Tutkimuksen mukaan astmariski liittyy erityisesti homeen hajuun ja näkyvän homeen esiintymiseen sisäpinnoissa. Myös rakenteiden ja pintojen kosteus lisää astmariskiä.
Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen tutkijaryhmä kävi järjestelmällisesti läpi ja analysoi tähän mennessä kosteus- ja homevaurioiden vaikutuksista kansainvälisesti julkaistut tutkimustulokset. Ryhmä teki niiden pohjalta laskelmat eri tavoin arvioitujen kosteus- ja homevaurioiden merkityksestä astman synnyssä. Analysoidut, tarkat laatukriteerit täyttävät 16 tutkimusta oli tehty eri ilmasto-olosuhteissa Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Taiwanissa. Ongelma on maailmanlaajuinen, sillä haittavaikutuksia havaittiin kaikissa tarkastelluissa ilmasto-olosuhteissa.
Kosteus- ja homevauriotaloissa astmaa aiheuttaviksi tekijöiksi on esitetty homesienien itiöitä, niiden soluseinämän osia ja eri mikrobien aineenvaihduntatuotteita. Myös kosteusvaurioihin liittyvät lisääntyneet rakennusmateriaalien kemialliset päästöt voivat selittää osan kasvaneesta astmariskistä.
Tutkimus liittyy Suomen Akatemian Salve-ohjelman rahoittamaan Oulun yliopiston, Ilmatieteen laitoksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajempaan tutkimuskokonaisuuteen, jossa ennustetaan tulevaisuuden ilmastonmuutokseen liittyvien ympäristömuutosten, kuten kosteusvaurio-ongelmien, lisääntymisen kansanterveydellisiä vaikutuksia.
Tutkimus on julkaistu tieteellisten artikkeleiden julkaisuun keskittyvässä PLoS One -verkkolehdessä. Koko artikkeli löytyy tästä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asuntojen kosteus- ja homevauriot lisäävät etenkin lasten astmariskiä”