Kahdella kolmesta taloyhtiöstä korjaushanke tai valmistelu käynnissä

Korjausrakentamisen kasvunäkymät ovat kuitenkin maltilliset. Eniten kasvuodotuksia on lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Tänä keväänä korjausrakentaminen koskettaa noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä. Voimakasta kasvua ei ole kuitenkaan ennakoitavissa, sillä odotuksissa on heijastumaa talouden huonoista näkymistä. Yhtiöissä on yhtä paljon korjaushankkeita kuin keväällä 2014. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden toteuttamasta korjausrakentamisbarometrikyselystä.

Barometrin mukaan korjausrakentaminen kasvaa tänä vuonna lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kuluvan vuoden saldoluku on koko Suomen kohdalla -1, kun lukema syksyllä 2014 oli +4 ja vuosi sitten +2. Saldoluku muodostetaan vähentämällä kasvua odottavien osuudesta supistumista odottavien osuus. Vastausten perusteella näyttää siltä, että epävarma taloustilanne ei vaikuta taloyhtiöiden korjaus- ja ylläpitohankkeiden toteutumiseen.

Vuodelle 2016 näkymät ovat epävarmat. Runsas neljännes taloyhtiöistä odottaa korjausrakentamisen määrän kasvua, mutta hieman useampi eli joka kolmas taas odottaa määrän vähentymistä. Näkymä on hivenen vuoden takaista mittausta varovaisempi. Positiivisimmat tai myönteisimmät odotukset ovat pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.

Pihat, putket, ovet ja ikkunat kuntoon

Tänä vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Kaikkien näiden osuus oli noin 10 prosenttia tai enemmän barometrin runsaasta 2 100 vastauksesta. Märkätiloja ja vesikattoja remontoidaan runsaassa yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Kasvua oli lähinnä putkistoremonttien osuudessa.

Tulevalla viisivuotiskaudella runsaalla kolmanneksella taloyhtiöistä on korjaus- ja ylläpitotarvetta piharakenteissa. Lähes joka neljäs yhtiö ennakoi korjauksia ja ylläpitotoimia ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikattoon ja julkisivuihin. Putkistoja ja märkätiloja arvioi korjaavan hieman runsas viidennes vastanneista. Osuudet ovat hieman supistuneet viimeisten kahden vuoden aikana. Huoneistojen märkätilojen kohdalla on ollut kuitenkin pieni nousu.

Viiden vuoden sisällä hissien ylläpito- ja korjaustoimia on odotettavissa hieman alle 10 prosenttiin vastaajayhtiöitä. Esteettömyyskorjauksia on odotettavissa vain noin kolmessa prosentissa vastauksia.

Kulutusseuranta harvoilla

Energiatehokkuusasioissa taloyhtiössä ollaan edelleen kevään 2014 tapaan perusasioiden äärellä. Kärkipaikkaa pitävät ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, patteriverkoston perussäätö ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen tai uusiminen sekä ikkunoiden ja parvekeovien tiivistäminen. Näitä toimenpiteitä on toteutettu noin 30 – 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Selvästi alle puolessa taloyhtiöistä on käytössä vähintään kuukausitason kulutusseuranta vaikka sen tulisi olla jokaisen taloyhtiön perustyökalu energianhallinnassa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Taloyhtiön strategia, joka toimisi taloyhtiön ohjenuorana myös energiatehokkuutta edistettäessä, on käytössä ainoastaan noin 15 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Yleisin taloyhtiön energiatehokkuutta parantava korjaushanke on ollut ikkunoiden uusiminen. Niitä on uusittu joka kolmannessa taloyhtiössä. Uusiutuvan energian hankkeita on toteuttu vain alle kahdeksassa prosentissa vastanneista taloyhtiöistä ja näistä puolet on ollut ilmalämpöpumppujen asennuksia.

Tulevaisuudessa siintävien energiatehokkuustoimenpiteiden osalta tilanne on likipitäen samanlainen kuin keväällä 2014. Perusasioiden lisäksi tarkoituksena olisi parantaa valaistusta ja sen energiatehokkuutta.

Korjausrakentamisbarometrin tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista sekä luotettavaa tietoa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden korjausrakentamisesta ja kiinteistönpidosta Suomessa.