Kokeile kuukausi maksutta

Tekes hylkäsi kolme rakentamisen Shok-hanketta

Strategisen huippuosaamisen keskittymä eli Shok ei ole enää tae tutkimusrahoituksen saamisesta. Valtion leikattua Tekesin rahoitusta ovat eri alojen Shok-ohjelmat joutuneet veriseen kilpailuun keskenään. Rakennusalan on ollut vaikea pärjätä vaatimuksessa, että kyse pitää olla kansainvälisestä huippututkimuksesta. Kolme viime vuonna jätettyä rakennusalan hakemusta jäi ilman Tekesin rahaa. Niissä tutkimukselle asetettu rima ei ilmeisesti ollut riittävän korkealla. Toimitusjohtaja Ari Ahonen Rym Oy:stä toteaa, että Tekesin rahoitusvolyymin pieneneminen pienentää samassa suhteessa Shok-rahoitusta. ”Me kaikki olemme Tekesin kanssa puun ja kuoren välissä, kun tahto nostaa volyymiä kasvaa, mutta rahat häviävät.”

Ari Ahonen
Kuuntele juttu

Yksi hylätyistä hankkeista oli Networked Innovations in the Built Environment eli NEBU, joka kohdistui innovaatioprosessin uudistamiseen. Samoin kävi digitaalisiin palveluihin tähtäävälle energiatoimintamallille ja suurten investointien liiketoimintalogiikan uudelle lähestymistavalle.

”Ristiriitaa on ollut siinä, että yritykset haluavat nopeasti hyödynnettäviä tutkimustuloksia, kun taas Tekes korostaa pitkäjänteistä huippututkimusta, josta hyödyt tulevat yritysten kannalta ehkä turhan hitaasti”, professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo.

Hän on valmistelemassa ”High Performance Building 2018” -ohjelmaa. Sen keskeisenä sisältönä on valmistautuminen nollaenergiarakentamiseen. Siihen liittyen pitäisi varmistaa rakennusten turvallinen kosteustekninen toiminta ja lisätä uusiutuvan energian ja älykkäiden sähköverkkojen käyttöä. Myös talotekniikkaa pitäisi kehittää. Kaupunkien kestävän kehityksen suunnitteluun hankkeessa sovelletaan proseduraalista mallintamista. Ohjelmassa kehitetään myös työkalua, jolla tehdään monitavoiteoptimointeja energiansäästötoimenpiteiden kannattavuustarkasteluun.

Rymissä on ollut Ari Ahosen mukaan periaate, että ohjelmavalmistelu on yrityslähtöistä. HPB18-valmistelu on ensimmäinen kokeilu, jossa tutkijat esittävät ensin näkemyksensä tutkimustarpeista ja -mahdollisuuksista, minkä jälkeen kuunnellaan yritysten näkemyksiä ja pohditaan yritysten tavoitteiden ja tutkimuksen mahdollisuuksien yhteensovittamista. Tällä tavalla pyritään nostamaan tutkimuksellista rimaa niin, että hanke täyttäisi Tekesin kriteerit.

Venäjä-ohjelma vaarassa

Rymissä on valmistelussa myös Venäjä-ohjelma, jonka tavoitteena on vauhdittaa erityisesti Pietarin asuntomarkkinoiden kehittymistä. Hanke on yritysvetoinen ja mukana ovat olleet rakennusliikkeistä ainakin Lemminkäinen ja NCC. Lähtökohdat on siten ainakin paremmat kuin VTT:n omalla hankkeella, jossa tutkittiin energiataloudellista korjausrakentamista Moskovassa ilman, että olisi kysytty, ovatko paikalla olevat isot rakennusliikkeet, kuten YIT, asiasta kiinnostuneita.

”Ohjelma-aihio kohdistuu tulevaisuuden asumiseen ja energiatehokkuuteen Venäjällä, ja miten siellä voidaan yhteistyöllä normien ja standardien kehittämistä ja hyväksikäyttöä hyödyntää markkinoiden avaamiseen ja niiden ennustettavuuden parantamiseen”, Ahonen sanoo.

Ukrainan tilanne on Ahosen mukaan pakottanut miettimään hankkeen sisältöä uudelleen. Nyt on menossa pieni tuumaustauko.

Tutkimuksella tulosta

Teknologiateollisuus on tyytyväinen Shok-ohjelmiensa tuloksiin. Uponorin johtaja Ilari Ahon mielestä Shok on suorastaan menestystarina, joka on pakottanut yritykset kehitystyössä hedelmälliseen yhteistyöhön.

KCI Konecranes Oyj:n entinen toimitusjohtaja Stig Gustavson oli Helsingissä pidetyssä Shok Summitissa hieman kriittisempi ja totesi, ettei tutkimuksilla ole toistaiseksi ylletty huipulle ja etteivät tutkittavat kohteet ehkä ole olleet yritysten kannalta niitä relevanteimpia. Jos ne sitä olisivat, näkyisi tämä riitoina ja mustasukkaisuutena tuloksista.

Viime vuonna kansainvälisessä arvioinnissa todettiin Shok-ohjelmista yleisesti, että kansainväliselle huipulle on suomalaisyrityksissä vielä matkaa. Tutkimuksessa pitäisi jatkossa keskittyä niihin aihioihin, joissa Suomi voi olla kansainvälisesti huipulla, ja yritysten tarpeiden pitää olla yhtä vahva tavoite kuin tutkimuksen laatu.

Arvioinnin seurauksena myös rakennusalan tutkimusstrategiaa uudistettiin. Uudet alueet ovat hyvinvointia lisäävät tilat, tuottavuutta ja kilpailukykyä parantava resurssiviisaus sekä investointeja houkutteleva rakennettu ympäristö.

Tarvitsevatko rakentajat huippututkimusta?

Shokien taustalla on tiede- ja teknologianeuvoston vuonna 2006 hyväksymä raportti strategisen huippuosaamisen keskittymien kehittämisestä.  Shok-keskittymiksi valittiin energia ja ympäristö,  metallituotteet ja koneenrakennus, metsäklusteri,  terveys ja hyvinvointi sekä viidentenä tieto- ja viestintäteollisuus ja –palvelut.

Silloin ajateltiin että rakentaminen on niin matalan teknologian toimintaa, että se voidaan jättää pois huippuosaamista tarvitsevien joukosta. Osin samanlaiseen asenteeseen törmättiin samoihin aikoihin, kun TKK:sta alettiin kehittää huippututkimukseen painottuvaa Aalto-yliopistoa. Jopa rakennusalan professoritasolla pohdittiin, että rakennustekniikassa pärjätään aika pitkälti 1800-luvun opeilla. Kovin paljon uusia asioita ei sen jälkeen ole tullukaan ja esimerkiksi rakennusliikkeiden kehitystoiminta on painottunut enemmän projektinhallintaan ja palveluiden kehittämiseen kuin itse tekniikkaan. Ero varsinkin teknologiateollisuuteen on tässä suhteessa valtava.

Rakennusala halusi osoittaa epäilyt alan tutkimuskielteisistä asenteista vääriksi ja sai kovan väännön jälkeen oman Shokinsa. Sen ohjelmat ovat painottuneet tietomallinnukseen ja sisäilman kehittämiseen, mutta itse perusrakentaminen on jäänyt odotetusti hieman sivuun. Vinhan tutkimusohjelma tulisi siten tarpeeseen nostamaan rakentamisen laatutasoa ja varmistamaan, että nopeasti kiristyneet energiansäästövaatimukset pystytään hoitamaan kustannustehokkaasti ja ilman uusia homeongelmia.

Ari Ahosen mukaan muiden alojen Shok-yhtiöiden tuloksia pitäisi nyt käyttää paremmin hyväksi ja Shok-perustutkimuksesta pitäisi päästä nopeammin jatkotutkimukseen, pilotteihin ja markkinointiin.

Tekesillä on myös omia rakentamiseen liittyviä hankkeita, kuten Fiksu kaupunki –ohjelma. Shokit ovat tutkimuspainotteisia, kun Tekesin hankkeet tähtäävät liiketoiminnan kehittämiseen. Tekesin lisäksi toinen Shok-ohjelmien rahoittaja on Suomen Akatemia, mutta se ei ole rakentamiseen juurikaan panostanut joitakin ekologisen rakentamisen tutkimuksia lukuun ottamatta.

Lue lisää perjantain Rakennuslehdestä 23.5.2014

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Tekes hylkäsi kolme rakentamisen Shok-hanketta”

  1. Mihin rakentamisessa tarvitaan huippututkimusta? Suomessa toimivat eurooppalaiset materiaalijätit sitä ehkä tekevät, mutta eivät suomalaisissa tytäryrityksissään.

    Tarpeita varmaan olisi: rakentamisen laatu, homeongelmat, betonilähöiden korjaaminen, nollaenergiarakentaminen ja ekotehokas rakentaminen, teiden kestävyyden parantaminen, puurakentaminen… Mutta jos tilaaminen on lyhytnäköistä valmiista piirustuksista tarjoamista, niin miksi kukaan välittäisi kehittää mitään sellaista mistä ei saa kilpailuetua ja tai jonka tilaaja hylkää tarjousehtojen vastaisena. Pienessä maassa on vaikea erottautua huippuosaamisella eikä tilaajillakaan, ei edes gryndereillä, ole intressiä kehittää tuotteitaan. Esimerkiksi gryndereillä voiton suuruuden ratkaisee tontti eikä se, mitä sille rakennetaan. Siksi kaikki tekevät sitä samaa, mikä ennenkin on mennyt kaupaksi. Alan huippua edustaa YIT:n oivallus miten tehdä kohtuuhintaisia asuntoja suunnitteluratkaisuja karsimalla ja tekemällä vielä tylsempiä asuntoja. Eli aika näköalatonta on tämä rakentamisen kehittäminen. Shokkia tarvittaisiin tai ainakin herätystä.

  2. Kunhan nyt älyäisivät lukea muualla tehtyjä, valmiita tutkimuksia ja ottamaan oppia aikaisemmista kokemuksista, niin oltaisiin jo voiton puolella.

    Muutenkin tämä vastikkeeton löysän rahan lypsäminen pelkästään vääristää kilpailua. Ollaan keksivinään tyhjänpäiväisiä ”tutkimus”kohteita ja rahastetaan veronmaksajia surutta.
    Ja nähtiinhän juuri, minne ne Nokiankin valtavat miljardiavustukset päätyivät…

    Jokainen tulkoon toimeen omilla rahoillaan. Jos keksintö kantaa, se myös lopulta rahoittaa itse itsensä.

  3. Rakennusalan yritykset ovat menneet pörssiin ja sen myötä kvartaalien maailmaan. Tulosta pitää tehdä seuraavan kolmen kuukauden aikana eikä vasta kolmen vuoden päästä. Tämä vähentää kehittämisintoa.

    Teknologiayrityksissä kuten Koneessa tilanne on toinen, koska siellä kilpailu on globaalia ja kilpailuvalttina on uusimmat tuotteet. Vanhaa teknologiaa on turha tarjota maailman korkeimpiin pilvenpiirtäjiin. Rakentajat sen sijaan voivat huoletta käyttää 50 vuotta vanhaa ontelolaattateknologiaa.

    Uusilla tuotteilla on vaikea tehdä läpimurtoa konservatiivisella alalla. Tämä koskee jopa suunnittelijoita. Kun Partek kehitti aikoinaa 3D-tulostamista muistuttavan tavan tehdä koristeellisia betonielementtejä, ilmoittivat suomalaisarkkitehdit, että hehän eivät koristeita tarvitse. Ne tulivat Suomeen sitten vasta kiertoteitse kun maailman johtava arkkitehdit alkoivat niitä käyttää.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat