Espoon metrorahoista syntyi sopimus, valtion osuus kasvaa lähes 300 miljoonaan

Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välilisissä kaavoituksen lisäämiseen tähtäävissä neuvotteluissa päästiin viime perjantaina sopimukseen. Espoossa myhäillään tyytyväisinä, sillä valtio sitoutuu maksamaan länsimetron jatkon rakentamisesta 30 prosenttia. Metrorahat on sidottu indeksiin, joten valtion rahoitusosuus kasvaa inflaation myötä 240 miljoonasta lähes 300 miljoonaan euroon. Helsinki, Espoo ja Vantaa sitoutuvat lisäämään asuntotontien kaavoitusta 25 prosentilla nykytasosta.

Olavi Louko

Helsinkiin kaavaillun Pisararadan suunnitteluun on luvassa tukea. Valtio arvioi myöhemmin osallistumisensa hankkeeseen. Seudullisena hankkeena se edellyttää kustannuksista sopimista myös muiden seudun kuntien kanssa. Vantaan kehäradan liityntäpysäköinnin rahoitusasian valtio ratkaisee vuoden 2015 aikana.

Kymmenen kehyskunnan ja valtion välisissä neuvotteluissa ei ole vielä päästy sopimukseen kaavoituksen lisäämisestä. Espoon metrorahojen osalta valtiolle kuitenkin riitti, että Helsinki ja Vantaa sitoutuivat lisäämään kaavoitustaan.

Indeksi kasvattaa valtion rahoitusta

Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko on tyytyväinen valtion kanssa tehtyyn sopimukseen, joka takaa länsimetron jatkon rakentamisen. Erityisen merkittävänä hän pitää sitä, että valtiolta tulevat metrorahat on sidottu indeksiin vuoteen 2020 saakka (rakennuskustannusindeksi 11/2013). Vaikka inflaatio korottaa metrorakentamisen 801 miljoonan euron kustannussummaa, valtio maksaa siitä 30 prosenttia.

”Valtion rahoitusosuuden sitominen indeksiin on erittäin merkittävä asia. Inflaatio voi nostaa valtion rahoitusosuutta 40-50 miljoonalla eurolla 240 miljoonasta”, Louko arvioi.

Valtio maksaa länsimetron jatkoa koskevan rahoitusosuutensa vuosina 2017-2020.

Asuntokaavoja lisää

Espoo sitoutui lisäämään asuntotonttien kaavoitusta 25 prosentilla. Louko kuitenkin muistuttaa, että se ei tarkoita suoraan asuntotuotannon lisääntymistä. Asuntorakentamisesta 80 prosenttia on vapaarahoitteista tuotantoa. Kaavoituksen lisäämisellä kaupunki kuitenkin mahdollistaa hänen mukaansa yli 3000 asunnon rakentamisen vuodessa, kun taso on nyt 2500 asuntoa.

Loukon mukaan valitukset saattavat kuitenkin pienentää todellisen kaavoitetun tonttimaan lisäystä. ”Valituksista emme ota vastuuta”, hän sanoo.

Valitukset huomioon ottaen onkin Loukon mukaan hyvä, jos vuosittainen asuntokaavoitus saadaan nostettua 3000 asuntoon. Sekin on niin iso määrä, että ”ei voida ainakaan valittaa tonttipulaa”.

Espoo vie valtion kanssa tehdyn sopimuksen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Maan hallitus käsittelee asian 27.-28. elokuuta pidettävässä budjettiriihessä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Espoon metrorahoista syntyi sopimus, valtion osuus kasvaa lähes 300 miljoonaan”

  1. Siis ainoa mihin nykyhallitus on sitoutunut on länsimetron rakentaminen kirjoittaa Hesari sitten lämpimikseen mitä haluaa.

    Vantaan ja Helsingin hankkeet ovat vain pelkkiä kauniita vaalipuheita, joiden kohtalon päättää keskustan Juha Sipilän muodostama hallitus vuoden kuluttua. Ainakin Pisara-radalla pyyhitään pöytää, joten kovin paljon rahaa ei kannata polttaa nyt edes sen suunnitteluun. Oulun ja Kempeleen suunnalla taitaa olla jo katsottuna sopivia infrahankkeita, joihin olisi kohta luvassa rahaa. Ja jos ei ole, niin Sipilä muistaa varmaan sähköinsinöörinä hyvin Esko Ahon kuukausi sitten antaman haastattelun, jossa tämä toivoi, että väylien rakentamisen sijaan elvystyvara käytettäisiin Oulussa työttömiksi jääneiden Nokia-insinöörien työllistämiseen ja tuon osaamisen säilyttämiseen pohjoisessa.

    Hallitukset eivät voi sitoa tulevien hallitusten käsiä, vaikka halua kuinka tähän olisi. Hyvässä muistissa on edellisten hallitusten sitoutuminen Aallon sadan miljoonan euron rahoituspakettiin. Nykyinen ministeri Krista Kiuru ei ole koskaan tällaista sopinut ja ohjaa siksi nyt näitä rahoja maakuntayliopistoille. Jyrki Häkämies vastustaa EK:n johtajana tätä siirtoa, vaikka oli ministerinä sitä kannattamassa. Eli tällaista on politiikka. Kauniita puheita kansalle ja vähän villoja muille kuin omille tukijoukoille.

  2. ilman minkäänlaista H/K analyysia tai puolueettomia papereita valtio syytää Loukon jengille 300 miltsiä apurahoja. Hyvin on rakennusteolllisuus ry. lobannut tutut ministerit, virkamiehet ja luottamushenkilöt. Nyt vain harmittaa, että Tampereella on tehty hiki hatussa läpivalaisun kestäviä kustannuslaskelmia. Oikea-aikainen saunotus olisi riittänyt.

  3. Suomeksi sanottuna valtio siis maksaa siitä, että pääkaupunkiseudun kunnat suostuvat ottamaan lisää asukkaita, ja maksu tapahtuu hyödyiltään kyseenalaisten liikennehankkeiden muodossa. Asuntojen hintojen laskua on kansalaisten turha odottaa, eikä joukkoliikenne parane ylisuurilla tunneliratkaisuilla.

    Jos joku vielä väittää, ettei keskittymistä kiihdytetä tarkoituksellisesti, tässä on käytännön esimerkki siitä, että kiihdytetään.

Jätä kommentti