ja vaativia, syntyy heikkoa laatua. Ovat itsekkin tajunneet, etteivät osa mitään, joten nyt yrittävät vierittää vastuuta jollekin toiselle. Eli rahaa ilman vastuuta – kuten kiinteistövälittäjätkin.

            Munaisten miesten keskuudessa on kyllä sellainen käsite, että se kantaa vastuun, joka siitä eniten hyötyy ja jolla on riskinkantokykyä. Tämä on kirjattu jo YSE:n ja KSE:n henkeen. Kun rakennuttajat ovat piipittäviä ekonomeja, niin ei tietenkään voi syntyä hyvää laatua. Ekonomi kun rakennuttaa taloa, hän ajattelee kuten ruokakaupassa. Samanniminen on samanlaatuinen, joten otetaan halvin. Fazerin suklaa ja puolalainen nimeton suklaa ovat molemmat suklaita. Minä valitsen tämän puolalaisen, koska se on puolet halvempi. Minunhan ei tarvitse sitä edes itse syödä, koska minä myyn sen sitten eteenpäin Fazerin suklaan hinnalla ja saan puolet voittoa. Voi että, puolalaisessa suklaassa olikin hometta. Kyllä nyt on suklaateollisuus taas osoittanut, että laatu on ala-arvoista. Miten Fazer ajot korjata tilanteen? Tteette surkeaa suklaata.

            Lopettakaa valittaminen ja tilatkaa laatua, vaatikaa laatua ja maksakaa laadusta. Äärettömän yksinkertaista…

            1. Urakan ehdoissa on yleensä määritelty laatuvaatimukset kattavasti, eikä tarjouskisaan voi osallistua omilla vaatimuksilla, eikä toteutuksessa voi määritellä vaatimustasoa. Eli virheitä ei periaatteessa sallita. Käytäntö on tietysti toinen. Olellista oli tuossa kuitenkin verrata urakoitsijan asemaa suunnittelijaan. Heidän osaamistaan ja asennettaan ei ole kyseenalaistettu samalla tavalla kuin toteuttajien toimintaa. Suunnittelun ongelmana pidetään liian halpaa hinnoittelua, mutta osaamista ja asennetta ei. Mistä tämä johtuu?

               Miksi rakennuttaja päästää työmaalle suunnitelmia, joissa on alkeellisiakin virheitä? Urakoitsija joutuu tarkistamaan suunnitelmat ja osoittamaan toteutuksensa virheettömyyden monenlaisilla mittauksilla ja dokumenteilla. Suunnittelijalle riittää, että oksentaa jonkinlaisen paperin työmaalle, jonka kanssa urakoitsija sitten ihmettelee, vaikka pitäisi suunnitella ja johtaa työtä. Suunnittelijalla on yleensä korkeakoulutason tutkinto, vähintään kuitenkin AMK insinööri. Vastaava mestari on vielä nykyään usein teknikko/rkm, joka sitten joutuu insinöörejä paimentamaan.

            2. Asiaa!
               Toisaalta pitää muistaa että Kekkosslovakian aikaan moraalilla oli merkitystä => tekijöiden valinta tehtiin hyvä-veli -periaatteella. Markkinataloudessa pitää valita se halvin ja siksi laadunmääritys ja sen toteutumisen valvominen on tässä nyky-meinigillä kaiken A ja O.

3. Suunnittelua ostetaessa pitää muistaa, että sitä saa mitä tilaa. Jos halutaan virheettömät ja kaikki suunnitelmat loppuun asti viilattuna, on suunnittelu tehtävä koko hankkeen ajan kestävänä tuntilaskutustyönä. Tämä varmaan kävisi suunnittelijoille, mutta käytkö maksajalle. Ei edes suunnittelijaa voi vaatia tekemään ilmaista työtä. Totuus on se, että ainoastaan maksetusta suunnitteluajasta on pula, nostetaan suunnittelupalkkiot kymmenen tai satakertaiseksi, niin josko laatua lähtisi syntymään…tai edes sille tasolla, mitä kiinteistönvälttäjä saa…Nyt ollaan vielä kaukana siitäkin.

4. Käytännössä 10 v:n vastuuajasta on muodostunut ”takuuaika” gryndikohteissa vaikka sitä ei saisi sanoakaan rakentaja piireissä, koska se kumuloi vastuunsa tunteville rakentajille enemmän lisäkustannuksia vastuuaikana.

5. On olemassa sekä hyvin että huonosti johdettuja työmaita. Huonosti johdetulla työmaalla on vain yksi-, puoli- tai kolmasosa työmaamestaria, joka ei ehdi paneutua kuin vähän tai ei ollenkaan laatuun. Ikuisuuskysymys on suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen virheistä väittely.Muistakaamme koko ketjun vastuu, jossa me kaikki ollaan lenkkinä mukana eikä vähiten suorittaja porras, joka viimeisenä lenkkinä tekemäänsä työtä johtaa. Minun mottoni on: lisää vastuuntuntoisia työmaalla työtä johtavia työmaamestareita työmaatehtäviin.
   Sellainen on työn lopputulos, kuin on isäntä. Näin se vaan on.

   1. Kyllähän se vaan niin on, että valitettavan usein työn huono laatu on tilaajan eli rakennuttajan syytä. Ensinnäkin: taloa ei suunnitella kunnolla, eri osa-alueisiin ei perehdytä vaan jätetään ne urakoitsijan ratkaistavaksi ja vastuulle. Toiseksi: se pahin, että työlle annetaan aivan liian vähän suoritusaikaa, sanotaan, että silloin ja silloin sen on pakko olla valmis; ihan pakko. Suunnitelmat ovat keskeneräiset, työlle liian vähän aikaa ja syy on sitten rakennuttajan mielestä urakoitsijassa, jonka laatu on huonontunut. Kolmanneksi vielä: nykytalojen tekniikka vaati säätöaikaa, jotta tekniikka pelaisi oikein ja sunnitellulla tavalla. Niinpä talo reistailee toiminnaltaan vielä 2-3 vuotta sen jälkeen kun tilaaja on ottanut sen vastaan. Ja taas on vika urakoitsijassa, jonka työn laatu on huonontunut.
      IT-buumi toi aikoinaan rakennusalalle vielä hirvittävämmän kiireen ja miniaikataulut kuin siellä ennestään oli. Olisiko nyt aika pysähtyä ja yliopistojenkin tutkia ja miettiä mikä on järkevä aikataulu esim 6-kerroksiselle asuintalolle, jossa on 50 asuntoa? Ei rakennuttajan ole mikään pakko ottaa puolivalmista rakennusta vastaan (tämän takaa myös YSE) Eikä rakennuttajan ole mikään pakko ottaa taloa vastaan, jos sen säädöt eivät ole kunnossa. Oliskohan niin, että rakennuttajien osaamisen laatu on huonontunut eikä urakoitsijoiden?

      1. Ylen kysely tehtiin yleishyödyllisille asuntotuottajille. Näiden mielestä suurin ongelma on, että kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Lain mukaan se on tilaaja, joka vastaa!

         Sitäkin valitettiin, ettei suunnittelijalle anneta kunnolla aikaa ja rahaa. Valvonnan sanottiin kaatuvan resurssien puutteeseen. Urakat taas pilkotaan säästösyistä. Mikä muu ammattikunta arvostelisi omaa työtään tällä tavalla?

         Kyselyn olisi voinut päättää tähän. Rakennuttajayhtiöiden toimitusjohtajia olisi voinut sen jälkeen vaatia pääuutisssa erottamaan näin vastuuttomat rakennuttajat ja vaihtamaan tilalle sellaiset, jotka haluavat ja uskaltavat kantaa vastuuta ja maksavat kunnolla kunnon suunnittelusta, huolehtivat valvonnasta eivätkä pilko säästösyistä urakoita.

         Näin ei tehty, vaan uutisissa alettiin syyttämään urakoitsijoita, työmiehiä ja kaikkia muita kuin noita vastuunpakoilijoita. Kelvottomat rakennuttajat saivat pestä käsiään syyttämällä muita.

         Täydeksi limboksi kyse osoittautuu, kun katsotaan mikä oli vastausprosentti ja kuinka moni heistä oikeasti väitti laadun heikentyneen.

         1. Kun näitä kirjoitelmia / höpinöitä lukee , niin tulee mieleen auttamatta etteivät nämä kaverit ole kohdanneet kunnon rakennuttamisen ammattilaista koskaan . Se on surullista , ymmärrän tilanteen . Hain erääseen kohteeseen rakennuttajakonsulttia . Selvitin muutaman yrityksen ehdottamien ” kandidaattien ” osaamista . Yksikään ei läpäissyt testiä . Kaikki kompuroivat ammatillisen perusosaamisen kanssa . Mistä sitä saa jos on ollut 5–10 vuotta esim. työmailla tai suunnittelutoimistoissa ilman minkäänlaista kokeneemman esimiehen perusteellista ohjausta ja valvontaa . Kun rakennuttamisen vastuuhenkilöksi pyrkivä ei osaa piirtää tulevan kohteen tärkeän rakenteen yksinkertaista detaljia puhumattakaan siitä , että hän kirjoittaisi ko. rakenteen tekoon kuuluvan vaiheittaisen valvontaohjeen , niin kuinka hän olisi valmis ohjaamaan , valvomaan ja johtamaan kohteen rakennuttamista !

6. Ei Suomessa osata rakennuttaa!
   Jos seuraa esim. koulujen ja virastotalojen kohtaloita, jotka kärsivät lähes poikkeuksetta isoista ongelmista. Puhumattakaan uudiskohteista joissa joudutaan korjaamaan jopa alle 5 vuotta vanhoja rakennuksia. Ja näiden rakennuttajina ovat sitten ns. ammattirakennuttaja.

   Miten voisi olla mahdollista että ei-ammattirakennuttaja sitten voisi onnistua?

   Sitten kaiken kukkuraksi ongelmien ratkaisuksi tarjotaan rakenteiden ”katsastamista”. Laatu määritellään 100% suunnittelussa ja se tehdään rakentamisvaiheessa, ei jälkeenpäin tehtävillä ”katsastuksilla”.

   Suunnittelijat voivat katsoa vain peiliin (haloo esim. SKOL); vastuiden liiallinen rajaaminen KSE-menettelyllä on aiheuttanut suunnitteluhintojen romahtamisen tasolle että vain huithapelit voivat töitä saada; ostetaan halvin sika säkissä koska eivät ne kuitenkaan mistään mitään vastaa.

   1. Tuon viimeisen virkkeen perusteella tämä ”ammattimies” kuulostaa kyllä näpertelijältä. Ja on sitä ihmistyyppiä, joka hyväksyy kaikki virheet itselleen, mutta ei yhtään ”virhettä” toiselle.

7. huomasiko kukaan valittajista että vain 1/3 rakennuttajista kertoi laadun huonontuneen ja peräti 2/3 piti tasoa samana tai parempana.

8. Milloin iänikuisen rakentamisen laadun rinnalle otetaan keskusteluun aihe, joka aiheuttaa meillä esimerkiksi terveydenhuollossa lähes puolet kustannuksista? Rakentamisen laatu on ihan samaa tasoa kuin muukin toiminta alalla. Ei edes papereita pyörittävät päättäjät eivät olisi tienneet, millaisia virheitä veroratkaisuissa olisi tehty, ellei Sipilä niitä olisi paljastanut.

   http://yle.fi/uutiset/tutkimus_tietojarjestelmien_hankinnat_menevat_usein_pieleen/6687461