Tuulivoima kannattaa – liiankin hyvin

Jos yritys pystyy tekemään enemmän tulosta kuin liikevaihtoa, voidaan sitä pitää jo varsin kannattavana bisneksenä. Vain tuulivoimayhtiöt pystyvät tähän.

Lisää tuulimyllyjä Helsinkiin.

Tuuliwatti teki vuonna 2013 kahdeksan miljoonan euron liikevaihdolla 9 miljoonan euron tuloksen, kertoo 6.3. ilmestyvä Ilta-Sanomat. Salaisuus on siinä, että yritys on saanut valtiolta tukea 38,8 miljoonaa euroa. Tuuliwatin omistaa St1 ja osuuskauppojen omistama S-Voima.

Nettisivulta löytyvässä tilinpäätöksessä tulos ilmoitetaan hieman vaatimattomammin eli liiketulos olisi ollut 54 prosenttia. Ei paha sekään.

Ei ihme, että tuulivoima kiinnostaa koti- ja ulkomaisia sijoittajia ja YIT:n tapaista developparia. Pääomasijoittajat odottavat saavansa Ilta-Sanomien mukaan  6-8 prosentin tuottoa sijoitukselleen. Se on lähes nollakorkojen aikana paljon.

Vihreälle energialle maksetaan jo nyt sadan miljoonan euron tuet ja potti kasvaa sitä myötä kuin uusia voimaloita nousee. Vuoden 2015 loppuun mennessä rakennettujen voimaloiden tuotolle on mahdollista saada korotettua takuuhintaa 10,5 senttiä per kilowattitunti enimmillään kolmen vuoden ajan. Tuulisähkön tuottajalle maksetaan markkinahinnan ja takuuhinnan välinen erotus. Markkinahinta on ollut alle neljä senttiä ja sen voimakas lasku on johtanut samalla tuulivoimatukien kasvuun.

500 euroa ”bensarahaa” kuussa

Valtio tukee avokätisesti myös sähköautojen ostamista. ”Upea energiatuettu sähköauto. Teslan Supercharged latausasemilla lataaminen on aina ilmaista, samoin usein myös pysäköinti”, kehutaan mainoksessa.

Ilmaista se onkin, kun maksajina olemme me kaikki muut. Valtio maksaa auton ostajalle lisäksi tukea 500 euroa kuukaudessa yhteensä 18 000 euroa. Tukea voi hakea vielä tämän vuoden.

Sähköauton päästöiksi väitetään puhdas nolla. Jotain on kuitenkin ehkä unohtunut. Asunnoissa sähkön käytöstä rangaistaan kaikkien korkeimmalla päästökertoimella, koska sitä tuotetaan mm. kivihiilivoimalla. Asunnoissa nuo päästöt lasketaan mukaan, autoissa ei.

Tietenkin siinä vaiheessa, kun kaikki sähkö tuotetaan meillä tukea tarvitsemattomalla ydin- ja vesivoimalla, niin suoran sähkölämmityksen ja sähköautojen päästöt voidaan nollata. Noita molempia energiamuotoja kuitenkin vastustetaan Suomessa kaikkien kiivaimmin – ympäristösyillä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Tuulivoima kannattaa – liiankin hyvin”

  1. Arvoisat veronmaksajakollegat, naurattaako ?
    Me sallimme että valmistellaan (Ympäristömisteriö, Tem…) tällaisia asetuksia ja me valitsemme niin osaamattomat ja /tai ympäristöuskon valtaamat poliitikot että päätetään käynnistää tällaisia kuvioita.
    Mutta nyt kun järjettömyys on ilmiselvä niin kuka siihen puuttuisi…ei kukaan..ei kiirettä.

  2. Virheät energiatuet ovat lupa painaa rahaa meidän kustannuksellamme. Sähkövero on 2,8 jo snt/kWh, kun sähköenergiaa saa pörssisähkönä 4,6 snt/kWh (alveineen). Sähkön siirtomaksut kiinteine kk-maksuineen ja siirtomaksuineen nostaa energian kokonaishinnan 12-15 senttiin. Tästä verojen osuus lienee jo 40+ %.

    Näin meidän elintasoamme, vaurauttamme, työllistämiskykyämme ja kansantaloutemme kilpailukykyä syödään.

    Pidetään huolta että näiden sairaiden ja absurdien mallien puolesta toimivat kansanviholliset eivät enää päätä kotimaamme ja sen kansalaisten puolesta hallituksessa !

  3. Me maksamme kaikesta muustakin. Meidän tukemme öljyenergialle on niin valtava että laskua maksetaan tuhtakunta vuotta.

  4. Tuulivoimaloiden ohi useasti ajaneena näyttäisi muutama hassu olevan muodon vuoksi ylipäätään päällä. Mikäs siinä kun tuottavat rahaa omistajilleen, vaikkeivat juuri sähköä tuottaisikaan. Järjen köyhyyttä. Näistä asioista päättäville uunoille riittää että sähköä tulee töpselistä ja maine maailmanparantajana on kunnossa, muusta niin väliä.

  5. 8 miljoonan liikevaihto, 9 miljoonan tulos ja 38,8 miljoonaa saanut tukia? Joku ei yhtälössä täsmää.

    ”Ilmaista se onkin, kun maksajina olemme me kaikki muut. Valtio maksaa auton ostajalle lisäksi tukea 500 euroa kuukaudessa yhteensä 18 000 euroa.”

    12 x 500e = 18 000e?

    Ei mulla muuta!

    1. Arvoisa kirjoittaja voisi tarkastaa polttomoottorin hyöytysuhteen ja verrata sitä sähkömoottorin hyöytysuhteeseen. Litralla bensaa pääsee karkeasti 14 km eteenpäin. Kun bensa poltetaa yhteistuotantovoimalaitoksessa saadaan siitä 0,6 kWh lämmitysenergiaa ja 0,4 kWh sähköä, jolla ajelee yli 20 kilometriä sähköautolla.

      1. Sen pidemmälle ei sitten ajetakaan, vaan loppupäivä käytetään latausasemalla, jos sellainen on sattunut matkan varrelle. Paljonkohjan yhteiskunnan tukia uppoa noiden latausasemien rakentamiseen eli se varmaan pitäisi lisätä sähköautojen kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen.

  6. Teslan SuperCharger asemat EIVÄT ole veronmaksajien rahoilla rakennettuja eikä sieltä saatavaa sähköä makseta verorahoilla vaan sähkön kuten asematkin maksaa Tesla. Suomessa on tällä hetkellä latausasemia jotka ovat käytännössä kaikki yksityisrahoitteisia (olivat ne sitten ABC asemilla, tai Energiayhtiöiden yhteisiä latauspisteitä). Valtiolla saattaa olla jokin latausasema/tolppa olla laitettuna esim. viraston pihaan tms. Lisäksi kunnilla on verorahoilla rakennettu tolppia heidän omia sähköautojaan varten. Niitä saa tietyissä paikoissa käyttää muutkin. Tällaiset kadunvarsitolpat maksavat muutaman tonnin eikä valtio näin ollen kovin isolla panoksella ole näitä rahoittamassa. Tietysti yhteiskunnan tukirahoja on uponnut joidenkin sähköautolataus infran innovaatioihin esim. Tekesin kautta, mutta tuollaiset hankkeet kuuluvat ehkä kuitenkin sellaiseen luokkaan jota ei kannata kahdehtia. Etenkin kun tiedän, että esim Neste Oil on saanut merkittävästi tuotekehitysrahaa Tekesiltä mm. Diesel öljynsä kehittämiseen.
    Kari Kallonen
    Tesla Club Suomi -puheenjohtaja

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi