Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat 450 miljoonan euron terveyshaitat vuodessa

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on saanut torstaina 2. toukokuuta valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunnan mietintöään varten tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu 30–50 miljardia euroa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on saanut torstaina 2. toukokuuta valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunnan mietintöään varten tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu 30–50 miljardia euroa.

image

Valiokunta toteaa mietinnössään, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä.

Keskeisiä syitä on monia. Rakentamisen laadussa ei ole tapahtunut parannusta ja rakennusten kunnossapidossa ja korjauskulttuurissa on edelleen merkittäviä puutteita. Toimenpiteitä ei ole kyetty kohdistamaan terveyshaittojen syihin eikä kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Muita käytännön haittoja ovat osaamisen puute sekä ongelmat vuosikymmenten ajan käytetyissä menetelmissä ja toimintatavoissa.

Valiokunnan arvion mukaan terveyshaittoja aiheuttavat rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat jopa lisääntyneet ja riski ongelman pahenemisesta on todellinen.

Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden lisääntymistä. Kokonaistilanteen parantamista vaikeuttaa uusissa rakennuksissa ilmenevät kosteus- ja homevauriot sekä korjausten epäonnistumiset.

Määrällisesti eniten kosteus- ja homevaurioita on yksityisten omistamissa rakennuksissa. Suhteellisesti eniten vaurioita on kuitenkin kuntien omistamissa rakennuksissa. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota koulujen, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten huonoon kuntoon. Valiokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on tilojen käyttäjiä 172 000–259 200. Näiden lukujen perusteella voidaan arvioida, että noin 62 000–94 000 peruskoululaista ja 12 000–18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.

Valiokunta on erittäin huolestunut kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Lasten sairastumisriski astmaan on aikuisia korkeampi ja lapsen altistuminen voi myös lisätä sairastumisriskiä myöhemmässä iässä.

14 toimenpidekohdetta

Tarkastusvaliokunta esittää mietinnön perusteella eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, joka sisältää 14 eri toimenpidekohdetta. Nämä koskevat muun muassa rakentamisen kosteudenhallinnan parantamista, nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista, osaamisen parantamista, säädösten muutostarpeita, rakentamisen vastuiden selkeyttämistä, terveyshaittojen syiden löytämisen parantamista, sekä oireilevien ja sairastuneiden tutkimusten, hoidon ja tuen parantamista.

Valiokunta edellyttää muutoksia kuntien rakennusten korjauksiin myönnettäviin valtion tuen ehtoihin. Tuen tulee ohjata ja kannustaa kuntia rakennusten suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kunnossapitoon sekä rakennusten elinkaaren oikea-aikaisiin korjauksiin. Lisäksi tulee selvittää tukiasioiden keskittäminen yhdelle viranomaistaholle. Päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi tulee laatia pitkän aikavälin suunnitelma, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.

Valiokunta edellyttää, että pienillä resursseilla ansiokkaasti toiminutta Kosteus- ja hometalkoita jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että talkoiden toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat ja mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.

Valiokunta edellyttää hallituksen raportoivan edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta ensimmäisen kerran vuodelta 2013 annettavassa hallituksen vuosikertomuksessa. Tässä yhteydessä tulee selvittää, miten uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua voidaan parantaa merkittävästi ja kuka ottaa kokonaisvastuun tarkastusvaliokunnan mietinnössä esille otettujen puutteiden korjaamisesta.

Valiokunta kuuli mietintöään varten yli 70 asiantuntijaa sekä sai 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat 450 miljoonan euron terveyshaitat vuodessa”

  1. Eikö nämä vanhat koulut ja päiväkodit vihdoin älyttäisi purkaa. Peruskorjaukset maksaa aina tuplat alkuperäiseen budjettiin ja lähes aina tulisi halvemmaksi rakentaa uusi kohde. Nyt hirrestä tekemään päiväkoteja ja suomen lapsille terveellinen kasvuympäristö. Sisäilman laatuun tulisi nyt kiinnittää huomiota ihan todenteolla.

    1. Joo todellakin hirrestä. Tällä kunnossapitotasolla niistä saadaan vielä pahemmat pommit kuin nykyiset ovat.

  2. Kyllä asiasta torstaina haastateltu Tuija Brax loisti ymmärryksellään aihepiiristä. ”Kun itselle tehdään tai jos asiakas määrittelee korkeamman laadun, niin tehdään eri normeilla, kuin jos pitää tehdä tarjouskilpailuun halpa tarjous”.

    Varmaankin meillä pian lailla kielletään muun, kuin korkeimman laadun tuottaminen. Retoriikka on kuin vanhasta Neuvostoliitosta. Päästään helpommalla, kun kopioidaan koko rakentamismääräyskokoelma vanhoista GOST-normeista.

  3. Eduskunta käsittelee etupäässä raha-asioita ja kosteus-, sekä homevaurioissa ei ole kyse oikeastaan rahasta, vaan tiedon puutteesta valtaosaltaan.
    Tietysti sitten rahallakin on merkitystä, kun ratkaisuja hankkeen toteuttamiseksi tehdään.
    Suuret rakennusainevalmistajat pystyvät myös lobbaamaan heille sopivaa tietoa ohjeisiin ja määräyksiin, joita tietysti tunnollinen koulutettu rakentaja hyödyntää, jotta epäonnistuminen ei mene omaan piikkiin, vaan voidaan syyttää kasvotonta viranomaisohjetta.
    Korjaamiselle rakennuksissa tulisi oikeastaan olla täysin omat ohjeet, koska uudisrakentamisen ohje harvemmin pätee korjauskohteen haasteisiin.
    Väärästä korjaustavasta voi ongelma jopa paheta, mikä on monasti jo huomattu käytännössäkin.
    Kosteusvaurioiden alkusyynä on liian usein jo arkkitehdin oikut, jolloin rakenteiden turvallinen ratkaisukin on vaikea toteuttaa rakennesuunnittelijan toimesta.
    Rakennusinsinöörikin alkaa nykyisin olla sellainen tusinakoulutus, jossa henkilö ei oikein hallitse mitään osa-aluetta kunnolla. Erikoistua pitäisi jo koulussa ja kouluttaa erikseen kosteusteknisten asioiden osaajia.
    Rakennusvalvontaa piinaa vähän samat asiat, jopa laiskuus asioiden selvittämiseen ja tietysti aika ei millään riitä kaiken osaamiseen.
    Alalta kyllä löytyy osaajia jonkin verran, mutta useinkaan heidän palvelujaan ei raaskita hyödyntää, vaan mennään mututuntumalla, kuten edellinen hirsikommenttikin osoittaa.

    1. Allekirjoitan pääosin ” Alalla toimivan ” näkemykset . Nyt keskustellaan vilkkaasti ongelmakohteitten kunnostuksesta ja sitä edeltävästä tarkastustyöstä . Hyvin tärkeätä olisi huomion kiinnittäminen arkkitehtisuunnitteluun , Arkipäivän käyttörakennukset tulee suunnitella Suomen olosuhteisiin ; kunnon räystäät , sokkelia riittävästi ( min. 40 cm ) kattokaltevuutta riitt’ävästi , lämpöeristystä ala – ja yläpohhjiin kunnolla , kulmia ja erkketreitä mahd. vähän ,seinäpinnat ulkona ja sisällä kestäviä ja helppohoitoisia jne. Muuten olen sitä mieltä että kuntotarkastuksiin vain hyvän peruskoulutuksen ja min. 12 vuoden toteutus / suunnittelukokemuksen omaavia mestareita ja ins.DI lisäksi täydennyskoulutus rak. fysikkassa ja homeasioissa.

      1. Udisrakentamisen toteutukessa kriittiset vaiheet suojaavan peittorakenteen alle vuodenajasta riippumatta .

  4. Homeongelman korjaus pitää aloittaa jo arkkitehtikoulutuksesta. Puurakentamisesta kertovissa lehdistä suurin osa puurakenteista on ilman suojaavaa röystästä. Palkitaan jopa tällaisia rakennuksia. Sitä mokaa ei rakennesuunnittelija tai työmaa voi korjata. Ministeriö tunkee määräyksiään kuukausittain ja niiden osuminen käytäntöön on sattumanvaraista. Energialuokittelut_ liekö jo kolmas tapa meneillään, ilmatiiviit koneen avulla toimivat talot tulevat homehtumaan kun kone mummolta pysähtyy tai pysäytetään kun asunnossa vetää, ovileveydet 4 m2 huoneitosaunoissa johtavat yli tehokkaisiin kiukaisiin. Vinot katot ja puuttuvat tuulettuvat ullakot sulattavat lunta katteenpinnasta joka vesi jäätyy räystäältä ja valuu seinärakenteisiin.
    Kaikkea ei pidä jättää työmaan huoleksi ja korjattavaaksi. Lippua ja lappua täytellään sen sijaan että mietittäisiin rakenteet saadaan turvallisiksi. Suurimpien yritysten työmailla pomon aikaa kuluu ns. laatujärjestelmän kuponkiin ettei ehditä työmaalla edes käymään.

    Ensin suunnittelu kuntoon.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat