Suomessa ja Ruotsissa käytetään vuosittain infrarakentamiseen noin 1000 euroa henkilöä kohden, eli noin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Pajakkala huomautti, että määrä on kansainvälisesti korkea, sillä esimerkiksi Euroopassa infrarakentamiseen investoidaan keskimäärin 600 euroa henkilöä kohden, eli runsas kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ruotsi on kasvattanut infrarakentamista viime vuosina merkittävästi. Panostukset ovat keskittyneet erityisesti ratojen, teiden, ja energiantuotannon rakentamiseen, eikä talouden taantuma ole vaikuttanut investointien määrään. Aikaisemmin Ruotsin investoinnit infrastruktuuriin ovat olleet vähäisempiä, ja investointien kasvun ansiosta Ruotsi on noussut infrarakentamisessa muiden Pohjoismaiden tasolle.
Pajakkalan mukaan Suomessa ei juuri ole mahdollisuutta kasvattaa infraan käytettäviä panostuksia nykytasosta. Täällä panostusten määrä oli pitkään Ruotsia suurempi, minkä lisäksi kasvua rajoittavat lähivuosien heikot talousnäkymät, julkisen sektorin rahoitusvaje ja infrarakentamisen kohonneet kustannukset. Infrarakentamisen kustannusten nousu on viime vuosina ollut selvästi yleistä hintojen nousua nopeampaa: kun inflaation kasvu on kymmenen vuoden aikana ollut vajaa 2 prosenttia vuodessa, infrarakentamisen kustannukset ovat nousseet samaan aikaan yli 4 prosenttia vuodessa. Kustannuksia ovat nostaneet muun muassa polttoaineiden ja monien raaka-ainehintojen nousu.
Tilanne pakottaa Pajakkalan mukaan miettimään entistä tarkemmin infrarakentamisen tarpeita, painotuksia ja kohteita. Infrarakentamista ohjaavat samat tekijät kuin muutakin rakentamista: elinkeinojakauman muutokset, kestävä kehitys, väestön ikääntyminen ja määrä, kaupungistuminen sekä globalisaatio.
Myös liikkumisen tarpeet ja tavat muuttuvat. Teknologian kehitys parantaa etäyhteyksiä, saavutettavuutta ja tavoitettavuutta, vähentää liikkumistarvetta sekä lisää väylien kapasiteettia, toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Euroconstruct-asiantuntijajärjestön mukaan infrarakentaminen on Euroopassa painottumassa raideliikenteeseen, vesiväyliin ja energiainfraan sekä olemassa olevien verkostojen uudistamiseen.
Myös tuottavuuden kehittämiseen kohdistuu paineita
Kustannusten nopea nousu lisää paineita myös tuottavuuden kehittämiseen, kun samalla rahalla on saatava entistä enemmän. Tuottavuuden parantamiseen on Pajakkalan mielestä nykytilanteessa runsaasti mahdollisuuksia. Keskeistä on tiedonhallinnan, digitaalisuuden ja automaation hyödyntäminen koko rakentamis-, ylläpito- ja kunnossapitoprosessissa. Myös teollistaminen ja esivalmistus tarjoavat hyviä edellytyksiä, sillä tuottavuuskehitys on tehdasolosuhteissa paljon parempi kuin työmaalla. Lisäksi on otettava huomioon koneiden oikea valinta, koneketjujen optimaalinen hyödyntäminen sekä hankinta- ja toteutusmuodot.
Infra-alan tuottavuus kehittyi myönteisesti 1990-luvulla, mutta ei sen jälkeen ole ollut merkittävää. Pajakkala muistuttaa, että töiden painottuminen kasvukeskuksiin sekä kunnossapito- ja korjaustöihin tuo nykytilanteessa tuottavuuden parantamiseen haasteita: työt on tehtävä liikenteen tai muun toiminnan lomassa, ja kohteet ovat pieniä ja ahtaita.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “VTT:n Pajakkala: Infrarakentaminen on valintojen edessä”