Kokeile kuukausi maksutta

900 miljoonaa maksavan Helsingin Pisararadan kohtalo on vielä auki

Valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät 25.8.2014 sopimukseen kaavoituksen lisäämisestä ja valtion panostuksista infrahankkeisiin. Espoon länsimetron jatkon rakentaminen varmistui, mutta Helsinkiin suunnitellun Pisararadan rahoittamiseen valtio ei ole vielä sitoutunut.

Valtio ja Helsingin seudun kunnat pääsivät 25.8.2014 sopimukseen kaavoituksen lisäämisestä ja valtion panostuksista infrahankkeisiin. Espoon länsimetron jatkon rakentaminen varmistui, mutta Helsinkiin suunnitellun Pisararadan rahoittamiseen valtio ei ole vielä sitoutunut.

Sopimuspaperissa todetaan, että valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaavan Pisararadan alustava kustannusarvio on noin 900 miljoonaa euroa. Pisararadan rahoitusta koskeva selvitys sekä hankearviointi ja ratasuunnitteluvaiheen kustannusarvio valmistuvat tänä syksynä. ”Kyseisten selvitysten ja tämän sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion osuutta radan rakentamiseen. Pisararadan suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät osapuolten yhteistä sopimista hankkeen rahoituksesta”, sopimuksessa todetaan.

Lokakuu on ratkaiseva

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän mukaan Pisararadan etenemisen kannalta on hyvin ratkaisevaa lokakuuhun ajoittuva rahoitussopimus, jossa päätetään valtion ja Helsingin kaupungin sekä mahdollisten muiden osapuolien osuuksista. ”Yleensä valtion radat rakentaa valtio”, Penttilä heittää.

Hankkeen osapuolina ovat ainakin valtio ja Helsingin kaupunki. ”Onko muita osapuolia, se on kysymysmerkki”, Penttilä sanoo.

Nyt käynnissä olevasta suunnittelun kustannuksista valtio maksaa 83 prosenttia ja Helsingin kaupunki 17 prosenttia.

60 suunnittelijaa töissä

Pisararadan suunnittelua tekee Penttilän mukaan 60 henkilöä ja se on jo ”hyvin detaljeissa”.

”Eikös elämässä ole syytä olla toiveikas”, Penttilä vastaa kysymykseen, miten toiveikas hän on hankkeen suhteen. Valtion kanssa tehty sopimus kuvastaa hänen mukaansa molempien osapuolien tahtoa toteuttaa valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeää hanketta.

Optimistisimman arvion mukaan rakentaminen voisi Penttilän mukaan käynnistyä joidenkin tunnelien osalta vuoden kuluttua. ”Mutta lokakuu on ratkaiseva, katsotaan se ihan rauhassa”, hän sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “900 miljoonaa maksavan Helsingin Pisararadan kohtalo on vielä auki”

  1. rahat meni tyhjien peltojen läpi kiitävään metrolinjaan. suurin hyötyjä on pelloilla käyskentelevät lehmät joiden tylsän päivän ohi kiitävä metro säännöllisin väliajoin katkaiseen.tyhmäähän se on jotain rakentaa tarpeeseen, sattuu vielä jokin muukin hyötymään asiasta kuin ulkomaalaiset rakentajat.

  2. Kaavoituksen lisäämisestä ei ole paljoa hyötyä, jos näille tonteille ei rakenneta. Esimerkiksi Helsingin Kivinokan suhteen kävi, niin tämä Penttilän, Rinteen ja Pipatin oma puolue vihreiden tuella kielsi rakentamisen, kun tuossa metroaseman vieressä sattuu olemaan puolueen vanhojen tovereiden ikiaikaisia lautamökkejä.

    Helsingin seudulla asuntopula ei ole määrällistä vaan laadullista. Kovin kysyntä on kantakaupungin asunnoista mutta mitä kauemmaksi mennään sitä suuremmaksi myyntiriski kasvaa.

    Näin kirjoitti vihreiden Osmo Soininvaara blogissaan. Hän ei kuitenkaaan tehnyt siitä ainoaa oikeaa päätöstä eli sitä, että vihreiden pitäisi lopettaa kantakaupungin rakennushankkeiden jarruttaminen. Sitä se on tehnyt 1990-luvulta Vuosaaren satamahankkeesta alkaen.

    Esimerkiksi Viikin pellot voisi siirtää heti maatalouskäytöstä asuntorakentamiseen, sillä maanviljelystä voi tutkia ja opettaa ihan hyvin muuallakin kuin kaikkein ruuhkaisimmassa kaupungissa.

    Toinen ratkaisu on, että kantakaupunkia ruvetaan rakentamaan todelliseksi metropoliksi Tukholman tapaan.Miksi ihmeessä tänne kaavoitetaan ns. town houseja, joille ei ole kysyntää? Kantakaupungin vapaille tonteille pitäisi rakentaa pilvenpiirtäjiä ja joitakin vanhoja tornialueita, kuten Merihakaa voisi aivan hyvin korottaa kymmenellä kerroksella. En ymmärrä, että aina, kun Helsingin seudulle esitetään korkeita taloja, niin tietyt puolueet ensimmäiseksi vaativat madaltamaan niitä jopa puoleen, jolloin pilvenpiirtäjistä tulee rumia torsoja, joita on syytäkin vastustaa.

    Pilvenpiirtäjät voisi tehdä jopa ilman autopaikkoja, sillä mitä keskustassa autolla tekee ja toisaalta, jos autoa tarvitsee, niin asian voisi järjestää joko niin, että pilvenpiirtäjässä olisi yhteiskäytössä olevia autoja tai talolla olisi liityntäpysäköintipaikkoja, jossakin etäällä metrolinjan varrella.

    Mitä tiheämmin Helsingin kantakaupunki rakennetaan sitä suurempi vehreys voidaan sallia reunamille ja esimerkiksi keskuspuistoon, jota nyt on pala palalta nakerrettu. Saaretkin voisi silloin jättää rauhaan.

    Kompakti kaupunki on kontaktikaupunki.

  3. Vanhojen tovereiden ikiaikaiset lautamökit, niin totta, niin totta! Piikki osuu Penttilään, joka on kaavoittamassa yhä lisää siirtoloita ja joka itse mökkeilee komeasti muita isommalla siirtolapuutarhahuvilallaan.

  4. Ei Helsinkiin voi rakentaa autopaikattomia pilvenpiirtäjiä, eikä pienempiäkään autottomia kerrostaloja, koska on päätetty, että kaavoitusperiaatteet edellyttävät tietyn määrän autopaikkoja. Toisin sanoen autoilulle luodaan määräyksillä edellytyksiä.

    Mitä tulee Pisaraan, miksi siitä vaaditaan selvityksiä, kun ei Kivenlahden kannattamattomasta metrostakaan suostuttu kunnollista analyysiä tekemään? Ovatko Pisaran saunottajat olleet huonompia veljeilemään?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat