Oikeuden käsiteltävänä oli Vimpelissä viemärityömaalla marraskuussa 2011 sattunut kaivannon sortuminen. Työntekijä oli ollut tarkistamassa asennetun viemäriputken oikeaa kaatoa noin yhden metrin levyisessä kaivannossa kahden metrin syvyydessä, kun kaivannon reuna oli sortunut. Maaperä oli savimaata, ja alueella oli pintavettä. Työmaalle ei ollut tehty turvallisuussuunnitelmaa tai turvallisuusasiakirjaa, eikä kaivantoa ollut asianmukaisesti tuettu, luiskattu tai porrastettu. Kaivannon seinät olivat lähes pystysuorat.
Työntekijöille ei ollut annettu ohjeita siitä, miten kaivaminen tulisi suorittaa. Loukkaantunut työntekijä ei käyttänyt rakennustyömaalla työturvallisuusmääräysten edellyttämää kypärää, eikä työnantaja valvonut kypärän käyttöä.
Työsuojeluviranomainen katsoi, että rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten on ennen rakennustöiden aloittamista tehtävä kirjallisesti työturvallisuutta koskeva asiakirja ja suunnitelmat, joissa on selvitettävä työnteon vaara- ja haittatekijät ja kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa kaivantojen tukemiseen. Työsuojeluviranomaisen mukaan oleellisinta tapauksessa oli nimenomaan se, että kaivantotyön perusasia eli kaivannon tukeminen oli laiminlyöty.
Käräjäoikeus katsoi, että kaivannon reuna sortui, koska kaivannon reunan tukeminen, luiskaaminen tai porrastaminen oli laiminlyöty. Käräjäoikeuden mukaan kaivannon reunan tukeminen tai muu edellä mainittu toimenpide olisi ollut näissä työmaaolosuhteissa välttämätöntä riittävän työturvallisuuden toteuttamiseksi. Riidatonta oli, että kaivantotyömaata varten ei ollut tehty turvallisuussuunnitelmaa tai turvallisuusasiakirjaa ja että työnantaja oli laiminlyönyt valvoa kypärän käyttöä.
Käräjäoikeus lisäsi, että työntekijän ammattitaito ei poista työnantajan edustajien velvollisuutta huolehtia työturvallisuusmääräysten mukaisesti kaivantotyömaan suunnittelusta ja valvonnasta sekä turvallisesta toteuttamisesta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue yhtyy tähän toteamaan.
Järvi-Pohjanmaan teknisen toimen vesihuoltopäällikkö sai 25 päiväsakon ja kiinteistöhuollon esimies 20 päiväsakon suuruiset sakkorangaistukset. Lisäksi tekninen lautakunta tuomittiin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 500 euroa turvallisuusasiakirjan ja -suunnitelman laiminlyönnistä aiheutuneesta säästöstä sekä 1 000 euroa kaivannon tukemisen laiminlyönnistä aiheutuneesta säästöstä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaivannon sortuminen toi sakkoja ja menettämisseuraamuksen”