Kokeile kuukausi maksutta

Uusi välimalli ei lupaa viime kerran kaltaista rahanjakoa asunto-omistajille

Vuosien 2009–2010 välimalli oli onnistunut elvytyskeino, mutta asuntopoliittisesti se oli ronskia rahanjakoa asuntosijoittajille ja -omistajille.

Sijoittajakysyntä on kiihdyttänyt asuntorakentamista.
Kuuntele juttu

Uutta välimallia selvittänyt Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti pyrkii 10.11.2015 jättämällään ehdotuksella lisäämään pieni- ja keskituloisten vuokra-asuntoja, vaikka tämäkin malli on ehdoiltaan selvästi pitkää korkotukea houkuttelevampi.

Malli tuottaisi 3 500 euron hankintahinnalla 16,66 euron säännellyn alkuvuokran 3 prosentin korko-oletuksella. Vuokraa korotettaisiin vuosittain enintään kiinteistöjen hoitokuluindeksillä plus 1,5 prosentilla.

Ehdotuksen uusi idea on laina- ja rajoitusaikojen joustavuus. Mikäli lainansaaja ei kymmenen vuoden kuluttua voi tai halua vapauttaa valtiota täytetakausvastuusta uusimalla lainaa, lainansaaja jatkaa vuokrausta kohtuuhintaisilla periaatteilla hakemalla Aralta kymmenen vuoden jatkoaikaa. Sitä voisi hakea enintään kaksi kertaa.

Jousto poistaisi toimijoiden riskejä, ja asunnot saattaisivat säilyä pidempään säännellyillä vuokramarkkinoilla.

”Uusi lyhyt korkotukilaina eroaa nykyisestä 40 vuoden pitkästä korkotukimallista siten, että laina lyhenee nopeammin, vuokrien valvonta on hallinnollisesti kevyempi, rajoitusaikana myyntihinta on vapaa ja lyhyemmän rajoitusajan vuoksi valtio pääsee irti takausvastuusta nopeammin”, Rossilahti sanoo.

Korkotukilainan osuudeksi esitetään korkeaa, lähtökohtaisesti 80–95 prosenttia hankkeen hyväksytystä hankinta-arvosta.

Rossilahti ehdottaa, että täydentävän rahoituksen korko voisi olla enintään 6 prosenttia. Jos lainansaaja on osakeyhtiömuotoinen yhteisö, myös yhtiöön sijoitetulle sidotulle omalle pääomalle voisi vuokriin sisällyttää enintään 6 prosentin tuoton laskettuna sijoitetun pääoman määrästä.

Asukasvalintaan esitetään korotettuja tulorajoja ilman tarveharkintaa. Tällöin asunnot olisi mahdollista osoittaa pieni- ja kesituloisille, työssä käyville henkilöille, joilla on vaikeuksia saada kohtuuvuokrainen asunto markkinoilta.

Edullisin tuotanto vähenee?

Valtioneuvosto voisi säädellä myös lainaan liittyviä määräaikaisia valtiontukiehtoja.

Tämän hetkiseksi korkotuen omavastuukoroksi Rossilahti ehdottaa 2,5 prosenttia, jonka yli menevästä korosta valtio maksaisi 75 prosenttia ensimmäisen kymmenen vuoden ajan.

Vuokrat määräytyisivät omakustannusperiaatteen luonteisesti rajoitusajan, Aran vahvistaman sitovan alkuvuokran kautta.

Rossilahti ehdottaa myös, että uusi kymmenen vuoden korkotuki luettaisiin osaksi MAL-sopimuksissa mainittua Ara-tuotantoa.

Hän uskoo, että osa vapaarahoitteisen tai takauslainoihin nojautuvan vuokratuotannon tekijöistä voisi siirtyä käyttämään lyhyttä korkotukea. Etu nykytilanteeseen olisi, että tällaisten asuntojen vuokrat olisivat säänneltyjä.

Uusi malli herättää kysymyksen siitä, vähentääkö ehdoiltaan houkuttelevampi lyhyt korkotuki vähävaraisimmille asukkaille tarkoitetun pitkän korkotuen tuotantoa. Rossilahti arvioi, että pitkää kokotukeakin voitaisiin tulevaisuudessa uudistaa lyhyen mallin tyyppisistä lähtökohdista käsin.

Eduskunnan käsiteltäväksi uusi malli tulee syksyllä 2016.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Uusi välimalli ei lupaa viime kerran kaltaista rahanjakoa asunto-omistajille”

  1. EU:n komissio hyväksyy valtion tuen sosiaaliselle asuntotuotannolle. Jos näiden asuntojen jakoperusteena ei ole sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve, niin kyse ei ole sosiaalisen asuntotuotannon tukemisesta, vaan kilpailua vääristävä valtion tuki.

  2. Olen kuullut valistuneita veikkauksia siitä, että kepu saa tällä hallituskaudella ajettua alas koko valtion tuotantotukijärjestelmän. Näin syystä, että järjestelmä on ollut aina maaseutulaisten piikki lishassa, onhan se tarkoitettu kaupunkien asuntotuotantoon.

    Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on ollut 1993 lähtien kepu-johtoinen. Sen vuoksi 1990-luvulla aloitettiin Valtion asuntorahastoon kertyneiden varojen syytäminen ei-yleishyödyllisille rakennuttajille ”suhdanne”tarkoituksin. PM Vanhanen hyllytti aravalainat.

    Valtion asuntorahaston varat kertyvät vanhojen arava-lainojen takaisinmaksueristä, lainojen valtiontakauksen ym. maksuista.

    Nyt varjoministeri Vanhanen haluaa kylvää Valtion asuntorahaston varat infran rakentamiseen. Se on viimeinen niitti sosiaalisin perustein rakentuvalle valtion asuntotuotantotuelle.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat