Asunto-osakeyhtiöiden hallintokulut ovat nousseet viidessä vuodessa lähes 50 prosenttia, ilmenee asunto-osakeyhtiöiden tuloslaskelmia koskevista Tilastokeskuksen tietokannoista. Suurin osa hallintokuluista on isännöinnin kuluja.

Raju nousu taloyhtiöiden isännöintikuluissa viime vuosina

Asunto-osakeyhtiöiden hallintokulut ovat nousseet viidessä vuodessa lähes 50 prosenttia, ilmenee asunto-osakeyhtiöiden tuloslaskelmia koskevista Tilastokeskuksen tietokannoista. Suurin osa hallintokuluista on isännöinnin kuluja.

Kirjoittaja(t) Hannu Lättilä

Asunto-osakeyhtiöiden hallintokulut ovat nousseet tasaisesti vuosittain ja suhteellisesti melko suurin korotuksin vuodesta 2009. Vuonna 2009 hallintokulut olivat keskimäärin 28 senttiä neliöltä kuukaudessa, 30 senttiä vuonna 2010, 32 senttiä vuonna 2011, 34 senttiä vuonna 2012, 38 senttiä vuonna 2013 ja 41 senttiä vuonna 2014. Hallintokulujen nousuksi vuodesta 2009 vuoteen 2014 muodostuu noin 46 prosenttia.

Asunto-osakeyhtiöiden hallintokuluihin lasketaan isännöinnin kulut, kirjanpito, tilintarkastus sekä mahdollinen oikeudellinen apu. Käytännössä suurin osa hallintokuluista menee isännöintiin, mutta Tilastokeskus ei pysty erittelemään isännöinnin kuluja hallintokuluista.

Hallintokulut ovat osa asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluja, jotka kokonaisuutenakin ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiovauhtia voimakkaammin viime vuosina. Silti kaikkien hoitokulujen suhteellinen nousuvauhti jää lähes puolet pienemmäksi kuin hallintokulujen nousutahti. Hoitokulut olivat vuonna 2009 yhteensä 3,34 euroa neliöltä kuukaudessa, kun vuonna 2014 lukema oli 4,15 euroa. Nousua kertyi noin 24 prosenttia.

Tiistaina 15. syyskuuta Isännöintiliitto tiedotti, että taloyhtiöiden korjaushankkeiden hinnoissa on nousupaineita isännöinnin osalta. Liitto perusteli palkkioiden korotustarvetta muun muassa kasvaneella työmäärällä ja isännöintiyritysten kannattavuudella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Raju nousu taloyhtiöiden isännöintikuluissa viime vuosina”

  1. Selasin vanhoja tiliotteita ja tein mielenkiintoisen havainnon. Vuonna 2008 isännöitsijäntodistus maksoi 10,00 euroa. Nyt vuonna 2015 sama todistus maksaa 110,00 euroa. Hinnannousu seitsemän vuoden aikana on ollut siis 1100 %. Millä muula alalla on päästy vastaavaa.

  2. Täysin kilpailluilla markkinoilla hinta asettuu aina oikealle tasolle (Karl Marx: Pääoma). Kilpailua on riittävästi, hinta on siis oikea. Ei tietenkään ole estettä, että taloyhtiö hoitaa itse isännöintinsä. Sellaisia taloyhtiöitä on olemassa; mikäli ammattitaito ei riitä kirjanpitoon, voi vain kirjanpidon kilpailuttaa.

    1. Motivoitunut ja osaava osakasisännöitsijä on paljon parempi taloyhtiölle kuin asioita vasemmalla kädellä hoitava ammatti-isännöitsijä.

      1. Joo näitä motivoituneita osakasisännöitsijöitähän on pienet rivariyhtiöt pullollaan… Vaikeaa saada hallitukseenkin jäseniä, kun pitää matkustaa, on tää golf ja kesämökki, missä ollaan koko vuosi. Ja harrastuksistahan ei nyt voi mitenkään tinkiä.

  3. Tähän pitäisi kyllä Sipilän puuttua 🙂 Todistukset ovat tosiaan törkeän hintaisia. Isännöinti muodostaa hyvin merkittävän kuluerän asumiskustannuksista. Pärjättäisiin pienemmällä palkalla.

    Normitalkoilla pitäisi lisäksi kohdistaa isännöitsijän valvonta vain sellaisiin korjaustoimiin, joissa sillä on merkitystä turvallisuuden ja terveyden kannalta. Jokaista maalausta, parketinvaihtoa, tavanomaisten pistorasioiden lisäämistä yms. ei ole tarpeen syynätä.

