Kokeile kuukausi maksutta

Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia

Kouluissa, joiden ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti oli parempi kuin kouluissa, joissa ilmanvaihto ei täyttänyt asetusta. Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksen mukaan ero oli keskimäärin neljä prosenttia.

Kouluissa, joiden ilmanvaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, oppilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosentti oli parempi kuin kouluissa, joissa ilmanvaihto ei täyttänyt asetusta. Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksen mukaan ero oli keskimäärin neljä prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan ilmanvaihdon tulee olla vähintään 6 litraa ilmaa sekunnissa oppilasta kohden.

Myös korkea sisälämpötila vaikutti oppimistuloksiin: ne oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet luokan lämpötilaa liian korkeaksi, ratkaisivat keskimäärin neljä prosenttia enemmän matematiikan tehtäviä kuin oppilaat, jotka kokivat luokkahuoneen sisälämpötilan päivittäin korkeaksi.

Matematiikan oppimistuloksissa näkyi myös, jos oppilailla oli ollut hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja tai päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia vähintään viikoittain.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa tutkimuksessa käytettiin Opetushallituksen vuonna 2007 tekemää 6-luokkalaisten matematiikan kansallista arviointia, joka perustui 334 koulun satunnaisotokseen (6787 oppilasta). THL keräsi tausta- ja terveystietoja samojen koulujen oppilailta kyselyllä keväällä 2007 (vastausprosentti noin 63). Aalto yliopisto mittasi 6. luokkien lämpötilaa ja ilmanvaihdon riittävyyttä 60 koulussa (108 luokkahuonetta).

Lisäksi THL lähetti kyselyt kaikille Suomen alakoulujen rehtoreille (2769 rehtoria) joulukuussa 2007 (vastausprosentti 42).

Ilmanvaihto ei riittänyt useimmissa luokissa

Mittaustulokset kertoivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 58 prosentissa luokkahuoneista. Mittauksissa ilmanvaihto ei ollut riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto.

Asetuksen mukaisen ilmanvaihdon varmistamiseksi tarvitaan tämän tutkimuksen mukaan koneellinen sekä tulo- että poistoilmanvaihto. Lisäksi luokkien ilmanvaihto tulee säätää oppilasmäärän mukaiseksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän luokassa oli oppilaita, sitä vähäisempi oli ilmanvaihto oppilasta kohden, jolloin myös luokan lämpötila kohosi. Luokkahuoneiden lämpötila oli epätyydyttävä 11 prosentissa kouluista lämmityskauden aikana ja 18 prosentissa lämmityskauden ulkopuolella. Noin 3 prosenttia oppilaista kertoi luokan korkean lämpötilan haittaavan päivittäin, 3 prosenttia raportoi sen haittaavan viikoittain.

Kosteus- tai homevaurioita sekä rehtorit että koulut tarkastaneet tutkijat raportoivat olevan noin joka neljännessä koulussa.

Oppilaiden oireet ovat yleisiä

Tutkimukseen osallistuneista oppilaista noin 43 prosenttia kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitysteiden oireesta (tukkoinen nenä, nuha, kuiva tai kipeä kurkku, käheä ääni, kuiva tai limainen yskä, kuume). Oireista kärsivien osuus vaihteli kouluittain 17–69 prosentin välillä. Analyysien perusteella vaihtelusta 70 prosenttia selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla.

Kouluissa, joissa rehtori kertoi olevan kosteus- tai homevauriota, oli oireilevia 1,8 kertaa enemmän kuin vauriottomissa kouluissa. Jos koulussa oltiin tyytymättömiä luokkien lämpötilaan, oli oireilevia 1,5 kertaa enemmän.

Hengitystieinfektioiden vuoksi koulusta oli lukukauden aikana poissa 46 % tutkimukseen osallistuneista oppilaista. Osuudet vaihtelivat kouluittain 18–83 prosentin välillä.

”Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kouluympäristö anna kaikille oppilaille tasa-arvoisia työskentelymahdollisuuksia”, erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaugnessy arvioi.

”Erot työskentelyolosuhteissa näkyvät sekä oppimistuloksissa että oppilaiden oireissa ja poissaoloissa.”

Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimukseen osallistuivat THL:n ohella Aalto-yliopisto ja Opetushallitus ja sitä rahoitti Suomen Akatemia.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Koulujen huono sisäilma heikentää oppimistuloksia”

  1. Lisäksi sisäilmaongelmasta näyttää kärsivän koulujen oppilaiden lisäksi myös suomen ns. huippu-urheilijoiden harjoittelupaikat. Olen niissä aika monessa vieraillut ja voin vahvasti olettaa missä niistä on sisäilmaongelmia, joko harjoituspaikoissa tai majoitustiloissa..

  2. Kyselyt ja arvioinnit tehtiin siis vuonna 2007 ja yhteenveto tuloksista julkaistaan vuonna 2016. Nopeaa on tutkimustoiminta ellei uutinen siten koske liki kymmenen vuotta vanhaa tutkimusta.

  3. ”Kyselyt ja arvioinnit tehtiin siis vuonna 2007 ja yhteenveto tuloksista julkaistaan vuonna 2016. Nopeaa on tutkimustoiminta ellei uutinen siten koske liki kymmenen vuotta vanhaa tutkimusta.”

    Yhteenveto tuon kyselyn tuloksista tuloksista on julkaistu vuonna 2008. Mutta silloin ei analysoitu dataa erityisemmin homeasian kannalta. Myöhemmin se aihe on noussut tapetille, ja joku lienee hoksannut, että maasta löytyy valmiit datat vuodelta 2007, joiden pohjalta asiaa voisi penkoa. Ja nyt sitten tulokset on julkaistu.

    Ihan liian vähän julkaistaan vanhojen aineistojen pohjalta tehtyjä analyysejä. Niistä itse asiassa löytyy jälkikäteen usein paljon enemmän tietoa kuin aikoinaan, koska tietoja voidaan yhdistää muihin tietokantoihin. Esimerkiksi tuossa uudessa jälkianalyysissä oppilaiden kyselydata on yhdistetty rehtoreiden kyselyaineistoon, sisäilmamittaustietoihin sekä lisäksi opiskelijoiden valtakunnallisen matematiikan kokeen tulostietoihin. THL teetti uuden terveystietokyselyn kouluihin vuonna 2013, jonka tuloksia voitaneen aikanaan peilata tuon vuoden 2007 kyselynkin tuloksiin.

  4. Tai siis ei tuossa homeasian kannalta analysoitu, mutta homeasiat ovat sittemmin nousseet julkisen keskustelun kohteeksi, ja sisäilmakysymysten analysointi on nyt yhteiskunnallisesti merkityksellisempää kuin mitä se oli vuonna 2007. Nyt tähän ongelmaan on paljon enemmän herätty, ja tutkittua tietoa kaivataan myös päätöksenteon kannalta.

  5. Näissä ilmanlaatukysymyksissä väitellään usein vääristä asioista. Puhutaan siitä, pitäisikö ilmanvaihdon olla painovoimainen vai koneellinen. Mutta kun rakennus on pystytetty ja järjestelmä asennettu, sitä ilmanvaihtoa pitää käyttää. Koneellista ilmanvaihtoa ei saa sammuttaa lomien tai viikonloppujen ajaksi. Nyt näin tehdään hyvin monella paikkakunnalla. Esimerkiksi useitten laitevalmistajien ohjeet kieltävät laitteiden sammuttamisen.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat