Perheyhtiö Halton on laajentanut toimintaansa jo 32 eri maahan

Sisäilmaan erikoistunut perheyhtiö Halton on yksi suomalaisen talotekniikkateollisuuden menestystarinoista.

Haltonin kolme toimitusjohtajaa Kai Konola (2015-), keskellä Mika Halttunen (1992-2002) ja Heikki Rinne (2002-2015).

Pian 50-vuotias yhtiö erottuu kilpailijoista kehittämällä sisäilmaratkaisuja suoraan asiakkailleen maailman hankalimpiin oloihin.

Karolinska Sjukhusetin tulevissa leikkaussaleissa työskentelevät parhaillaan Haltonin asentajat. Suomalaisyritys toimittaa Tukholmaan nousevaan suursairaalaan leikkaussalienilmanvaihdon. Vaikeampaa kohdetta on hankala kuvitella, sillä modernien leikkaussalien ilmanvaihdolle ja ilman puhtaudelle asetetaan äärimmäisen tiukat ehdot.

Vaativuus tai vaikeus ei suomalaisia lvi-tekniikan huippuosaajia pelota, sillä sen avulla yhtiö erottuu kilpailijoista. Oli kyse sitten kaasu- tai öljynporauslautan turvallisuuden kannalta kriittisestä ilmanvaihdon paloturvallisuudesta tai ruokatehtaiksi muuttuneiden risteilyalusten keittiöiden ilmanvaihdosta tai laatutietoisten toimistotyöntekijöiden sisäilmaoloista.

”Mitä vaikeampi asiakas, sen parempi meille. Tuotekehitys kulkee vahvastiasiakkuuden hoitamisen rinnalla. Jopa niin tiiviisti kiinni kussakin projektissa, että meidän piti tänä keväänä yhdessä tilintarkastajien kanssa pohtia, miten tuotekehityskustannukset kirjataan. Ne ovat sisäänkirjoitettuina lähes jokaisessa projektissa, kahta samanlaista asiakasta ei juuri ole”, Halton-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen perustajan poika Mika Halttunen kertoo.

Kausalasta Brasiliaan

Yhtä aikaa vahvasti kausalalainen, mutta vähintään yhtä vahvasti kansainvälisesti toimiva sisäilmaan erikoistunut talotekniikkayhtiö Halton lähestyy 50 vuoden ikää. Kausalan kylään vuonna 1969 Seppo Halttusen perustama Halton teki viime vuonna hieman alle 200 miljoonan euron liikevaihdolla reilun 24 miljoonan euron liikevoiton.

Maailmalla haltonilaisia on 32 eri maassa ja tuotantolaitoksia kymmenessä eri paikassa. Konsernissa työskentelee yhteensä 1 450 henkeä.

”Tehokas läpipääsy suurilla markkinoilla vaatii paikallista tuotannollista läsnäoloa. Rakennustuoteteollisuudelle on aina ollut luonnollista olla lähellä markkinoitaan, ja sitä kautta voi uusilla markkinoilla saavuttaa tarvittavan suuren tuotannollisen ja tuotekehityksellisen painoarvon”, Mika Halttunen kertoo.

Hänen mukaansa paikallinen läsnäolo tarjoaa lisäksi paremmat tuotekehitysmahdollisuudet ja asiakashallinnan. Esimerkiksi Brasi-liaan puolitoista vuotta sitten avattu yksikkö kuuluu yhtiönFoodservices-tuotelinjaan jatekee tuotteita meriteollisuudelle, paikallisen Marine-myyntiyksikön tähtäin on öljy- ja kaasuteollisuudessa.

Vahvaa erikoistumista

Haltonin toimintamalli lähtee liikkeelle vahvasta keskittymisestä asiakassegmentteihin ja sitä kautta toimintaan.

”Yrityksen hajautettu toimintamalli tuo meille selkeää hyötyä asiakasläheisyydessä. Valta ja vastuu organisaatiossa on lähellä kenttää, samoin päätöskyky. Jokaisella yksiköllä on valta tehdä päätöksiä, ja siitä syntyy toiminnan nopeutta ja ketteryyttä, joka usein suuremmilta yrityksiltä puuttuu”, Halttunen sanoo.

Lähellä markkinoita toimiminen tuo yritykselle myös kustannustehokkuutta, joka näkyy konkreettisesti esimerkiksi suurikokoisten tuotteiden alhaisempina kuljetuskustannuksina.

”Olemme vuosien varrella huomanneet, että meidän noin sadan hengen yksiköt ovat helposti johdettavissa ja voimme hoitaa ne”, Haltonin hallituksen jäsen ja yhtiön toimitusjohtajana 13 vuotta toiminut Heikki Rinne kertoo.

Yhdysvalloissa asuva Rinne jäi toimitusjohtajan työstään eläkkeelle viime vuonna, mutta hän jatkaa hallituksen jäsenenä ja vanhempana neuvonantajana esimerkiksi kansainvälisissä asioissa.

Rinteen ja Halttusen mielestä viimeisten kymmenen vuoden aikana turbulenssi on lisääntynyt. Yrityksen hajautettu malli on tuonut sietokykyä nopeisiinkin muutoksiin. Vauhtia on ollut Haltonissakin, sillä kymmenen vuotta sitten yritys toimi vain 12 maassa.

”Ketteryys ja joustavuus on tehnyt nopean kansainvälisen kasvumme mahdolliseksi”, Rinne toteaa.

Tuotekehityskeskuksesta maailmalle

Halton on kasvanut sekä yritysostoilla että perustamalla omia uusia yksiköitä. Yhtiön historiassa todennäköisesti tärkein yksittäinen kansainväliseen kasvuun vaikuttanut tekijä oli Kausalan tuotekehityskeskus, joka perustettiin vuonna 1984. Kymmenen miljoonan markan sijoitus oli todellinen riski yhtiölle, jonka vuosittainen liikevaihto oli 30 miljoonaa markkaa.

Sijoitus osoittautui kannattavaksi. Sen tuloksena Halton laajeni nopeasti. Yhtiö perusti myyntikonttorit Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin vuonna 1982, Norjaan vuonna 1984, Hollantiin vuonna 1985, Isoon-Britanniaan vuonna 1987 ja Tanskaan vuonna 1988.

Vuosi 1989 oli todellinen kasvun vuosi. Halton osti ranskalaisen Anemotherm-yhtiön ja sen Bethuneen rakennettavan uuden tehtaan. Yhdysvaltojen toiminta laajeni uusilla tuotantolaitoksilla, ja tuotanto Lahden ja Heinolan uusissa tehtaissa alkoi.

”Kasvumahdollisuutemme tulevat nimenomaan siitä, että olemme läsnä monessa eri paikassa vaikka pieninä siemeninä ja jokainen yksikkö on kannattava. Strateginen päätös lähteä kansainvälistymään on peräisin isältäni Sepolta jo 1960-luvulta. Oli niinä aikoina poikkeuksellista, että metallituotteita valmistavan yrityksen yksi toiminnan kulmakivi on kansainvälistyminen”, Halttunen kertoo.

Ankea mielipideilmasto

Kansainvälisyys nousi esille yrityksen alkuvuosina myös olosuhteiden pakosta, erityisesti vuosina, jolloin Suomessa oli vallalla yrittäjyyteen erittäin negatiivisesti suhtautuva ilmapiiri. Ankeimpina aikoina Seppo Halttunen pohti vaimonsa kanssa vakavasti yrityksen ja heidän perheensä siirtämistä kokonaan Atlantin toiselle puolen Kanadaan.

Kun tilanne yrittäjien peloista huolimatta helpottui, Halttunen päätti perustaa oman tuotantolaitoksen Kanadaan. Työt maassa alkoivat nollasta, ja tehdas rakennettiin vuonna 1978. Tuotanto käynnistyi kauppojen kassapöydistä.

Kun Kanadan yksikkö sai myyntikanavansa auki myös Yhdysvaltain puolelle, alkoi tapahtua. Sisäilmatuotteiden kehitys alkoi markkinaselvitysprosessin jälkeen. Keittiö-ilmatuotteiden perusideat tulivat valmiiksi vuosina 1983–1984, ja yritys sai patentin Capture Jet -tekniikalle. Siitä syntyi maailman tehokkaimmaksi kehuttu keittiöilmahuuva, jonka avulla ammattikeittiöiden ilmanvaihto voidaan toteuttaa energiatehokkaasti.

1980-luvun lopulla yhtiö päätti perustaa oman tehtaan Kentuckyn osavaltioon Yhdysvalloissa ja aloittaa myös ilmanvaihtotuotteiden markkinoinnin maassa. Tänä päivänä Yhdysvallat on keittiöilmanvaihdossa Haltonin suurin markkina.

20 vuotta Aasiassa

Halton juhli muutama viikko sitten Singaporessa yrityksen 20-vuotista taivalta Aasiassa. Se perusti vuonna 1996 Malesiaan ensimmäisen tehtaansa Foodservices-segmenttiinsä. Vuonna 2013 se siirsi tuotantonsa suurempiin tiloihin. Samana vuonna yhtiö avasi Malesiaan uuden tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen.

Laman jälkeen omistajuuskysymykset

1990-luvun lama oli Haltonillekin kovaa aikaa. Sillä oli suojaamattomia valuuttasidonnaisia lainoja, kuten muillakin yrityksillä. Tilanne heikentyi yhdessä päivässä.

”Tilanne oli oikeasti paha, ja olimme vaikeuksissa. Olimme riippuvaisia Suomen lamaan uponneista markkinoista, vaikka olimmekin kansainvälisiä. Kun markkina romahti kunnolla, teimme kaiken mitä pystyimme ja selvisimme. Sen jälkeen olen aina muistanut sen, että yrityksen kassassa pitää aina olla riittävästi rahaa”, Halttunen muistelee. Hän toimi yrityksen toimitusjohtajana vuosina 1992–2002.

Kun yritys selviytyi vuoteen 1997, sen rakennetta päätettiin yksinkertaistaa ja keskittyä sisäilmaan. Samalla ratkottiin yrityksen omistajuuskysymykset. Mika Halttunen ja hänen sisarensa jatkoivat Haltonin omistamista. Yrityksen kehittämä kierrätysliiketoiminta myytiin alan jättiläiselle Tomralle. Myymäläkalusteet ja kassapöytäliiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiöksi Mika Halttusen veljelle.

”Monialainen yhtiö alkoi olla sekava ja synergioiden löytäminen vaikeaa. Päätimme vuonna 1997 keskittyä selkeästi strategisiin liiketoiminta-alueisiin, joita ilman nykyinen menestys ei olisi mahdollista. Nykyään nämä alueet ovat Foodservice, Marine ja Ilmanvaihto.”

Erikoistumisen ajatus ja strategia olivat alun perin peräisin yhtiön perustajalta. Yhtiö halusi löytää kapeita tuotealueita esimerkiksi sisäilmasta tai sen hallinnasta, jotka olisivat alan suurille pelureille liian pieniä ja vailla liiketoimintamahdollisuuksia.

Aina kannattavat kuukaudet

1990-luvulla markkinat alkoivat yhdentyä ja esimerkiksi toimistorakennusmarkkina alkoi kulkea samassa syklissä eri maissa. EU-jäsenyys vahvisti kehitystä.

”Mietimme, että jos maat menevät samassa syklissä, millaisia segmenttejä voisi löytyä, ettei näin kävisi. Silloin löysimme laivanrakentamisen ja laivojen ammattikeittiöt. Isot liiketoiminta-alueet kulkevat erilaisissa sykleissä. Jos voisimme konsernissa yhdistää erilaiset maantieteelliset alueet ja liiketoiminta-alueet, saisimme turvaa syklisyydeltä. Yksi 1990-luvun laman opetuksista aiheutti pyhän päätöksen, ettei yritys saa enää koskaan olla riippuvainen yhdestä tuotteesta tai markkinasta. Meidän pitää osata pelata peli, ettei enää koskaan käy niin”, Halttunen kertoo.

Haltonin neljäs toimitusjohtaja

Diplomi-insinööri Kai Konola on Halton-konsernin historian neljäs toimitusjohtaja. Pörssiyhtiö Vaisalasta Haltonille siirtyneellä Konolalla on taustallaan vahva kokemus maailmanlaajuisesta teknologialiiketoiminnasta ja vuodet Nokiassa.
”Haltonilla on paljon mahdollisuuksia hyödyntää älykkäitä ohjauksia, joita voidaan säätää paikallisesti tai monitoroida etänä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan asiakkaille olemme jo lanseeranneet monitoroinnin pilvipalvelun kautta”, Konola kertoo.
Konolan mukaan perheyrityksen dynamiikka on avointa ja nopeaa.
”Kansainvälisesti eri yksiköidemme vetäjät ovat meille voimavara, ja heillä on intohimoa hoitaa asiat omissa yksiköissään. Ulkopuolelta katsoen se voi näyttää, että johtaminen on hankalaa, mutta ei se niin ole.”

Lue lisää Rakennuslehden juhlanumerosta 15/2016, joka ilmestyi 22.4.2016.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Perheyhtiö Halton on laajentanut toimintaansa jo 32 eri maahan”

Jätä kommentti