  4. Lainatakseni jutun kirjoittajaa ”mutta Tilastokeskus ei pysty erittelemään isännöinnin kuluja hallintokuluista.”. Onpahan taas otsikko revitty, eikä ole ollenkaan otettu huomioon isännöitsijöiden kasvavaa tehtävien määrää, jota lakeja säätelevät elimet jatkuvasti lisäävät. Hallintokulut ovat kuitenkin alasta riippumatta kasvaneet varmaan tuon verran vuodesta 2009. En olisi tällaista juttua Rakennuslehdestä odottanut lukevani. Sen sijaan keltaisen lehdistön jymyotsikot eivät enää yllätä.

  5. Jo oli aikakin saada isännöinti palkkioita ylemmäs. Suomessa rasitteena on pienet asunto osakeyhtiöt 30 asuntoa 75 m2/asunto *0,41= 922 / alv 24 % = 743 €/kk / 40 €/h = 18 h

    Tuolla palkkiolla tavanomainen kerrostalo voi saada vajaa kolmetyöpäivää kuukaudessa palvelua
    Nyt aleaan olla oikealla tasolla

    Mutta isännöitsijällä pitäisi olla tuollaisia pieniä tavanomaisia taloja 16 – 20 jotta tarina olisi kannattava. Se tarkoittaa 16 *( 3 hallitus kokous +1 yhtiökokous ) = 64 iltakokousta vuodessa vähintään Kovinkaan moni ei tuota jaksa pelkästä aatteen palosta

    Kunnioitan jokaista isännöitsijää ja erityisesti niitä kokeneita hyviä isännöitsijöitä jotka jaksavat vuodesta toiseen hoitaa antaumuksella pestiänsä Ovat ansainneet jokaisen euronsa

    1. On aika kauheata katsoa ja kuunnella, kun isännöitsijä on pihalla kuin lumiukko taloyhtiössä, jossa käynnisä putkiremontti. Kun on ne 19 muuta yhtiötä hoidettavana niin miljoonaremontille ei käytännössä riitä yhtään ylimääräistä aikaa.
      Kaikkea ei voi eikä saa ulkoistaa valvojakonsultille, vaikka näin isännöitsijä saattaa ajatella putkirempan hoitavansa.

      Jos on hyvä isännöitsijä niin kuka tahansa on siitä valmis maksamaan hieman ”ylimääräistä”, koska hyvä sännöitsijä voi yhtiön säästää kuluissa merkittäviä summia tekemällä asiat oikein.

  6. Toinen älytön seikka on pakollinen energiatodistus. Kyseessä on täysin laskennallinen arvo, joka voi heittää suuntaan jos toiseen. Omakotitaloissa sähkön tai öljyn kulutus kertoo saman asian ilman lisäkuluja. Jos esimerkiksi rakentamisessa on tehty virheitä (talossa vuotokohtia eristyksessä), energiatodistus ei ota tätä huomioon.

  7. Taloyhtiöt ovat monen yrityksen lypsylehmiä. Isännöinti-, talohuolto-, sähkö- ja putkiliikkeet etunenässsä mainittakoon. Kilpailu on näennäistä. Remonttifirmoillakin on niin paljon töitä, että pienen yhtiön tarjouspyyntöihin ei edes vastata. Tämäkin on nähty.
    On totta, että myös viranomaisten vaatimukset ovat kasvaneet. Vaan paneeko kukaan hanttiin? Isännöitsijät ovat ennen muuta ansaintayrityksiä ja vähänkin lisääntyvä työmäärä käy aina hinnan korotuksen perusteesta. Eikä tietenkään aktiivisesti kukaan mieti, mitä voisi jättää tekemättä. Voisiko typeriä asioita jättää tekemättä? Tai tehdä ne kevyemmin? Kyllä moni tuotantoyrityksen yrittäjä priorisoimaan päivätyönsä ja tunnistamaan jonninjoutavien lobbareiden aikaansaamat turhat määräykset ja velvoitteet. Niitä varten on olemassa roskakori. Myös tietokoneessa, muuten.

  8. Tottakai lisääntyneestä työstä tulee voloittaa. Turhia typerältä tuntuvia asioita on tietenkin useita, mutta suurin osa on lakisääteisiä joten niitä ei roskakoriin heitetä. Kilpailu ei ole alalla näennäistä, mutta ainakaan suuremmat puljut eivät edes halua lähteä kilpailemaan hinnalla koska toiminta ei ole kannattavaa. Pienemmät yritykset sen sijaan taitavat tosiaan sivuuttaa ”turhat” työtehtävät ja laiminlyövät useasti taloyhtiöiden hoitamisen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi