Valuuko valtion taloyhtiöille maksama korjausavustus hintoihin?

Valtion tuen avulla käynnistetään taloyhtiöissä yli 1,5 miljardin euron korjaushankkeet. Riskinä on, että tuen kiihdyttämillä markkinoilla hinnat nousevat ja asukkaille tarkoitettu hyöty hukkaantuu kustannusten nousuun. Foreconin asiantuntija Pekka Pajakkala pitää riskiä todellisena. Katso video, jossa Pajakkala arvioi tilannetta Rakennuslehden ja Ruukin järjestämässä seminaarissa.

Korjausten käynnistysavustuksia myönnettiin viime vuonna 15 miljoonaa ja tänä vuonna avustussumma on peräti 140 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus on 10 prosenttia hankkeen kustannuksista. Pajakkalan mukaan korjaamisen vilkkaus näkyy Rapal Oy:n seuraamassa aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuuden vähenemisenä. Aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuus on pudonnut pääurakoitsijoiden lukeman alapuolelle, kun tilanne on normaalisti päinvastoin.

”Helsingin kerrostalojen osuus koko maasta on 41 prosenttia, joten 140 miljoonasta eurosta tulee tänne merkittävä osa. Tukien yhteydessä hintojen nousu on aika tyypillistä. Tukien saamiseksi urakkasopimukset on tehtävä tämän vuoden aikana. Siksi sumaa voi vielä syntyä”, Pajakkala arvioi markkinoiden kuumenemista.

Korjaamisen osuus kasvaa edelleen

Talonrakentamisen korjaamisen arvo vuonna 2013 oli 11,4 miljardia euroa, kun uudisrakentamisen arvo oli 11,2 miljardia. Asuntokorjausten arvo oli 6,5 miljardia euroa. Myös tänä vuonna korjaaminen on Pajakkalan mukaan uudisrakentamista suurempaa.

”Korjausrakentamisen osuuden nousu tulee jatkumaan”, Pajakkala sanoo. Muutos menneisyyteen on iso, sillä vuonna 1980 korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta oli vain neljännes.

”Korjausrakentamisen rooli kasvaa. Suomi tulee vauraiden länsimaiden perässä. Meillä on muita maita suurempi osa rakennuksista tehty sotien jälkeen”, Pajakkala sanoo.

Miksi korjaaminen sitten kasvaa juuri nyt? 1970- ja 1980-luvut olivat rakentamisen suuria vuosikymmeniä ja nämä rakennukset tulevat Pajakkalan mukaan parasta aikaa korjausikään.

Putkiremonteissa 2010-luku on kiihkeää aikaa, mutta 2020-luvulla buumi taittuu.
Korjausrakentaminen painottuu kasvukeskuksiin, joissa tiloille on tarvetta.

Helsingin seutu on korjausrakentamisen kasvussa muun Suomen edellä, koska vilkkain rakentamisjakso oli 1980-luvulla.

Toimitilojen omistuspohja muuttunut

11,4 miljardin korjausrakentamismarkkinoista toimitilojen osuus oli 4,3 miljardia vuonna 2013. Tässä suurin ryhmä on julkisten rakennusten korjaaminen.

Toimitilarakentamisen määrä on vaihdellut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. 1990-luvun laman jälkeen nousupiikit olivat 2000-luvun alun it-kuplan aikoihin ja ennen finanssikriisin puhkeamista. Korjausrakentamisen kehitys on ollut myös toimitilapuolella huomattavasti tasaisempaa kuin uudisrakentamisessa.

”Korjausrakentaminen ei heilu ylös ja alas”, Pajakkala sanoo.

Tilastot näyttävät selkeän trendin toimitila- ja tuotantorakennusten omistuspohjan muuttumisessa. Toimitilat ovat siirtyneet yhä enemmän kiinteistöalan yritysten omistukseen. Vuonna 1975 kiinteistöalan yritykset omistivat tiloista 4 prosenttia, nyt osuus on 34 prosenttia. ”Ilmiö jatkuu”, Pajakkala sanoo.

Toimitiloja puretaan

Pajakkalan mukaan toimitiloja on liikaa. Kaikkia ei kannata korjata. Rakennusten elinkaari on mietittävä ennen korjauspäätöksiä. Myös purkamisvaihtoehto on harkittava. Purkaminen on toimitaloissa yleisempää kuin asuinrakennuksissa. Hän muistuttaa, että täydennys- ja lisärakentaminen on nähtävä osana korjausrakentamista.

Espoossa toimitiloista on neljäsosa tyhjänä.

Suomi on sitoutunut rakennuskannan päästöjen vähentämiseen. Energiakorjauksia on pohdittava Pajakkalan mukaan korjausten yhteydessä. Pelkät energiakorjaukset ovat harvoin kannattavia.

Videon kuvaus: Pekka Koli

Leikkaus: Jari Innanen

Tuottaja: Anne Korhonen