Kokeile kuukausi maksutta

Ministeri Nilsiän asuntoyhtiöstä: keskittämispolitiikan seurausta, purkamisiakin voi tulla

”Viime kädessä on kysymys koko maan yhteiskuntakehityksestä ja sen ilmiöstä”, keskustalainen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoi tapausta, jossa pankit kieltäytyivät lainoittamasta Nilsiässä sijaitsevan asunto-osakeyhtiön peruskorjausta.

Kuva: Katri Hyväkkä
Ministeri Kimmo Tiilikainen

Rakennuslehti uutisoi Nilsiässä sijaitsevasta taloyhtiöstä, jonka valmiiksi suunniteltua peruskorjausta pankit kieltäytyivät rahoittamasta. Lue juttu tästä.

Tiilikainen pitää nilsiäläisen asuntoyhtiön tapausta esimerkkinä keskittämispolitiikan seurauksista. Tapaus teki konkreettisesti näkyväksi ilmiön asuntomarkkinoiden kahtiajaosta.

”Tämä on nyt konkreettinen esimerkki, mitä seuraa tällaisesta aika vahvasta, pitkään jatkuneesta keskittämis- tai keskittymiskehityksestä. Sillä on tämän kaltaisia seurauksia, jos maa jakautuu taantuviin tai näivettyviin tai väestöään vahvasti menettäviin alueisiin ja sitten tämmöisiä kasvualueita ei montaa löydy”, Tiilikainen sanoo.

”Oikeastaan politiikan ainoa lääke tähän on se, että on vaan yritettävä pitää koko Suomen kehittymismahdollisuuksista huoli, ettei vauhditeta poliittisilla päätöksillä tuota keskittämistä”, Tiilikainen lisää.

Päätösvaltaa kuntiin

Hallitusohjelmassa pyritään Tiilikaisen mukaan tuomaan kaavoituksen päätösvaltaa maakuntiin ja kuntiin ja antamaan toimintavapauksia, jotta alueilla olisi edes omilla toimillaan mahdollisuus vastata nykyistä paremmin siihen, että elämisen edellytykset vielä täyttyisivät koko Suomessa.

Hallituksella ei ole Tiilikasien mukaan muita eväitä puuttua Nilsiän tapauksen kaltaisiin rahoitusongelmiin. Eri puolilla maata on erittäin paljon peruskorjausta tarvitsevia taloyhtiöitä.

”Valtio ei voi lähteä siinä toimijaksi. Kyllä valtion rooli on vaan yrittää edesauttaa näitten paikkakuntien kehitystä omalla politiikallaan, jotta normaali asuntomarkkina toimisi ja jotta asunnoille on kysyntää eikä pakkomyyntitilanteita syntyisi”, Tiilikainen sanoo.

Taloyhtiöt joutuvat Tiilikaisen mukaan varautumaan siihen, että rahoituksen saatavuusongelman uhatessa remontteja joudutaan tekemään pienempinä kokonaisuuksina matalien neliöhintojen alueilla. Seurauksena voi kuitenkin olla, että remontin kokonaiskustannukset nousevat tai ainakin taloyhtiön asukkaille on pitemmäksi aikaa rieasaa käynnissä olevista remonteista.

”Purkamispäätöksiäkin voi tulla”

Tiilikaisen mukaan ei kuitenkaan ole realistista, että kaikkien alueiden asuntomarkkinat saataisiin pidettyä toiminnassa ja kaikki talot asuttuina.

”No eihän se varmasti realistista ole”, hän sanoo todeten, että kautta Suomen historian on rakennettu uutta ja vanhoja kohteita on purettu ja tyhjentynyt.

”Ei tämä kehitys varmasti kokonaan lopu.”

Hänen mukaansa taloyhtiötkin joutuvat ”funtsimaan” korjauskohteita miettiessään, onko talolla tulevaisuutta pitemmällä aikavälillä. Kasvavilla alueilla kustannuksia voidaan alentaa vaikka miettimällä täydennysrakentamista tai lisäkerroksia.

”Mutta siellä missä pulmana on, etteivät nykyisetkään asunnot tahdo täyttyä, tulee varmasti olemaan tapauksia, että korjauksia ei kerta kaikkiaan kannata tehdä. Ja voi olla, että purkupäätöksiäkin tulee. Mutta se on sitten jokaisen taloyhtiön ja talon kohdalla aina yksittäistapaus, minkä sitten asianomaisten päättäjät ja omistajat joutuvat tapaus kerrallaan miettimään.”

Tiilikainen näyttää kuitenkin uskovan, että syrjäseutujen näivettymiskehitystä voidaan hidastaa politiikan keinoilla.

”No se on yksi hallituksen tavoitteista ja senpä takia tässä haetaan kaikilla näillä strategisilla painoalueilla sitä, että työllisyyttä saadaan ylös ja kasvua. Ja että se työllisyys ja kasvu jakaantuisivat sitten mahdollisimman tasan koko maahan”, Tiilikainen sanoo.

”Pankkeja ei voi moittia”

Nilsiäläisen asunto-osakeyhtiön peruskorjauksen rahoitusongelmat eivät yllättäneet Tiilikaista.

”Ei tuo nyt hirveästi yllätä. Pankit ovat kaiken kaikkiaan joutuneet kiristämään rahoituspolitiikkaansa viime vuosina. Se on näkynyt erityisesti yritysrahoituksen puolella. Ei tämä nyt sinällään ole yllättävää, että samalla tavalla suhtaudutaan muihin asiakkaisiin”, Tiilikainen sanoo.

”Pankilla on siihen täysi oikeus. Yksityinen rahoituslaitos tottakai miettii omasta lähtökohdastaan, minkälaisia riskejä erilaisiin rahoituksiin sisältyy. Ei siinä oikein moittiakaan voi, pankki toimii omasta lähtökohdistaan ja varmasti perustellulla tavalla”, Tiilikainen sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Ministeri Nilsiän asuntoyhtiöstä: keskittämispolitiikan seurausta, purkamisiakin voi tulla”

  1. Se himokeskittäjä (kokoomus) on siellä hallituksessa, joten ei kovin hyvältä näytä. Aika hankalaksi menee hallituksen keskittämispolitiikan vastustaminen, kun valtiovarainministeri on keskitysleiriministeri.

    1. Aivan samoin on tapahtunut kepunkin aikana,kun katsoo tilastotietoja maakuntien asukasluvuista.Kepulaisten muisti on lyhyt kuin kanan lento.Ihmiset pakotetaan pk-seudun slummeihin asuntovelallisiksi.

  2. Joo, eiköhän perusteta jokaiselle perähikiälle yliopisto, niin kaikki on hyvin. Kuinka tyhmiä päättäjät oikein ovat, jos kuvittelevat, että Suomi jotenkin ainoana maana pystyy estämään kaupungistumisen.

  3. Miksi Fimea piti siirtää Kuopion keskustaan kun Nisiän taajamassa olisi ollut hyvin tilaa. Jos hajautetetaan niin otetaan asia tosissaan.

  4. Kuinkahan monta vuotta vielä menee ennenkuin kansalaiset tämän sisäistävät? Nyt täytyisi ymmärtää, että asunnon arvo ei aina ja ikuisesti vain nouse. 30 vuoden asuntolainen ottaminen 70-luvun neukkukuutioon voi hyvin johtaa siihen, että viimeiset kymmenen vuotta lyhentää asuntoa jota ei enää ole olemassa.

  5. Tuollaiseen taloon kun tekee vielä energiamääräysten mukaisen energiaremontin, jossa takaisinmaksuaika on 30 vuotta, niin maksaa itsensä kipeäksi ja perilliset kiukkuisiksi.

  6. Iso aluepolitiikka on ollut kaikissa maissa saman tyyppistä kuin Suomessa. Edelleen sekä kansallista että EU-rahaa kylvetään taantuville alueille.

    Kaupungistumiselle ei kuitenkaan mahdeta mitään paitsi diktaattori, joka määrää ihmisten asuinpaikat ja irtolaisuudesta tehdään uudelleen tuomittavaa.

    Ihminen menee sinne, missä kuvittelee tai odottaa tai peräti tietää saavansa toimeentulon.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat