Tämän verran maksaa A-energialuokkaan pääseminen

B-energialuokkaan pääsee C:stä noin viiden prosentin lisäinvestoinneilla, A-rajan alitus vaatii omaa energiantuotantoa.

Talo a, kohde 34. Suuresta ikkunapinta-alastaan huolimatta Jyväskylän asuntomessukohde Talo a ylsi A-energialuokkaan hyvän suunnittelun ja toteutuksen ansiosta.

Pientaloteollisuus PTT ry:n johtaja, diplomi-insinööri Kimmo Rautiainen on tyytyväinen: uusien pientalojen energiatehokkuus on edennyt paljon viime vuosina. Hyvään energiatehokkuusluokkaan tähtäävän rakentajan täytyy keskittyä rakennuksen tiivey-teen, ilmanvaihtoon ja sen lämmöntalteenottoon sekä arkkitehtuuriin ja rakenteisiin.
”Erityisesti talotekniikalla ja tiiveydellä on merkitystä. Vajaat kymmenen vuotta sitten rakennusten ilmatiiveys-eli q50-luku oli keskimäärin neljä, kun se nyt on keskimäärin 1,5.”

Mitä pienempi luku, sitä tiiviimpi rakennus.

Pienen sijaan mahdollisimman suurta lukua kannattaa tavoitella ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteessa. Se kuvaa, kuinka suuren osan lämmöntalteenotto hoitaa ilmanvaihdon tarvitsemasta lämmitysenergiasta.

”Peruskoneen vuosihyötysuhde on 45. Entistä useampi valitsee laitteen, jonka vuosihyötysuhde on yli 70. Hyvä laite maksaa itsensä nopeasti takaisin.”

Vaikka talotoimittajilla on tarjolla passiivirakenteita, niille ei ole Rautiaisen mukaan paljon kysyntää, mutta toisaalta rakenteita koskevat perusvaatimuksetkin tuottavat jo lähellä matalaenergiatasoa olevia rakennuksia.

C, B vai A?

Rakennukset luokitellaan energiatodistuksessa luokkiin A-G.
”Käytännössä uudistalot ovat B- ja C-luokkaa. A-luokkaa ei juuri ole paitsi pilottihankkeissa”, Rautiainen sanoo.

Rautiaisen mukaan 120-neliöinen talo nostetaan C:stä B-luokkaan hyvällä 15 000–20 000 euroa maksavalla maalämpöpumpulla tai passiivirakenteilla, jotka ovat noin 10 000 euroa kalliimmat kuin perusrakenteet.

”Lisäkustannukset ovat muutamasta prosentista viiteen prosenttiin kokonaiskustannuksista. Hyvällä suunnittelulla ja laitevalinnoilla B:hen pääsee pienemmilläkin kustannuksilla.”

B:stä noustaan A-luokkaan hyvällä maalämpöpumpulla ja omalla energiantuotannolla. Rautiainen arvelee, että aurinkokeräimet nelihenkisen perheen tarpeisiin maksavat noin 5·000 euroa ja aurinkosähköjärjestelmä 5 000–10 000 euroa. Lisäinvestointi A-luokkaan pääsemiseksi on kymmenen prosentin luokkaa.

”Energiatehokkuus ei ole irrallinen juttu. Budjetin ja tilantarpeen määrittelyn jälkeen aloitetaan energiasuunnittelu. On tärkeää, ettei tehdä ylisuuria taloja eikä hukkaneliöitä. Suunnitteluun kannattaa satsata, kokonaisuus on hallittava ja mahdolliset muutokset on tehtävä riittävän ajoissa.”

Monta A:ta?

Energiatehokkuuden lisääminen on synnyttänyt tarpeita lisätutkimukselle. Finzeb-hankkeessa selvitetään parhaillaan, miten Suomessa halutaan määritellä lähes nollaenergiainen rakennus ja miten siihen päästään järkevästi ja kustannustehokkaasti.
”A-tason vaatimukset ovat aika kovat, ja siksi A-talot ovat vielä erikoisprojekteja. Jos rima on liian korkealla, se ei kannusta yhtään. A:han voitaisiin ehkä tuoda lisää pykäliä kodinkoneiden tapaan, eli olisi A+ ja A++”, Rautiainen sanoo.
Toinen ajankohtainen hanke on ympäristöministeriön, talotehtaiden ja LVI-Talotekniikkateollisuuden yritysten rahoittama VTT:n selvitys energiatehokkaan talon ilmanvaihdosta.

”Miten tiiviin talon ilmanvaihto toimii, toimiiko takka, saako ovet helposti auki? Jos ilmanvaihto ei ole tasapainossa, voi tulla ongelmia. Projektista saamme hyviä käytäntöjä ja suuntaviivoja toteutukseen. Suunnittelun merkitys korostuu, samoin järjestelmien säätö ja käyttäjien opastus.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Tämän verran maksaa A-energialuokkaan pääseminen”

  1. Olisi hyvinkin tarpeellista määritellä tyhjentävästi ja yhteisesti mikä on nollaenergiatalo tai millainen on ”lähes nollaenergiatalo”. Nyt nollaenergiatalosta on ainakin kaksi määritelmää. VTT on määritellyt nollaenergiatalon seuraavasti: ”rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on oltava vähintään yhtä paljon kuin on kulutetun uusiutumattoman energian määrä”. Motivan määritelmä on täysin erilainen: ”Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. Plusenergiatalo tuottaa energiaa vuositasolla enemmän kuin se kuluttaa.”
    Jos tätä Motivan määritelmää käytettäisiin, kaikki maalämpötalothan olisivat plusenergiataloja ja näinhän ei suinkaan ole. Järvenpään Mestariasunnot on tänä keväänä bongannut tuon Motivan määritelmän ja lisäksi luokitellut ostamansa kaukolämmön bioenergiaksi ja tällä perusteella esittää pokkana sivuillaan, että heidän talonsa on plusenergiatalo vaikka itse asiassa talo hukkaa koko ajan energiaa.

  2. Entä mitä maksaa 300 neliöisen ”Ö”-luokkaa olevan noin 25 vuotiaan suorasähkölämmitystalon muuttaminen vaikka B-luokkaan?

    1. Tuohon kysymykseen et varmaan odotakaan yksiselitteistä vastausta. Vaan aloitapa energiatehokkuuden parantamistalkoot seuraavasti: 1) Tiivistä talo lattian rajoista, katon rajoista, ikkunan ja ovien pielistä, läpimenoista. Yllätyt kun asumismukavuus paranee ja sähkölasku pienenee. Tämä ei maksa kuin luokkaa 1000-2000 € jos sitäkään. 2) Seuraava rasti voisi olla ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen. Jos talo on rakennettu 1989, ei niiden U-arvo liene kuin luokkaa 1,6. Uudet ikkunat ja ovet kannattaa uusia U-arvoon 0,8. Maksaa kyllä aika paljon, mutta asumismukavuus taas paranee.
      3) Seuraava rasti: ilmastoinnin uusiminen LTO-kojeille eli ulospuhalletusta ilmasta otetaan lämpö talteen. Talon ilmanlaatu paranee eli talo on terveellisempi asua. (Sinällään tämä vaihe 3 kannattaisi tehdä yhtä aikaa tuon vaiheen 1 kanssa)
      4) Voit vielä lopuksi hankkia ilmalämpöpumpun, joka myös tarvittaessa jäähdyttää taloa kesällä ja lämmittää edullisesti keväällä ja syksyllä. Talvella pakkasten aikaan sen hyöty on olematon.
      Muuta ei normaaliin taloon kannata yleensä tehdä…no jos nyt yläpohjaan lisää puhallusvillaa 10-20 cm jos mahtuu.

    2. yli 300 neliön sähkölämmitteisessä asuva vastaa:
      Ensinnäkin totean, että sähkölämmitys ”oikein” tehtynä ja lisälämpö puulla on ylivoimaisesti edullisin lämmitystapa ainakin itse totean näin. Kun huomioi perustamisinvestoinnin ja sen korkokannan y.m.s. Omaan kustannusseurannan usealta vuodelta ja voi tulla vaikka tutustumaan.
      Itse asun asunnossa jonka kokonaispinta-ala on 357 m2, josta ns. asuttua 220 m2. Lämitys suora s-lämmitys ( lattia / katto) , käyttövesi poistoilmalla.
      Puun lämmönlähteet : leivinuuni -hella ja toisessa päässä saunan kiuas ja varaava takka.
      Puita klapeja vuodessa n.8 pinokuutiosta.
      Sähkön kulut v.2013 yht. 2760 euroa ja nyt näyttäisi menevän 2400 euroa.
      Minusta valtiovallan säätö- ja ohjaustoimet ovat p…stä ja järjen käyttö olkoon sallittua.

      Terveisin, Toisinaan ajatteleva

      1. Näinhän se paljolti on… Itselläni on talo 180 m2+kylmä autotalli ja katos jonka rakensin 2006 täysin suoralle sähkölämmitykselle(patterit ja lattialämmitys). Alakerrassa varaava takka ja puulämmitteinen sauna, jota lämmitetään talvella joka ikinen päivä. Talossa on pyörivä kiekolla lämmöntalteenottokoje, joka lupaa hyötysuhteeksi jopa 90% Pilkettä kuluu sellaiset 20 m3 vuodessa(pilkkeet teen itse), vedenlämmitys varaajalla. Lisäksi on sähkölämmitteinen ulkoporeamme, televisioita on talossa neljä, pakastimia ja jääkaappeja samoin neljä, sähköhellaa, mikroa, tietokonetta jne. Asumme vaimon kanssa kahdestaan, mutta lapset ja lapsenlapset käyvät aina vieraisilla ja saunassa. Sähköä kului v. 2013 20 500 kWh. Mielestäni sähkönkulutus on ihan siedettävä. Kuitenkin jos nyt tekisin tuon talon, tekisin ilman muuta maalämmön ja lisäksi vielä IV:n esilämmityksen maakierrolla.

        Olen nyt rakentamassa kesäasuntoa, joka on 71 m2. Siihen en tee varsinaista maalämpöä lämpöpumpulla. Ainoastaan IV:n esilämmityksen maakierrolla, joka siis toimii kesällä myös jäähdytyksenä. Lämmitys tapahtuu suoralla sähköllä ja lisäksi tulee puuhella. Harkitsen kyllä lämpimän veden lämmitystä ilmalämpöpumpulla, mutta pitänee vielä laskeskella onko siinäkään järkeä. Aurinkokennot saatan myös ottaa (jos sähkölaitos hyväksyy ne) tuottamaan sähköä kesällä (jolloin siellä eniten ollaan). Aurinkosähkölaitokset ovat kovasti halpuneet viime vuosina.

        Olen samaa mieltä, että pelkkä tunnoton määräysten noudattamien ei säästä energiaa. Säästöä tulee oikealla käytöllä ja elämäntavoilla. Tietenkään kaikki eivät halua tehdä itse polttopuita eikä ole siihen metsää eikä välineitäkään. Itse olen kokenut nuo halkohommat oman mieleni virkistyksenä ja hyötyliikuntana.

  3. Nimettömälle tiedoksi, että lähes nollaenergiatasoja määritellään Finzeb-projektissa (www.finzeb.fi). Valmista ei vielä ole, mutta työ on käynnissä.
    Projekti on erittäin avoin kommenteille ja ehdotuksille.

  4. Miten talo tuottaa energiaa? Menee yli ymmärryksen. Maalämpäjärjestelmä tuottaa energiaa, sen tiedän. Mutta eiihän talo ole se energian tuottaja.

    Jos minun 90-luvulla rakennettu omakotitalo (750 m3) kuluttaa sähköä kaikkiaan 18 000 kWh/a, siis lämmitys ja taloussähkö, niin kuuluuko talo ä vai ö-luokkaan. Ja sisälämpötila meillä on 21-22 C.

    Olen kuitenkin sitä mieltä, että en keksi mitään järkevää keinoa kustannukset huomioiden vähentää energiankulutusta.

    1. Menee hieman saivarteluksi, mutta jos talossa on maalämpöjärjestelmä, joka on osa taloa, niin kyllähän silloin voidaan sanoa että talo tuottaa energiaa.

      Tuohon talon E-luvun määrittelyyn tarvitaan paljon muutakin kuin sähkönkulutuslukema ja sisälämpötila. Talon piirustukset ja kaikki lämmitys- ym. järjestelmät on tutkittava tarkoin ja niiden perusteella E-luku lasketaan.

      Kyllä energiankulutusta voidaan laskea hyvinkin halvoilla konsteilla, joista ykkönen on kulutustottumukset (mm. sähkön käyttö, lämpimän veden kulutus). Muitakinn keinoja on.

      1. Olisit kertonut niistä halvoista konsteista. Minä tiedän vain yhden, sisälämpötilan laskeminen. Ja kylmä suihku. Minusta 18 000kWh 750 m3 talossa, joka on 90-luvulta, on aika hyvä saavutus.

        1. Vai on 18 000 kWh 750 m3 talossa hyvä saavutus! Entä mitäpä sanot 0 kWh 300 m3 talossa? 🙂 Minulla on sellainen. Eli ei ole edes sähköliittymää. Eli eihän pelkkä sähkönkulutuslukema kerro mistään mitään. Jos siitä sinunkin talosta ihan oikeasti laskettaisiin E-luku, se kertoisi vain sen miten talo on suunniteltu. Ei sitä miten talossa eletään ja minkä verran ihmisiä siellä asuu ja mitkä ovat kulutustottumukset. Tiedän henkilön joka asuu myös 750 m3 talossa, polttaa takassa ja saunan uunissa jatkuvasti talvella puuta, lämpöpatterit ovat 18 asteeseen säädetty, ilmastointi on kokonaan pantu pois päältä ja suihkussa käydään pari kertaa viikossa. Vastaavasti tiedän ihmisen, joka asuu n 700 m3 talossa ja hänellä kuluu sähköä 50 000 kWh vuodessa.

          Melkoinen osa lämmitysenergiasta menee lämpimän veden lämmitykseen. Normaalilla kulutuksella yksi ihminen käyttää keskimäärin 120 litraa päivässä vettä (nuoriso paljon enemmän, vanhemmat ihmiset vähemmän) Tämä tarkoittaa n. 44 m3 vuodessa. Tästä on lämmintä vettä 40% eli 17,6 m3 . Sen lämmittäminen vaatii energiaa 17,6 x 58 = 1021 kWh. Jos talossa asuu 2 ihmistä, kuluu veden lämmitykseen 2042 kWh vuodessa. Jos talossa asuu 5 ihmistä kuluu jo 5105 kWh vuodessa jne. Vastaavasti käyttösähkön kulutus nousee jos talossa asuu enemmän ihmisiä.. Periaatteessa pelkkään tilojen lämmitykseen kuluvan energian määrä laskee jos talossa asuu paljon ihmisiä( koska ihmiset tuottavat lämpöä ja käyttävät enemmän sähkölaitteita). Toisaalta taas jos talossa asuu enemmän ihmisiä, täytyy tuuletusta tehostaa, joka sitten puolestaan puhaltaa lämmintä ilmaa ulos, vaikka talossa olisi lämmöntalteenottojärjestelmä (esim 90-luvun taloissa usein on LTO, mutta sen teho on vain luokkaa 40%)

          Kaiken kaikkiaan : energiatehokkuuden arviointiin tarvitaan paljon muutakin kuin vain rakennuksen kuutiot ja sähkönkulutus. Energiatehokkuus arvioidaan nykyään vain suunnitelmien osalta ns. E-lukuna. Jostain syystä käytännön energiatehokkuutta ei arvioida kulutuksen perusteella ollenkaan. Jokin käytännön energiatehokkuuskriteeri olisi kuitenkin syytä määritellä.

          1. Mitäkö sanon? Olen tosi tyytyväinen omaan tilanteeseeni, kun olen muihin samanikäisiin verrannut. 0 kWh ja ilman sähköliittymää? No, lämmität puulla ja ehkä paneelit katolla ja tuulimylly pihassa. Laskennallinen luku tietenkin kiinnostaa, mutta kiinnostaa se varsinainen kulutuskin, kun sen mukaan maksan laskun. Kun on reilut parikymmentä vuotta vanha talo, jossa on pääosin suorasähkö lämmitys, niin aika vaikeaksi menee energiatehokkuuden parantaminen. Ja kalliiksi. Saisiko kustannuksia koskaan katettua säästöillä?

  5. Nollaenergiakäsitteestä on luovuttava, kun Se voidaan käsittää niin monella tavalla. Energiatehokkuus on hyvä ja se on syytä purkaa lämpöhäviöiksi, sähkölaitteiden energiatehokkuudeksi sekä uusiutuvaksi omavaraisenergiaksi. Energialuokitus perustuisi yhteenlaskettuun ostoenergiaan ilman energiakertoimia.

  6. ”kun olen asunut kahden koirani kanssa kerrostaloyksiötä, jossa alkutalvesta ja syksyllä ei patteriaina toimi, niin lämpimyys on ollut pitkälti tuulettamisesta kiinni: jos tulee kylmä ja kosteaa huoneeseen, niin isohko ikkuna auki, antaa ikkunan luota arvioiden ehkä kolmanneksen huoneen ilmasta vaihtua ja ikkuna ihan kiinni, jolloin alle 5 minuutissa on taas ihan lämmintä, ainakin jos minulla on villasukat ja, koko tuuletuksen ajan ja sen jälkeen kunnes on lämmennyt. viltti jalkojeni ympärillä. Näin siis muistaakseni vaikka patteri olisi kylmänä: huoneen yläosaan ja kauemmas ikkunasta jäänyt lämmin ilma lämmittää uuden ilman osin ja minä ja koirani osin. Sitten voi taas olla ilman vilttiä.
    Voisiko tuon hoitaa koneellisesti esim. kesämökillä,jos tuuletusilma on laadultaan hyvää? Esim. yöaikaan, tarkoitan. Tai tarpeeksi iso mökki, jottei tarvitse koko aikaa tuulettaa. Esim. kone avaisi jonkin kauemman ikkunan ja lämpömittari vaikkapapuolen metrin korkeudella toisella puolen huonetta muttei ihan seinän vieressä kertoisi, milloin ikkuna taas kiinni. Lähtömerkin antaisi kosteusmittari kai? Tarttisiko sitten lämmitystä melkein ollenkaan?”
    http://kokonaiskuvat.blogspot.fi

Vastaa käyttäjälle KHTervola Peruuta vastaus