Puolet Pardian jäsenistä pitää työpaikkansa sisäilmaa huonona

Yleisimmät haittaavat tekijät ovat liian matala tai korkea huoneenlämpötila (60 % vastaajista), tunkkainen ilma (28 %) ja veto (27 %). Alle viidennes vastaajista valittaa kuivasta sisäilmasta ja pölyisyydestä sekä homeen, maakellarin tai muista epämiellyttävistä hajuista.

Sisäilman huono laatu näkyy monenlaisina oirehtimisina. Tyypillisimpiä ovat silmien ärsytys, päänsärky tai väsymys sekä hengitystieoireet. Näiden lisäksi esiintyy muun muassa iho-oireita ja kylmyydestä johtuvia kramppeja käsissä sekä niskan ja hartioiden alueella.

Yleisimmin huono ilmanlaatu löytyy 1970-luvulla rakennetuissa rakennuksissa, mutta sitä on myös 1960- sekä 1920-luvulla tai sitä aikaisemmin rakennetuissa taloissa. Viimeksi mainituista löytyy myös monia suojeltuja rakennuksia.

Ongelmiin reagoitu hitaasti

Kolmessa neljästä työpaikasta huonosta ilmasta on valitettu työsuojelusta vastaaville ja työterveyshuollolle. Valituksiin on kuitenkin reagoitu hyvin hitaasti. Vain neljännes katsoo, että sisäilmaongelmiin on puututtu nopeasti.

Vastaajien työpaikoista jo 70 prosentissa on kuitenkin pyritty jotenkin parantamaan sisäilman laatua. Ilmastointikanavia on puhdistettu 53 prosentissa ja sisäilmaremontteja tehty 45 prosentissa työpaikoista. Useissa tapauksissa sisäilman parantamistoimet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä.

Työturvallisuuslain mukaan vastuu terveellisistä ja turvallisista työolosuhteista kuuluu työnantajalle.

Paneelikyselyyn poimittiin 719 henkilön otos, joka vastaa koostumukseltaan Pardian jäsenistöä. Otokseen poimituista 51 prosenttia vastasi kyselyyn.