Suomi saavutti seitsenportaisella asteikolla arvosanan 6,2. Raportin kyselytutkimuksessa vastaajat arvioivat lentoliikenteen infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta omassa maassaan.
”Suomalaisten kannalta parasta tässä on se, että lentoliikenteen infrastruktuuri toimii ilman verorahoja. Korkeatasoinen lentoasemaverkosto on ollut merkittävä tekijä siinä, että Suomi on pärjännyt niin hyvin viime vuosina kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista”, Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan kotimaan liikenteessä edes kilpailukykyiset lentoasemat eivät ole taanneet kaikkialle runsaita lentoyhteyksiä. ”Kotimaan lentoliikenteen palvelutason säilyttäminen ja jatkokehittäminen tulee jatkossakin olemaan haasteellista”, sanoo Savolainen.
Maan kokoon suhteutettuna suomalaisten ulottuvilla on ylivertaiset yhteydet eri puolille maailmaa, ja esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lennetään noin 130 kohteeseen.
Kansainvälisen vaihtomatkustuksen kasvaessa yhteyksien määrä lisääntyy, mikä parantaa Suomen saavutettavuutta entisestään. Suomessa miljoonaa asukasta on palvelemassa keskimäärin 4,7 lentoasemaa, kun Euroopassa vastaava luku on 1,01 ja Pohjois-Amerikassa 2,53.
”Käytännössä Suomen lentoliikenne on hajaantunut väestömäärään suhteutettuna useampaan paikkaan kuin monessa muussa maassa. Tämä on vähäväkisen ja maantieteellisesti suuren maan logistiikassa yleinen ongelma, joka nostaa kustannuksia. Joudummekin tulevaisuudessa etsimään ennakkoluulottomasti eri keinoja, jotta lentoliikenteen infrastruktuurin kannattavuus saadaan nostettua kestävällä tasolle”, Savolainen kuvailee.
900 miljoonan investoinnit
Helsinki-Vantaan lentoaseman laaja, 900 miljoonan euron investointiohjelma vuosille 2014–2020 merkitsee arviolta 14 000 henkilötyövuoden työllisyysvaikutusta sekä jopa 5000 pysyvää työpaikkaa.
Verkostolentoasemilla infrastruktuuria kohennetaan 100 miljoonalla eurolla 2013–2015 aikana ja se tuo yhteensä lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä maakuntien keskeisten lentoasemien ympäristössä.
Lentoliikenne ja sen tarvitsemat palvelut työllistävät Suomessa noin 100 000 henkilöä ja lentoliikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli kolme prosenttia.
Lentoliikenteen palveluiden alueellinen kysyntä ohjaa lentoyhtiöiden reittipäätöksiä ja vaikuttaa siten lentoyhteyksien määrään. Monien verkostolentoasemien elinvoimaisuudessa keskeinen tekijä on erityisesti matkailun vetovoimasta syntyvä kysyntä. Esimerkiksi marraskuun alussa alkaneella Lapin talvisesongilla Lapin lentoasemille Kittilään, Rovaniemelle, Enontekiölle ja Ivaloon sekä Kuusamoon odotetaan saapuvan lähes 360 tilauslentoa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “WEF: Suomalainen lentoliikenneinfra on maailman kärkeä”