Kokeile kuukausi maksutta

Puukerrostalo oli nopea tehdä mutta kallis suunnitella ja rakentaa

Euroopan suurin puukerrostalo valmistui Vantaan Kivistöön 30 prosenttia nopeammin kuin vastaavan kokoiset betonitalot. Tämä kustannusetu hukkui kuitenkin puurakentamisen lisäkuluihin, joita tuli materiaalista, ääneneristyksestä, suunnittelusta ja vain puurakennuksille pakollisista sprinklauksesta ja sääsuojasta.

Mika Airakselan mukaan puukerrostalon rakentaa huomattavasti nopeammin kuin betonitalon, mutta ei yhtään sitä halvemmalla.

”Puukerrostalon rakentaminen on 30 prosenttia nopeampaa kuin betonitalon”, sanoo Vantaan Kivistöön Euroopan suurinta puukerrostaloa, PuuMeraa, rakentavan Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Halvemmaksi puutalo ei kuitenkaan tule. Tämä johtuu muun muassa tiukoista ääneneristysvaatimuksista. Ne aiheuttivat Reposelle päänvaivaa ja kehittämistyötä yhtiön rakentaessa ensimmäistä puukerrostaloaan Heinolaan vuonna 2011.

Kivistössä ratkaisuksi valikoitui puurakenteinen, eristetty välipohjaelementti, jonka päällä on kuuden sentin betonivalu.

Toisin kuin betonitalo puukerrostalo on pakko rakentaa sääsuojan sisällä. Tästä tuli lisäkustannuksia 100 euroa asuntoneliölle. Saman verran lisähintaa tuli pakollisesta sprinklauksesta.

Rakennesuunnittelu tietomallinnuksineen vaati Airakselan mukaan lähes kolminkertaisen työmäärän betonitaloon verrattuna, sillä laskentaa ja tutkimista oli paljon enemmän kuin rutiinimaisessa betonirakentamisessa.

Jonkin verran lisäkustannuksia tuli myös siitä, että betonirakentaja on joutunut opettelemaan puurakentamista. Harjaantumista on tapahtunut niin paljon, että Kivistössä Reponen pystyi nostamaan runkoa ylös kerroksen viikossa. Tahti on  hyvä, sillä samaan päästään betonirakentamisessa vain korkeissa tornitaloissa.

Puu tuli Kuusamosta

Puu on myös varsin kallis materiaali. Suomeakin kalliimpaa se on Itävallassa, josta kuitenkin tuodaan paljon CLT-levyjä puukerrostaloihin. Nuuksion Haltiassa CLT-levyt on jätetty hyvän palonkestonsa vuoksi myös näkyviin.

PuuMera

Euroopan suurin puukerrostalo
Rubiinikehä 1 B, PuuMera, Vantaan Kivistö
Seitsemän kerrosta, 10 120 neliömetriä
186 asuntoa, joista 107 on vuokra-asuntoja ja 79 asumisoikeusasuntoja

Rakennuttajat: Suomen Vuokrakodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy
KVR-urakoitsija: Rakennusliike Reponen Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy
Lvis-suunnittelu: Optiplan Oy
Puuosat ja -elementit: Pölkky Oy, Koskisen Oy ja VVR Wood Oy

Suomen hiilipihein kerrostalo
Hiilipäästöt 34,4 kg/m2,. Elinkaaren aikaiset päästöt ovat 50 % pienemmät kuin normien mukaisessa talossa.
E-luku 90 KWh/m2
U-arvot
US1: 0,12 W/m2K
AP1: 0,10 W/m2K
YP1: 0,09 W/m2K
Ikkunat ja parvekeovet > 0,59 W/m2K
Ilmatiiveys > n50 = 0,5 (mitattu)

Puinen kipsilevytalo
Puuta 3 000 m3, mikä tarkoittaa 6 000 kuutiota tukkia ja 120 tukkirekkaa
Kipsilevyä 84 000 m2, mikä tarkoittaa 22 täysrekkaa
Lasivillaa 4 500 m3

Kivistössä käytetään kuitenkin  kuusamolaisen Pölkky Oy:n kotimaista puuta. Pölkyn osakkuusyhtiö Kuusamo Hirsitalot Oy vastasi kohteen runkorakenteiden työstöstä. Heinolalainen VVR Wood Oy toimitti kohteeseen puisia välipohjalaattoja sekä parveke- ja porras-elementtejä. Koskisen Oy:n taloteollisuus vastasi julkisivuelementtien valmistuksesta. Niillä on pituutta jopa 14 metriä ja korkeutta 3,2 metriä.

Työmaalle toimitetuissa, muoviin pakatuissa elementeissä oli mukana ovet, ikkunat ja julkisivulaudoitus ja eristeenä 320 milliä lasivillaa. Talotehtaan perustelu lasivillan valintaan oli se, että sitä on helpompi työstää kuin kivivillaa ja toisaalta lasivillalla saa paremman lambdan halvemmalla. Kivivillan paremmalla paloturvallisuudella ei ollut tässä kohteessa merkitystä.

Puinen ulkoa, kipsinen sisältä

Vaikka Suomen Vuokrakodit Oy:n ja TA-Asumisoikeus Oy:n rakennuttamaa kohdetta markkinoidaan Euroopan suurimpana puukerrostalona, niin puu näkyy vain julkisivulaudoituksessa, liimapuusta tehdyissä puuportaissa ja muutamissa  puupilareissa.

Huoneissa on samanlaista kipsilevypintaa kuin kaikissa muissakin uusissa asunnoissa. Kipsilevyjä on paloturvallisuussyistä kaksi päällekkäin, joten puutalon väitetyt terveellisyysominaisuudet jäävät asukkaan uskon varaan. Pelkästään palokipsilevyjä meni kohteeseen lähes 25 000 neliömetriä.

Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy olisi jättänyt mielellään puuta näkyviin , mutta palomääräykset eivät sitä sallineet.

Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemikin on ihmetellyt, miksi betonitaloissa voidaan paneloida kaikki pinnat, mutta puutalossa sama ei onnistu, vaikka sprinklaus on pakollinen.

Kivistössä on käytössä vantaalaisen Marioffin sprinklausjärjestelmä, jossa sammutus tapahtuu hienojakoisella vesisumulla, joka ei aiheuta veden valumisriskiä kerrosten läpi. Suuttimia on yhteensä 1500 ja niitä on sekä sisällä että parvekkeilla.

Puukerrostalossa märkätilojen tekeminen vaatii erityistä huolellisuutta.  Kivistössä käytössä on Weberin vesieristysjärjestelmä, joka vedetään levyjen suojaksi. Kastumisriskiä pienentää myös se, että vesinoudut on keskitetty käytävään avautuviin tekniikkakaappeihin.

Puukerrostalossa joudutaan varautumaan hieman myös puun elämiseen. Kivistön asuntojen nurkkahuoneissa on tästä syystä lista julkisivuliitoksen pienen halkeaman peittämiseksi.

Aurinkolämpö vaihtui lennossa aurinkosähköksi

Aurinkoenergiaa hyödyntävä rakennus täyttää VTT:n määrittelemän passiivienergiatason. Katolla oleva aurinkosähköjärjestelmä tuottaa 20 prosenttia kiinteistön tarvitsemasta sähköenergiasta.

Taloon oli alun perin suunniteltu ja asennettukin aurinkolämmitys, mutta aurinkopaneelien hinta oli tippunut niin paljon, että vaihdos aurinkosähköksi kannatti.  Aurinkolämmityksellä takaisinmaksuaika olisi noussut peräti 45 vuodeksi.

Vaihtoon ”pakotti” myös se, että Vantaalla kaupungin jätteenpolttolaitoksen lämmöntuotanto on kesäaikana ylisuurta tarpeeseen nähden, joten aurinkolämmitystä ei tästä syystä haluttaisi  lisätä kaupungissa. Lisäesteitä aurinkolämmitykselle aiheutti myös se, että kaukolämmön paluuveden lämpötila olisi noussut liian korkeaksi.

Kesällä voimakkaan ja pitkäkestoisen auringonpaisteen aikana aurinkolämpöä tulee helposti enemmän kuin tarvitaan ja vaarana on Energiateollisuus ry:n mukaan nestepiirin kiehuminen.

Lisätietoa: Perjantaina 26.6. ilmestyvässä Rakennuslehdessä on Osmo Päivisen tekemä upea grafiikka, jossa näytetään mistä kaikista osista puukerrostalo koostuu.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Puukerrostalo oli nopea tehdä mutta kallis suunnitella ja rakentaa”

  1. Nykyiset puukerrostalot eivät ansaitse ”puu” -termiä, kuten eivät kanannahkalihapullat eivät ansaitse liha-sanaa.

    Ns. puukerrostaloissa on kyse liittorakenteista, joissa lasivilla eli lasi, betoni eli betoni, pelti eli teräs, liitokset eli teräs/muovi ja lopulta sisä- ja ulkomaali, eli muoviakrylaatti ovat pääosissa. Puu on marginaalissa.

    Puukerrostalo ei ole puuta nähnytkään, eli alan tutkimus ja kehitys kannattaa jo lopettaa. Rahat valuvat hukkaan. Vai olisiko turvallisuusnormien lieventäminen avuksi? Mitäs sitten, kun ensimmäinen puukerrostalo palaa?

    Vielä kun saadaan käytännön polttokoe, jossa niin turvallisessa puukerrostalossa on kaikki asukkaat ensin sisällä, ja sitten palon edetessä poistutaan rauhallisesti, niin sertifikaatti voidaan antaa.

  2. Normien purku olisi tarpeen. Järjetöntä vaatia tuplakipsi joka puolelle, vaikka tiedetään, että sprinklaus hoitaa sammutusta ja takaa sen, ettei tuli leviä toisiin huoneistoihin!
    Puukerrostalo on takuulla kustannustehokaskin, kun vaan tehdään se järkevästi!

  3. susi mikä susitekninen todellinen käyttöikätt sanoo:

    Kosteusteknisesti on kyllä arpapeliä. Ensimmäisten rakennusten alkaessa lahoamaan, vetäytyvät vakuutusyhtiöt vastuusta. Tekninen todellinen käyttöikä lienee 20 vuoden luokkaa. Tällöin edessä ovat mittavat kosteus- ja homeongelmat. No, ne on helppo hoitaa: sprinkleristä paineet pois ja tulta perään.

  4. Idioottimainen ajatus rakentaa puukerrostaloja. Vaikka ne olisivatkin ”paloturvallisia”, pitää sprinklaus huolen siitä että yksikin pikku vahinkolaukeaminen niin koko talo on purkukuntoinen.

    Ja en ymmärrä mistä on keksitty jutun valhe että CLT olisi Suomea kalliimpaa Itävallassa. Tämähän on juuri päin vastoin. Suomessa CLT tavaraa ei tunnuta haluta edes myydä, kukaan ei halua ottaa vastuuta. Itävallasta saa suunnitelmat elementeille välittömästi ja tavara Suomeen edullisemmin kuin mitä Suomesta tai Ruotsista.

    Koko puurakentamispelleilyn voisi lopettaa alkuunsa ja viheltää pelin poikki. Edellinen naurettava yritelmä oli puurakenteinen saneerausjulkisivu joka hävisi hyvin nopeasti kuin oli tullutkin Puuinfon roadshow pelleilyt on tehty vain tärkeileville pönötyksille.

    1. Minkä takia tässä jutussa valheellisesti mainitaan seuraavaa: Kivistössä on käytössä Mairoffin sprinklausjärjestelmä, jossa sammutus tapahtuu hienojakoisella vesisumulla, joka ei aiheuta veden valumisriskiä kerrosten läpi”.

  5. Betoniteollisuudelta pari näkokohtaa tähän valaisevaan artikkeliin.

    Mika puhuu rakennusajasta, kun oikeasti enemmän merkitystä on projektiajalla. Puukerrostalo on suunniteltava detaljilleen valmiiksi ennen kuin voidaan ryhtyä rakentamaan edes perustuksia. Betonitalossa rakennustyöt saadaan liikkeelle nopeasti ja rakennesuunnittelua voidaan viedä ongelmitta eteenpäin rakentamisen lomassa. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on eri vaihtoehtojen nopeus, kun aika lasketaan projektin alusta eli suunnittelun käynnistämisestä.

    Mitä tulee jatkuvasti esille nousevaan kysymykseen rakenteellisen palosuojauksen eli kipsilevytyksen tarpeeseen sprinklatussa talossa, tai päinvastoin, voi todeta, että Suomessa ei haluta kivijalkaa myöten palaneita kerrostaloja. Kun palo pääsee leviämään tilaelementtien väliin (ei Puumerassa) tai sprinkleri ei olekaan jostain syystä toiminut, jälki on puukerrostalossa aika dramaattista. Esimerkkejä löytyy jo niinkin läheltä kuin naapurista Luujajasta ja sitten koko korttelin kokoisena isomman veden takaa. Youtube on informatiivinen tässkin.

    Jos betonisessa kerrostalossa sisustuspaneelit kärähtävät, palo rajoittuu silti useimmissa tapauksessa yhteen huoneistoon, vaikka palokunta ei edes ehtisi paikalle. Kun betonikerrostalossa kaikki palava on palanut, palo sammuu. Puukerrostalossa ilman sprinklerliä käy toisin. On selvää, että tämä näkyy myös vakuutusmaksuissa.

    Jussi Mattila
    Betoniteollisuus ry

  6. Puusta pitää tehdä samanlainen tietomalli kuin Länsimetrosta ja Stadikasta. Onhan paloeristeitä ollut iät ja ajat, ja niitä voi korkeapaineella työntää joka paikkaan, taitaa betonirungolle tulla nyt noutaja, kun innokkaimmat sijoittjat rupesivat muovilla kuorruttamaan kivitaloja, eikä edes kunta huomannut mitään, olisko ilmiö sukua hometalojupakalle.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat