Sääsuoja on tarpeen puutalolle, mutta olisi turha lisäkustannus betonitalolle

Suomi on maailman johtava sääsuojien käyttäjä. Amerikassa ja Itävallassa puutaloja tehdään taivasalla, mutta Suomessa ne pitää tehdä teltan sisällä. Puutalossa sääsuoja on runsaiden kipsilevykerrosten takia tarpeellinen, mutta paikallavaletussa betonitalossa se ei millään tavalla edistä kuivumista. Siksi ala on seurannut varautuneena Helsingin kaupungin uusia kosteudentorjuntaohjeita ja ministeriön sääsuojausta koskevan asetuksen valmistelua.

Amerikassa puukerrostalot tehdään taivasalla, meillä teltan sisällä.

Suomi on ainakin saksalaisten telinetoimittajien mukaan Euroopan kärkimaa sääsuojien käytössä. Saksalaiset sääsuojien valmistajat tekevät tästä syystä Suomeen opintomatkoja. Saksassa telineet ovat usein vain verhottuja, mutta 90 prosenttia suomalaisista telineistä on peitettyjä.

Sääsuojamarkkinoiden kasvu näyttää taatulta, sillä homekeskustelu on jostain syystä kääntynyt vanhojen rakennusten homeongelmista uudisrakentamisen normiohjauksen tiukentamiseen.

Helsinki ja ministeriö tiukkoina

Helsingin rakennusvalvontavirasto ohjeisti marraskuussa työmaita sääsuojauksen tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Jätkäsaaressa Lemminkäisen rakennustyömaalla kerrottiin, että he saivat ohjeen tehdä julkisivutyöt, kuten julkisivumuuraukset, peitettyjen telineiden suojassa, ja samalla paikallavalukohteiden vedenohjaussuunnittelua tarkennettiin.  Yhtiön Vuosaaren kerrostalotyömaalla muuraustöitä tehdään jo nyt sääsuojatuilla telineillä.  Tätä pidetään järkevänä, mutta telttamaista sääsuojaa ei betonirakentamiseen toivota, koska se vaikeuttaisi liiaksi töitä.

Helsingin rakennusvalvonta pyytää jatkossa kosteudenhallinnasta selvityksen jo lupaa haettaessa. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT edellyttää, että kosteudenhallinnan kustannukset ilmoitetaan erillishintana urakkatarjousten yhteydessä. Urakkasopimuksen ehtona on, että urakoitsijan laatima kosteudenhallintasuunnitelma täyttää rakennuttajan vaatimukset.

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan asetusta, jolla sääsuojien käyttö tulisi ainakin osaan talonrakentamista samalla tavalla pakolliseksi kuin siltojen vedeneristystöissä. Asetus edellyttää vähintäänkin kosteudenhallintasuunnitelman tekoa. Ensi keväänä ministeriö arvioi, mihin rakennustyömaan vaiheisiin ja eri rakennustyyppeihin tarvitaan tarkempaa sääntelyä työmaan sää- ja olosuhdeohjauksesta.

Amerikassa ei pelätä sadetta

Puukerrostaloja rakennetaan jo nyt sääsuojien alla. Suomen suurinta puukerrostaloa Vantaalle rakentavan Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela pitää tätä järkevänä. ”Puukerrostaloissa telttamainen sääsuoja on välttämätön, sillä puutalossa kosteudenhallinta on huomattavasti betonitaloa haastavampaa. Puutalot eivät siedä yhtään rakennusaikaista kosteutta. Vesivahinkojen riski pitää eliminoida jo suunnittelussa.”

Suomi on tässä asiassa useimpia muita maita tiukempi. Puurakentamisen suurmaassa Yhdysvalloissa jopa sateisessa Seattlessa talot tehdään taivasalla. Amerikkalaiseen rakentamistapaan perehtynyt puurakentamisen vaikuttaja kertoo, että Amerikassa ajatellaan, että rungon pystytys on niin nopea, että puu ehtii pahimmillaan kastua vain pinnasta, vaikka koko ajan sataisi. Lisäksi runko kuivataan ennen rakenteiden sulkemista ja kuivuus tarkistetaan mittaamalla. Jopa Itävallassa, josta Suomeen tuodaan paljon CLT-levyjä, puurakenteita kootaan taivasalla.

Yksi syy erilaiseen suhtautumiseen voi johtua siitä, että meillä puutaloissa on tiukkojen paloturvallisuusmääräysten vuoksi valtavasti kipsilevyjä. Ne eivät kestä yhtään vettä, ja niiden kastuminen on riski myös sprinklaustapauksessa. CLT-levyt tuovat palonkestävyyteen parannusta.

Turha lisäkustannus asunnonostajalle

Telttamaisten sääsuojien hyödyistä betonitaloista teollisuus on varsin yksimielinen. Siinä se olisi ylilyönti ja sadan euron lisäkustannus asuntoneliötä kohden menisi harakoille.

Mika Airaksela sanoo, että betonitaloissa sääsuoja ei juuri nopeuta kuivumista, sillä kuivuminen alkaa vasta kunnollisen lämmityksen alkaessa.

Asuntorakentamisen laatutason nousu näkyy siinä, että paikallavalu on arvokohteissa syrjäyttänyt ontelolaatat paremman ääneneristyksen vuoksi. Paikallavalukohteissa käytetään aina vettä, joten sääsuojasta ei ole hyötyä. Paljon tärkeämpää on saada holvit suljettua vesitiiviiksi niin, että pintatyöt voidaan tehdä kuivassa ja lämpimässä tilassa. Elementtirakentamisessa puolestaan sääsuoja olisi vain tiellä.

Betonilaattojen kiusallisiin pinnoitusongelmiin sääsuojalla ei ole vaikutusta, vaan siinä on kyse rakentamisen laadunvalvonnasta.

Ylilyöntejä vältettävä

Myös Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila varoittaa ylilyönneistä. Sellainen vaara on olemassa, jos alettaisiin vaatia, että kilpailusyistä ja tasapuolisuuden vuoksi eri materiaaleja ja tuotantotapoja pitäisi kohdella sääsuojauksen suhteen samalla tavalla. Pikemminkin Mattilan mukaan pitäisi kysyä, kannattaako rakentamisessa suosia riskipitoisia valintoja esimerkiksi ekologisuuteen vedoten.

”Vaikka Oulun rakennusvalvonnan lanseeraama rakentamisen kuivaketju on hieno keino saada ihmiset pohtimaan rakennustyömaan kosteusasioita, on lyhytnäköistä ymmärtää asia niin, että rakentamisessa kannattaisi alkaa suosia rakennustuotteita, jotka voidaan toimittaa työmaille kuivina. Jos nämä rakennustuotteet ovat samalla sellaisia, että ne vaurioituvat helposti ylimääräisestä kosteudesta, käyttäjät saavat käsiinsä kosteusvaarallisen rakennuksen.”

Mattilan mielestä parempi lähtökohta on tehdä talosta mahdollisimman vikasietoinen.

”Jos tämä tarkoittaa kosteaa rakentamista, kuten tilanne betonirakentamisessa usein on, niin rakentajan on toimittava niin, että työnaikaisesta kosteudesta ei synny haittaa.”

Lue lisää perjantain Rakennuslehdestä. Katso myös Jussi Mattilan ja Helsingin rakennusvalvonnan yli-insinööri Kai Millerin Näkökulmakirjoitukset netistä tästä aiheesta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Sääsuoja on tarpeen puutalolle, mutta olisi turha lisäkustannus betonitalolle”

  1. Mielestäni kohdekohtainen kosteudenhallintasuunnitelma ja tavoitteellisuus ratkaisevat paljon sääsuojien käytössäkin. Eihän paikallavalutyömaalla ole tarvetta suojaukselle rungon nostamisen aikana, mutta kun ollaakin seuraavassa vaiheessa, että tehdäänkin vaikkapa rappaus- ja eristystöitä on riskit melkoiset kastella rakenteita tarpeettomasti vaipparakenteiden osalta. Onneksi Suomi on edellekävijä sääsuojauksen osalta, jotta voimme olla ylpeitä asian vakavuuden huomioimisessa, eikä aina tarvitse tulla muiden maiden mallien mukaisesti.

    1. Mielestäni paikallavalurunkoakaan ei ole viisasta kasteluttaa avotaivaan alla. Ylimääräinen vesi hidastuttaa betonin sitoutumistakin, puhumattakaan rakenteisiin jäävästä piilovedestä(ontelolaattojen ontelot, paikallavalureunat).

      1. Sen verran tarkennan kommenttiani paikallavalu rungon kastelusta, työmaaolosuhteissa betoniin ei saa lisätä vettä. Tämä vesi ei saa olla taivaalta tullutta eikä hanasta lisättyä. Ylimääräinen vesi heikentää betonin suunnittelu lujuutta, lisää kutistumahalkeilua, hidastaa sitoutumista,ym.

  2. Itselleni alalla toimijana sopisi, että betonitalotkin rakennettaisi sääsuojan alla vesikatteen tekoon asti. Perusteluni on se, että näin toimittuna, syksyllä ja talvella kevyt- ja lainapeitteiden levittelyt, lumien luonnit holveilta ja kuivaimien ja lämmittimien käytöt jäisivät pois. Nämäkin säästyneet kustannukset voisi kohdistaa sääsuojaan, joka purettaisi pois vesikatteen rakentamisen jälkeen.
    Kokonaistaloudellisesti kerralla pystytetty sääsuoja tulisi varmaan halvemmaksi, kun kaikki kertaluontoinen suojaus lämmityksineen työkustannuksineen jäisi pois?

    1. En kyllä usko uudiskohteessa kokonaisen talon suojaavan sääsuojan tulevan halvemmaksi kuin pressusuojaus kerroskohtaisesti.

  3. ”Paikallavaletussa betonitalossa se ei millään tavalla edistä kuivumista”. No ei, mutta sen puuttuminen ja rakenteiden kastuminen kyllä pidentää kuivumisaikaa eli siirtää pinnoittamista eteenpäin. Lukekaa Tarja Merikallion kirjat betonin kuivumisesta.

  4. Sääsuojauksen 100 €/m2 lisäkustannus ei ole suuri, kun on paljon muuta asunnon hintaa nostavia turhia kustannuksia. Esim. Väestönsuoja vaatimus, kaavoituksesta johtuvia vaatimuksia, joka uudessa asunnossa oleva esteettömyys vaatimus(ruotsissa vain 30 % uudessa asuntokannassa),ym. Näitä turhia kustannuksia voisi purkaa ja senkin säästön voisi kohdentaa sääsuojaukseen.

  5. Usein on väitetty että kustannusten karsiminen vain nostaisi gryndereiden katteita, etenkin kaavoittajat näkevät asian näin.
    Auttaisikohan koulutus asiassa ensin markkinataloutta ja seuraavana päivänä laskin kouraan.

    Ja vaikka katetta kohteista saisikin lisää sataa eurot lähinnä kaupungin laariin, maankäytömaksuina tai tontinmyyntituloina.

    1. Vähän asian vierestä, mutta:

      ”Ja vaikka katetta kohteista saisikin lisää sataa eurot lähinnä kaupungin laariin, maankäytömaksuina tai tontinmyyntituloina.”

      Josta kaupungin laarista maksetaan maanosto, alueen peruskuivatus, katujen ja viheralueiden rakentaminen ja ylläpito…ynnä joka vaiheen suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset.

      Ei se raha pesiydy siis kaupungin taskuun vaan kiertää raakamaan myyjille, maanrakennusurakoitsijoille, sorakeisareille, putki- ja laitetoimittajille jne…

  6. Betonitalossa lienee syytä myös siirtyä parempaan sääsuojaukseen. Eristysmateriaalit on pidettävä kuivina ja onkalot peitettynä. Onhan niitä tapauksia jossa ontelolaatan ontelossa lainehtii vesi. Silta- ja infrarakentaminen onkin eri juttu.
    Sääsuojaus parantaa huomattavasti työmaatyön tehokkuutta ja rakentamisen laatua. Varmasti suojauksen investointi tulee säästönä takaisin.

  7. ”Mika Airaksela sanoo, että betonitaloissa sääsuoja ei juuri nopeuta kuivumista, sillä kuivuminen alkaa vasta kunnollisen lämmityksen alkaessa.” Amatöörimäinen kommentti Airakselalta.

    Nimeenomaan sääsuoja suojaa rakenteen ylimääräiseltä hulevedeltä ja betonin sitoutuminen ja työveden haihtuminen alkaa heti suojan alla. Kannattaisiko Airakselan mennä rakennusfysiikan luennoille.

  8. Vesi rakennusaikana

    Kun pohtii tätä sääsuojauskeskustelua, ei voi kuin kummastella. On kysymys rakennusmateriaalien ja -tuotteiden kuljetuksesta, varastoinnista tai niiden suojaamisesta rakennusvaiheessa vesi ei oikein voi olla erinomainen lisäke, ei jäänä, ei vetenä, ei vesihöyrynä. Pahinta on jos sitä jää poistumattomaan tai hitaasti poistuvaan tilaan rakennuksen rakenteisiin. Eiköhän nollatoleranssin pidä olla lähtökohtana niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin ylläpidossakin. Vesi on lähtökohtaisesti potentiaalinen riski kaikkialla rakennuksissa. – Jos ei suojaa, pitää varmistua, ettei vettä jää hallitsemattomasti.

    Kaikki edelle kirjoitettu lienee selvää ilman rakennusfysiikan opintojakin niin maalais- kuin kaupunkilaisjärjellä. Rakennuslainsäädäntömme peruspilarit ovat aina olleet sanoissa TERVEELLISYYS ja TURVALLISUUS. Eikö tämä lain viesti riitä (enää!)? MRL:n C 2 sanoo muun muassa: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.” Selvä ja looginen määräyskohta.

    Mitä rakennusalalle on tapahtunut, kun lakeja, määräyksiä ja ohjeita toisensa perään ”tarvitaan” ja väsäillään? Mitä muutoksia rakentamisessamme ja ylläpitokulttuurissamme on tapahtunut, kun ainakin median mukaan olemme homerakennuskaaoksessa, joka sen kun kiihtyy. Tehdäänkö rakentamismääräyksiä kokonaisvaltaisen riskianalyysin perusteella? Tuntuu, että ei. Taitaisi olla väitöskirjan paikka osoittaa kokonaisuuksien hämärtyminen rakentamismääräyssuunnittelussa.

    Vielä sääsuojaukseen ohjetasolla. Kun silmäilee suomalaisen rakennusfysiikkakirjatuotannon klassikkoa Dick Björkholtzin uraauurtavaa punakantista noin 45 vuoden takaa tai RIL:n alan käsikirjaa vuodelta 1979, sääsuojaussaarnat löytyvät jopa hieman kuvitettuina.

    Myös rakennusalan sääsuojauksessa pitää muistaa: ”Järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa.” Muuten meillä on liian märkää liian monessa paikassa ja liian kauan. Niin, märkää tuntuu olevan. Jopa ilmastomme on muuttuvassa lisää kosteuspitoiseksi; missä näkyy tämän huomioiminen ja kauas 2100-luvulle? Lopetetaan projektit ja raportit. Aletaan käyttää käytännön järkeä.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat