Kokeile kuukausi maksutta

Kuntaliitto vaatii valtiolta 200 miljoonaa kosteus- ja homekorjauksiin

Kuntaliiton hallitus hyväksyi torstaina 7. helmikuuta kuntatalouden sopeutusohjelman vuosille 2014–2017. Kuntaliitto esittää sopeutusohjelmassa muun muassa talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Osana näitä elvytystoimenpiteitä liitto vaatii valtiota osoittamaan tämän vuoden lisätalousarviossa kunnille 200 miljoonaa euroa home- ja kosteusvaurioista kärsivien kunnallisten rakennusten peruskorjauksiin.

Kuntaliiton hallitus hyväksyi torstaina 7. helmikuuta kuntatalouden sopeutusohjelman vuosille 2014–2017. Kuntaliitto esittää sopeutusohjelmassa muun muassa talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Osana näitä elvytystoimenpiteitä liitto vaatii valtiota osoittamaan tämän vuoden lisätalousarviossa kunnille 200 miljoonaa euroa home- ja kosteusvaurioista kärsivien kunnallisten rakennusten peruskorjauksiin.

Kuuntele juttu

”Määrärahalla valtio rahoittaisi 20 prosenttia kuntien kosteusvaurioista kärsivien rakennusten kunnostamista rakennusaikaisena rahoituksena”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.

Kuntaliiton mukaan kuntien investointeja tulee pitää yllä erityisesti rakennusalan työllisyyden tukemiseksi.

”Kunnilla on runsaasti peruskorjauskohteita, jotka työllistävät paikallisesti ja jotka voidaan käynnistää ripeästi. On tärkeää, että tässä tilanteessa valtio osallistuu peruskorjaushankkeiden suhdanneluonteiseen rahoitukseen.”

Kuntien infraa kehittävien investointien sekä asuntotuotannon vauhdittamiseksi esitetään valtion ja kuntien yhteistä toimenpidepakettia, jossa sovitaan vastuista, rahoituksesta ja velvoitteista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Kuntaliitto vaatii valtiolta 200 miljoonaa kosteus- ja homekorjauksiin”

  1. Eikös kunnat ole syyllisiä näihin korjaustarpeisiin. Kyllä omat sotkut on itse siivottava.

    1. Valtionavuilla ne koulut on alunperin rakennettu ja ylläpito on laiminlyöty kun ne olisi pitänyt maksaa omasta pussista, olisi kohtuutonta jos korjaukset tulisi omaan kuntien omaan piikkiin. Tietysti pitää kaikki koulut perusparantaa vaikka kylätoimikunnan kerhoa varten jos oppilaita ei enään ole.

      1. Minusta käyttäjiä syyllistetään kohtuuttomasti näissä homeasioissa. Rakentamismääräysten tekijät, suunnittelijat ja rakentajat ja myös myrkyllisten materiaalien kaupittelijat pääsevät kuin koira veräjästä.
        Rakennukset on rakennusalan ammattilaisten tehtävä sellaisiksi, että käyttäjä/kuluttajat kohtuudella selviävät rakennuksessa sairastumatta.
        Pahin homebuumi on vasta tulossa, jotkin ”nollaenergiatalot”ovat osoittautuneet parissa vuodessa homepesiksi. Asukkaat eivät ole osanneet käyttää monimutkaista talotekniikkaa ja ilmatiiveys on ollut harhakuvitelmaa. Määräysten laatijatpesevät kätensä vakuuttamalla, että määräykset eivät ole koskaan aiheuttaneet yhdenkäänkiinteistön homehtumista.

        1. Kumpaa mieltä siis olet? Eli asukkaat ja käyttäjät eivät ole syyllisiä vai ovatko? Teksissäsi ensin olet sitä mieltä, että heitä syytetään turhaan ja sitten taas kerrot, että he eivät osa käyttää talotekniikkaa.

          No, saivartelu saivarteluksi.

          Kaikki ovat syyllisiä. Erityisesti ne teesi-miehet, jotka ovat tietävinään niin helvetisti asioista. ”Kyselin tutulta timpurilta, miten tämä kylppärin seinä kuuluu tehdä. Hän kyllä tietää – on tehnyt niitä 30 vuotta.”

          Jengi ei vaan tajua, miten vaikeaa on rakentaa oikein. Ohjeet ja määräykset ovat ihan oikein, mutta ne eivät kata kaikkia mahdollisia tapauksia. Ongelmia tulee, kun pitää osata soveltaa tietoa ja määräyksiä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Ei ole kovin montaa henkilöä Suomessa, jotka siihen pystyvät.

          1. Siitä ei pääse mihinkään, että esim omakotitalojen ja muidenkin kiinteistöjen varsinaiset käyttäjät ovat nyt ja tulevaisuudessakin amatöörejä kiinteistö-/talotekniikan suhteen. (Amatööri tarkoittaa yleisterminä jonkin harrastajaa tai harrastelijaa erotukseksi ammattilaisesta.)

            Kun määräykset pakottavat käyttämään sellaista tekniikkaa ja ratkaisuja, jotka eivat ole kuin muutaman henkilön hallinnassa, niin katastrofihan tästä syntyy.

            Määräysten oivallisuudesta en ole vakuuttunut, tästä on kirjoitellut mm Rakennuslehti 26.5.2011, jossa sanotaan esim, että useat epäkelvoksi todetut kosteuden hallintaan liittyvät rakenneratkaisut ovat rakennusaikanaan olleet ”hyvän rakentamistavan” mukaisia.

            Enpä usko, että viisaus olisi tässä kiireessä ympäristöministeriössä lisääntynyt, päin vastoin.
            Kun talon automatiikan ohjauskeskus alkaa muistuttaa lentokoneen ohjaamoa, niin on siinä amatöörillä ihmettelemistä, varsinkin käyttäjän/asukkaan vaihtuessa.
            Heiltä ei voi mitenkää olettaa rakennusfysiikan tai tietotekniikan täydellista hallitsemista.

            Ensiksi talosta pitää maksaa itsensä kipeäksi ja sitten asukas/käyttäjä menettää vielä terveytensä homeen vuoksi! Kuka vastaa?

  2. Yhdyn edellisiin kommentoijiin siinä, että on täysin absurdia vaatia valtiota maksumieheksi kuntien huonosta rakentamisesta ja kiinteistön hoidosta. Kunnat ovat itse tähän syyllisiä. Oman kotikuntani kiinteistönhoitoa ulkopuolisena seuranneena voin todeta, että mitään ei huolleta eikä korjata ja sitten 15 – 20 vuoden jälkeen täytyy peruskorjata tai purkaa koko mätä rakennus. Sitä ennen rakennuksessa työskentelevät ovat sairastuneet. Meillä ratkaisuna oli potkujen antaminen sairaalle työntekijälle ja katto vuotaa edelleen.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat