Asuminen haukkaa jatkossa yhä isomman siivun tuloista

Asumismenojen ennakoidaan kasvavan käytettävissä olevia tuloja nopeammin vuosina 2014–2018. Asumismenot nousevat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 mennessä. Asumismenojen suhde tuloihin kasvaakin 1,9 prosenttiyksikköä tarkasteluperiodin aikana. Vuokrien voimakas nousu viime vuosina on kasvattanut vuokra-asujien menoja tuntuvasti.

Asumismenojen ennakoidaan kasvavan käytettävissä olevia tuloja nopeammin vuosina 2014–2018. Asumismenot nousevat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 mennessä. Asumismenojen suhde tuloihin kasvaakin 1,9 prosenttiyksikköä tarkasteluperiodin aikana. Vuokrien voimakas nousu viime vuosina on kasvattanut vuokra-asujien menoja tuntuvasti.

Tiedot perustuvat Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella (PTT) teettämään tutkimukseen, joka toteutettiin nyt neljännen kerran.

”Ainakin asumismenojen puolella yritetään taistella deflaatiokehitystä vastaan. Käytettävissä olevien tulojen kasvu menee käytännössä asumiseen”, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen totesi sarkastisesti tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.

Vuokrien nousun ennakoidaan rauhoittuvan ja korkojen nousevan ennusteperiodin lopussa 2018, joten tulevaisuudessa vuokra-asujien asumismenot (3,1 %) kasvavat maltillisemmin kuin omistusasujien (3,8 %). Lapsiperheiden asumismenojen arvioidaan kasvavan 3,6 prosenttia vuodessa vuosina 2014–2018. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat puolestaan keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa. Kasvupaineita asumismenoille lisää verotuksen kiristäminen ja energian hinnan nousu.

Kustannusero yli tonnin kuussa

Lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta Helsingissä 2100 euroa kuukaudessa, kun taas Kouvolassa vastaavan huoneiston kustannukset ovat 1 020 euroa.

Pääkaupunkiseutu on selvästi kallein paikka asua. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen ero kuukausittaisissa asumismenoissa on suuri. Eroa on suurimmillaan jopa yli 1000 euroa kuukaudessa.

Suurimmat eroon vaikuttavat tekijät ovat lainan lyhennys ja korko. Helsingissä lyhennys ja korko ovat 3,5-kertaiset verrattuna edullisimpaan eli Kouvolaan. Omistusasujalle edullisimpia asuinkaupunkeja ovat Kouvola ja Rovaniemi. Vuokralla asuville kotitalouksille puolestaan Kouvola ja Rauma ovat halvimpia asuinkaupunkeja.

Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot saattavat olla 1900 euroa kuukaudessa, kun taas Porissa ja Kouvolassa vastaavan kotitalouden asumismenot ovat keskimäärin 860 euroa kuukaudessa. Omakotitalon asumismenoissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle velattomalle eläkeläispariskunnalle edullisimmat kaupungit ovat Porvoo ja Oulu (noin 375 euroa/kk) ja pääkaupunkiseutu on kallein (noin 450 euroa/kk).

Kiinteistöveron painoarvo kasvanut

Kiinteistöliiton arvion mukaan 60 neliöisessä kerrostaloasunnossa maksetaan kiinteistöveroa selvästi eniten Helsingissä (480 €/v). Seuraavana tulevat Tampere ja Kuopio (noin 380 €/v). Raumalla puolestaan kiinteistöverotus kohtelee vastaavaa asuntoa huomattavasti kevyemmin (130 €/v).

Tyyppiomakotitalon kiinteistöverot nielevät Helsingissä 1120 euroa vuodessa. Koko maan omakotitalojen kiinteistöverojen keskiarvo on noin 440 euroa vuodessa. Keskimääräinen vertailuarvio 120 neliön kerrostaloasunnolle noin 50 suuren kaupungin keskiarvolle on 480 €/v ja Helsingille 960 €/v.

Hiltusen mukaan kiinteistöverojen osuutta kuntien verotuloista on koko ajan kasvatettu. Kiinteistövero ei ota huomioon asukkaiden tuloeroja. Kiinteistöliitto esittääkin tulevalle hallitukselle, että kiinteistöveron rakenne ja toiminta analysoitaisiin hyvin tarkasti asukkaiden kannalta.

Ekologisuudesta lisälaskua

Euroopan komission tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 40 prosenttia, mikä voi kasvattaa kaukolämmön hintaa 70 prosenttia ja sähkön hintaa 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Muutoksella on vaikutusta monen kotitalouden asumismenoihin, sillä kaukolämmön ja sähkölämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on erittäin merkittävä.

Asumismenoihin liittyy useita eri veroja. Heikon talouskehityksen ja valtion talouden alijäämän takia näihin veroihin kohdistuu nousupaineita. Yksittäisillä veronkorotuksilla ei välttämättä ole huomattavan suurta vaikutusta asumismenoihin, mutta veron korotusten vaikutusten kumuloituessa asumismenojen nousu on jo huomattava.

Liittojen ja PTT:n tekemässä tutkimuksessa suositellaan, että asumiseen kohdistuvaa verotusta pitäisi tarkistella kokonaisuutena. Liian voimakas tulojen ja asumisen verotus rajoittaa kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia voimakkaasti.

Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Asuminen haukkaa jatkossa yhä isomman siivun tuloista”

  1. Puhe korjausvelasta on rakennusliikkeiden ja muiden asunnonomistajien kukkarolla käyvien höpötystä, joka johtaa monessa tapauksessa ylikorjaamisen. Heidät syyllistetään jopa 30-50 miljardin euron korjausvelkataakalla, ja saadaan täten tekemään liian aikaisia tai turhia korjauksia. Amatöörihallitukset menevät helpolla retkuun. Tätä kiimaa ovat rakennusteollisuuden lisäksi olleet virittelemäsä myös ns kunnialliset tutkimuslaitokset ym.

Jätä kommentti