Lemminkäinen Talo tekee Eduskuntatalon peruskorjauksen

Eduskuntatalo on rakennushistoriallisesti arvokas ja vaativa korjauskohde. Peruskorjauksessa uusitaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Eduskuntatalon talotekniikka. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vesi- ja viemäriputket, lämmitysjärjestelmät, ilmanvaihto sekä turvallisuuteen liittyvät ratkaisut uusitaan. Kokonaan uutta on, että rakennukseen tulee energiaa säästävä lämmöntalteenottojärjestelmä ja jäähdytysjärjestelmä. Tämän lisäksi vesikatto uusitaan kokonaan, kaikki ikkunat korjataan, neljän sisäpihan julkisivut uusitaan ja eteläistä hissitornia suurennetaan niin, että tilaan mahtuu isommat, esteettömyyttä parantavat hissit sekä tavarahissi. Eduskuntatalossa on suuri määrä arvokkaita erikoiskäsiteltyjä pintoja (stuccoseinät) ja kiinteitä taideteoksia (kattomaalaukset, reliefit, mosaiikkityöt), joiden konservointi on jo alkanut. Eduskuntatalon yli 3000 alkuperäistä huonekalua on inventoitu ja kunnostetaan tarvittavin osin peruskorjauksen yhteydessä.

Talotekniikan uusiminen (ilmanvaihto, tietoliikenneyhteyksien kaapelointi, jätehuolto) on vaatinut omia tiloja. Koska Eduskuntatalon rakennussuojelu koskee myös Eduskuntatalon ja sen lähiympäristön kaupunkikuvaa, talotekniikalle on haettu sen tarvitsemat tilat nykyisistä sisätiloista sekä maan alta. Esimerkiksi Eduskuntatalon 6. kerrokseen on varattu työtilojen sijasta tilaa ilmanvaihdon konehuoneille. Peruskorjauksen vaativimpia osuuksia on Eduskuntatalon kellaritiloissa olevan erittäin ahtaan putkitunnelin laajentaminen, mikä edellyttää louhintoja tärinäherkällä alueella. Tämän työvaiheen valmistelu aloitettaneen jo syksyllä 2014, kun Eduskuntatalon pääportaiden alta louhitaan työtunneli talon kellarikerroksiin sisäpuolisten louhinta- ja purkujätteiden poiskuljetusta varten.

Eduskunta on kilpailuttanut Eduskuntatalon peruskorjauksen tavoitehintaisena projektinjohtourakkana, jossa urakkatarjoushinta koostuu kiinteästä projektinjohtopalkkiosta sekä tavoitehinnasta. Projektinjohtourakan luonteeseen kuuluu, että rakentamisen aikana kaikki hankinnat, aliurakat mukaan lukien, kilpailutetaan valitun pääurakoitsijan toimesta ja tekijät / toimittajat valitaan kilpailujen tuloksina. Tällä tavoin on mahdollista saada kokonaisurakkahintaa edullisemmaksi peruskorjaustyön aikana riippuen kilpailujen tuloksista. Jos tavoitehinta alitetaan, saa eduskunta alituksesta hyödykseen 70 % ja urakoitsija tavoitehintapalkkiona 30 %. Jos tavoitehinta ylittyy, jaetaan ensimmäinen 10 %:n ylitys niin, että eduskunta maksaa 90 % ja urakoitsija 10 %. Jos tästäkin ns. kattohinnasta mennään yli, vastaa urakoitsija siitä ylityksestä kokonaan.

Tarjouskilpailun alkaessa 4 rakennusliikettä tutustui peruskorjauskohteeseen, mutta urakkalaskennan aikana 2 rakennusliikettä ilmoitti jättäytyvänsä pois kilpailusta, koska arvioivat Eduskuntatalon peruskorjaukseen liittyvät taloudelliset riskit liian suuriksi. Eduskunta sai vertailukelpoiset tarjoukset Lemminkäinen Talo Oy:ltä sekä SRV Rakennus Oy:ltä, näistä Lemminkäisen tarjous oli halvempi.

Lemminkäisen osuus Eduskuntatalon peruskorjauksesta ja Sibelius-Akatemian muutostöistä on yhteensä 88,7 miljoonaa euroa + alv (tästä summasta 4,1 miljoonaa on Sibelius-Akatemian muutostöitä). Tämän lisäksi kustannuksia syntyy suunnittelusta, valvonnasta, mahdollisista lisätöistä ja erillishankinnoista (esim. uudet hissit + Pater Noster -hissin peruskorjaus). Näin Eduskuntatalon peruskorjauksen arvioitu kokonaiskustannus on yhteensä noin 125 miljoonaa euroa.