Näin tienaa rakennusalan DI

Rakennusalan diplomi-insinöörien palkat nousivat viime vuonna, kun taas ekonomien palkat laskivat.

Kokopäivätyötä tekevien rakennusalan diplomi-insinöörien kuukausiansioiden keskiarvo oli viime vuonna 5 521 euroa ja mediaani 5 000 euroa kuukaudessa.

Kokopäivätyötä tekevien rakennusalan diplomi-insinöörien kuukausiansioiden keskiarvo oli viime vuonna 5 521 euroa kuukaudessa ja mediaani 5 000 euroa kuukaudessa. Vuonna 2013  keskiarvo oli 5 449 euroa kuukaudessa ja mediaani 4 885 euroa kuukaudessa.

Kuukausipalkka sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat kuten myyntiprovisiot, mutta se ei sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in jäsenilleen lokakuussa 2014 tekemästä internet-palkkakyselystä. Kysely tehtiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:in palkkatutkimuksen kanssa. Kysely lähetettiin kaikille RIL:in valmistuneille työikäisille jäsenille.

Palkat nousivat, tulospalkkiot laskivat

Kokopäivätöissä olevista vastaajista palkka oli noussut 66  prosentilla (vuonna 2013 63 prosentilla), pysynyt ennallaan 27 (17 ) ja laskenut 2,5 prosentilla (3,0). Edellistä vuotta enemmän palkkaa saaneiden keskimääräinen palkannousu oli 298 euroa (293 e) ja mediaani 120 euroa (150 e).

Yleisimpinä perusteina palkan nousulle olivat yleiskorotus 65 prosentilla, henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva korotus (meriitti) 22 ja uusi asema tai tehtävä (saman työnantajan palveluksessa) 14 prosentilla. Muita syitä olivat työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos 9 prosentilla, siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 7, paikallinen tai yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) 6, lisätutkinto tai -pätevyys 5, muutos luontoiseduissa 2 sekä muutos provisiossa tai muussa vastaavassa liikkuvassa palkanosassa 1 prosentilla.

Tulospalkkioiden piirissä oli hieman reilu puolet eli 63 prosenttia (59) kokopäiväisesti työssä käyvistä vastaajista. Heistä 76 prosenttia (71) kertoi saaneensa tulospalkkion viimeksi kuluneelta vuodelta.

Julkisella sektorilla tulospalkkioiden keskiarvo oli 2 394 euroa (1 994 ) ja mediaani 2 300 (1 500). Yksityisellä sektorilla tulospalkkioiden keskiarvo oli 7 394 euroa (8 928) ja mediaani 3 300 euroa (4 000 ).

Yli 70 prosenttia eli noin kolme neljästä kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä palkkaansa. Työnantajaansa luottaa palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä 68 prosenttia vastaajista ja organisaationsa palkkarakennetta pitää oikeudenmukaisena hieman reilut puolet vastaajista. Kuitenkin vain 12 prosentilla työpaikoista kaikki tietävät toistensa palkat. Palkan aikoo ottaa puheeksi esimiehensä kanssa hieman alle puolet eli 40 prosenttia vastaajista.

Ajoittain liikaa töitä

Nykyistä työmääräänsä piti sopivana 34 prosenttia vastaajista. Ajoittain liian suurena työmääräänsä piti hieman reilut puolet ja jatkuvasti liian suurena joka kymmenes vastaajista. Liian pienenä työmääräänsä piti vain neljä prosenttia. Yli puolet vastaajista ei tuntenut lainkaan tai juurikaan työuupumuksen oireita. Uupumuksen oireita tunsi useampi kuin joka kymmenes diplomi-insinööri. He antoivat uupumustasokseen arviot skaalalla 8-10,  kun 10 ilmaisee vakavia oireita.

Lähitulevaisuudessa työpaikkansa tilanteen näki yleisesti vakaana tai melko vakaana 64 prosenttia vastaajista. Vastaavasti omalta kohdaltaan tilanteen näki vakaana tai melko vakaana 84 prosenttia vastaajista. Lomautuksia piti mahdollisina tai todennäköisinä joka viides vastaaja. Kahdeksan prosenttia arvioi lomautuksen tai irtisanomisen mahdollisuuden osuvan mahdollisesti tai todennäköisesti omalle kohdalle. Irtisanomisia piti todennäköisinä tai mahdollisina 13 prosenttia vastaajista, ja kuusi prosenttia uskoi niiden mahdollisesti tai todennäköisesti osuvan omalle kohdalle.

Osaamistaan ilmoitti kehittävänsä tavoitteellisesti kolme neljästä vastaajasta. Työnantajan kustantamaan koulutukseen oli vuonna 2014 osallistunut lähes kaikki eli 95 prosenttia vastaajista. Koulutuksen pituus oli keskimäärin 4,7 päivää. Omakustanteiseen koulutukseen oli osallistunut hieman alle puolet vastaajista, ja sen pituus oli keskimäärin 0,8 päivää.

Ekonomi ei pärjää insinöörille

Suomen Ekonomien vuosittaisen palkkatasotutkimuksen mukaan ekonomijäsenten keskimmäisin palkka, mediaanipalkka, oli 4 800 euroa lokakuussa 2014. Ekonomien keskiarvopalkka ilman tulospalkkioita oli 5 480 euroa kuukaudessa. Ekonomin mediaanipalkka laski 1,9 prosenttia vuoden takaisesta.

Yksityisellä sektorilla mediaanipalkka oli 5 000 euroa. Laskua vuoden takaiseen 1,9 prosenttia. Valtiolla mediaanipalkka 4 400 euroa pysyi samana. Kunnalla työskentelevän keskimmäisin palkka oli 4 300 euroa.

Vastavalmistuneen ekonomin alkupalkan mediaani oli 3 080 euroa. Se nousi kaksi prosenttia vuodesta 2014.

Helsingin Sanomien viime syyskuusssa tekemän kyselyn mukaan vastavalmistunut juristi tienaa ensimmäisessä työpaikassaan  3 494 euroa. Neljän vuoden jälkeen keskipalkka on 4 357 euroa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Näin tienaa rakennusalan DI”

  1. Mihinköhän tässä taloustilanteessa noinkin kovaa vauhtia parantuva ansiotaso perustuu. Parempaan laatuun, parempiin (kaupallisiin) tuloksiin, parempaan tuottavuuteen….?
    Tässä kuitenkin mitataan ansiokehitystä laajemminkin kuin vain ravintoketjun yläpäätä jossa kaikki palkitseminen on toki ’perusteltua’.

  2. Haastattelin viime vuoden puolella nuorehkoa, työpäällikön vakanssilla olevaa DI:ä. Vaativa kansivalu oli juuri menossa, kysyin ; mitä massaa käytetään, mitä mahdollisia lisäaineita on käytössä, mitä jälkihoitoon sisältyy ja kuinka kannen vesieristys toteutetaan? Yksi vastaus löytyi( piirustuksen alakulmasta lukien) l. massan perustieto. Haloo työnantajat, mistä te maksatte?

    1. Nimimerkki Kokemusta: Mainitsemasi asiat eivät kuulu diplomi-insinöörin tai työpäällikön ammatilliseen ydinosaamisalueeseen. Tämän tyyppisiä tietoja tarvitsevat työmaan työnjohtajat ja vastaava mestari. En väitä, etteikö olisi hyvä, että myös työpäällikön olisi hyvä hallita rakennustuotannon yksityiskohtaisetkin tiedot, mutta työpäällikön tehtävien kannalta tärkeämpää on kuitenkin suurien kokonaisuuksien hahmottamisen taito sekä esimerkiksi sopimusteknisten asioiden hallinta. Pätevän työpäällikön ominaisuuksia ei todellisuudessa mitata mainitsemillasi asioilla. Olisiko kuitenkin ollut niin, että mainitsemasi työpäällikön suurin vika olikin se että hän oli nuori ja vieläpä itseäsi korkeammin kouluttautunut?

  3. Olin viime viikolle kuuntelemassa rakennusalan henkilöstön testauksia tekevän firman esitystä. Mielenkiintoista oli, että kun tarkasteltiin rekrytoitavan henkilön ominaisuuksia tehtävissä pärjäämisen kanssa, niin työkokemuksen pituus ja insinöörikoulutuksen pituus eivät olleetkaan kovin merkittäviä tekijöitä. Merkittävää sen sijaan oli henkilön henkilökohtaiset ominaisuudet ja tehtävään sopivat lahjakkuustekijät. Varsinkin kyky ja halu oppia uusia asioita on tärkeää.

    Eli fiksu, innokas, oppimishaluinen ja ulospäin suuntautunut insinööri, jolla on viiden vuoden kokemus, voi olla parempi valinta kuin 20 vuoden kokemuksen omaava, hieman sulkeutunut ja töihinsä leipääntynyt diplomi-insinööri. Sitä paitsi tuo nuori tulee halvemmaksi.

  4. Nimimerkki PP:lle, olipa hyvä että asia tuli kerralla selväksi. Todella, meillä on urakoinnissa johtotehtävissä DI:ä, RI:ä ja jne., joita esim. työnjohto vie kuin kuollutta kanaa ja naureskelee kulman takana. Toteutuksen laatu on mitä sattuu, työ-ja materiaalihukka aivan käsittämätön,ammattitaidottomasta työnsuunnittelusta puhumattakaan, mutta tyhmät tilaajat eivät ole kartalla lainkaan vallankaan valtion ja kunnallisen puolen projekteissa. Mitä sopimusteknillisten asioiden hallintaan tulee, niin varsinkin suuremmissa yrityksissä asia on ja menee pysyväismääräysten mukaan ja lakiosaston kaitsemana. Ammattitaidottomat työpäälliköt tuntee siitä, että esim. lisä- muutostyötarjousten laadinnan perusteet on omaksuttu vanhakantaisessa opissa, jossa pääkriteeri oli ; ”Kate vähenee kuukausi kuukaudelta, lähettäkää poijaat tarjouksia, kyllä tämä tilaaja ne hyväksyy”. Ammattitaitoinen työpäällikkö tekee tarkat analyysit projektin kaikista toteutuksen osakokonaisuuksista ja selvittää niitä teknillisen toimiston kanssa seuraavia tarjouksia varten, mutta tämä vaatiikin sen, että vastuuhenkilö todella hallitsee työmaan perin pohjin, on kiinnostunut työstään ja sen kehittämisestä, näiden henkilöitten palkka syntyy ja nousee kuin itsestään, sen tasoa ei tarvitse hakea taulukoista. Itse sain parhaan teknillisen toimen johtajakoulutuksen 70-luvulla ensin Ruotsissa työnsuunnitteluun ja sitte Amerikassa seuratessani kuinka esim. pilvenpiirtäjän toteutuksen johto paneutui tulevaan toteutukseen pienimpiäkin yksityikohtia myöden. (Itse; korkeakoulu,rak.mest ja yht.kuntatiet.kandi)

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi