Avainministeriötkin torjuvat ehdotuksen nollaenergiarakentamiseen siirtymiselle

Kriittisyys jatkuviin energiamääräysten kiristyksiin on kasvanut rakennus- ja kiinteistöalalla. Jopa keskeiset ministeriöt, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kriittisiä lähes nollaenergiarakentamista koskeville määräyksille. Energiaa ei pidä säästää terveyden eikä kansantalouden kustannuksella.

Suomi on ollut koko 2000-luvun EU:n mallioppilas energiansäästössä ja uusiutuvien energioiden käytössä, vaikka välillä on tullut nuhteitakin.

Ympäristöministeriö pyysi lähes nollaenergiarakentamisen määräyksistä lausuntoja 55 taholta. Lausuntoja saatiin 75, mikä kertoo asian herättämästä suuresta mielenkiinnosta. Kritiikkiä ja muutosehdotuksia tuli enemmän kuin tilattiin.

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä on käynyt kaikki lausunnot. Niiden pohjalta tehtävä edistys jätetään eduskunnalle vielä syksyllä. Tavoitteena on saada uudet määräykset voimaan mahdollisimman pian vuonna 2017, kuitenkin niin, että niitä alettaisiin soveltaa 2018.

Ministeriöstä kerrottiin jo kesäkuussa, että energiatehokkuuden parantamisen vastustus on lausuntojen valossa kasvanut. Osasyy tästä pantiin lehdistön pelottelujuttujen piikkiin. Kaikki kosteus- ja homeongelmat tuntuvat olevan niissä uudisrakentamisen energiamääräysten syytä.

Lausuntojen ristiriitaisuus kertoo siitä, kuinka erilaisia intressejä asiaan liittyy. Esimerkiksi sitä periaatetta, että ulos myytävää energiaa ei saa lukea hyväksi rakennuksen energiatehokkuutta laskettaessa sekä kannatettiin että vastustettiin.

Moni hyväksyi ajatuksen, että energian ja luonnonvarojen säästeliästä kulumista tarkastellaan elinkaariominaisuuksina niin, että rakennuksen resurssitehokkuus huomioidaan laajemmin kuin vain energian kulumisen osalta. Mutta kun esimerkiksi otettiin massiivipuurakentaminen, mielipiteet alkoivat hajaantua. RT:n betoniteollisuus huomautti, että hirsirakentamiselle myönnetty helpotus vuoden 2012 määräyksissä piti olla väliaikainen.

Suomi innokkaimmin maapalloa pelastamassa

Rakennusten energiansäästömääräyksillä ei haeta kannattavia investointeja, koska silloin ne syntyisivät ilman pakkoakin, vaan ilmastopäästöjen vähentämistä eli ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän asian tärkeyttä ei yksikään lausunnonantaja kiistänyt.

TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinhan tavoin moni muistutti, että Suomi on EU:n pohjoisin maa, joten meidän ilmastomme asettaa suurimmat kustannusvaatimukset lähes nollaenergiarakennusten toteutukselle. Suomella on lisäksi pitkä historia homerakennuksista, joten ihmisten terveyden kustannuksella energiansäästöä ei haluttaisi ainakaan tehdä. Sisäilman huononeminen veisi nopeasti energiankulutuksessa saavutetut säästöt.

Lähes nollaenergiarakentaminen Suomen olosuhteissa vaatii paksuja eristekerroksia kompensoimaan lämmityksen ”lähes” lopettamisen. Professori Vinhan mukaan rakennepaksuuksien kasvaessa mahdolliset rakennusvirheet kertaantuvat, sillä paksut rakenteet eivät kastuessaan kuivu vaan kosteus jää muhimaan rakenteisiin.

Nollaenergiamääräykset tuntuvat perustuvan ideaaliolosuhteissa tehdyille teoreettisille laskelmille, eivätkä hänen mukaansa vastaa käytännön tilannetta rakennuksissa.

Energiansäästö ja sisäilmakysymykset nähdään usein toisilleen vastakkaisina asioina. Näin ei tarvitsisi olla, jos energiatehokkuutta haettaisiin viisain keinoin rakenteiden toimivuudesta ja sisäilmasto-olosuhteista tinkimättä. Monen muunkin kuin Vinhan mielestä ministeriön esittämät keinot eivät kuitenkaan ole kaikin osin järkeviä vaan ylimitoitettuja.

Muut ministeriöt vastaan

Hallituksen lausunnolla ollut esitys siirtymisestä lähes nollaenergiarakentamiseen nostaa toteutuessaan rakentamisen monimutkaisuutta, rakentamisen kustannuksia, terveysriskejä ja rakentamisen sääntelyä, arvioivat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö.

”Suomea ei tule asettaa muita maita kovempien vaatimusten alaiseksi, koska ei ole esittää tutkimustietoa siitä, mitkä ovat uudistuksen hyödyt kansantaloudelle”, valtiovarainministeriö jyrähti.

”Uudistus on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että asumiskustannuksia nostavia määräyksiä ei enää lisättäisi.”

Merkittävä rakentamisen sääntelyn kasvu on ristiriidassa myös hallitusohjelman kanssa.

Yhtä tiukkana on sosiaali- ja terveysministeriö. ”Terveyshaittakysymykset tulee priorisoida energiansäästön edelle”, se linjasi.

Monen muunkin mielestä yksioikoisen huomion kiinnittäminen energiansäästöön voi aiheuttaa toisaalla moninkertaisia ongelmia. Kosteusriskien ohella esiin nousi matkapuhelinten kuuluvuusongelmien paheneminen eristemäärien ja tiiviyden kasvaessa.

Aikalisä tarpeen

Era17-visoissa määräykset haluttiin saattaa voimaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Nyt tätä mallioppilaaksi hakeutumisintoa kritisoitiin.

”Meidän tulee pitäytyä direktiivin vaatimuksissa ja direktiivin mahdollistamat joustot tulee hyödyntää”, todettiin monessa lausunnossa.

Aika moni epäili Suomen valmiutta siirtyä uudisrakentamisessa nollaenergiarakentamiseen hallituksen esittämässä aikataulussa. Muutosten tahti on ollut hengästyttävä eikä uusiin ehditä valmistautua riittävästi eikä vaikutuksista ehditä saada koerakentamisen kautta tietoa. Pilottikohteista on lisäksi pitkä matka rutiinituotantoon, kun ajatellaan, kuinka paljon rakentamisen laatutason, kuten rakennuksen tiiviyden ja talotekniikan ja automaation toimivuuden, pitää nousta nollaenergiarakentamisen myötä.

”Järjestelmien ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyydestä, vikasietoisuudesta, hälytysjärjestelmistä ja vikadiagnostiikasta tulisi saada käyttökokemuksia ja tutkittua tietoa”, Helsingin kaupunki vaatii.

”Lähes nollaenergiarakentamiseen ei tulisi siirtyä ennen kuin asiasta on luotettavaa tutkimustietoa”, Safa toteaa.

Kuntaliitto esittää vuoden lisäaikaa eli lakia koskemaan 1.1.2019 ja sen jälkeen tehtäviä uusien rakennusten lupahakemuksia. RIL lykkäisi voimaantulon tammikuulle 2021.

”Eri rakennustyyppien energiatehokkuusvaatimuksia ei tule tiukentaa enempää kuin 10 prosenttia tärkeimmillä lämmitystavoilla. Myöhemmin tiukennuksia voisi jatkaa, jos tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä, mistä laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen erot johtuvat ja millä tavoin ne saadaan korreloimaan keskenään”, Juha Vinha toteaa.

Hinta ei vastaa hyötyjä

E-konsultointi Pere toteaa, että viimeisten energiansäästöprosenttien tavoittelu saattaa olla kallista ja täyttää talon kalliilla ylläpidettävällä tekniikalla. NCC:ssä todetaan, että kustannukset nousevat.

Vinhan mukaan rakennusten energiatehokkuutta ei ole tiukentuneista määräyksistä huolimatta pystytty parantamaan siten kuin lainäädännössä on ollut tavoitteena. Esimerkiksi palvelurakennuksissa energiankulutus ei ole alentunut suunnitellulla tavalla. Muissa rakennuksissa on havaittu samoja ongelmia erityisesti silloin, jos rakennukseen on valittu monimutkaisia taloteknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuuteen tehdyt investoinnit ovat olleet monessa tapauksessa taloudellisesti kannattamattomia.

Omakotiliitto huomauttaa, että pientalojen rakentamiskustannukset ja neliöhinnat ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tuona aikana energiamääräyksiä on kiristetty useasti.

Omakotiliitto kiistää investointien tuottaman hyödyn arviointiperusteen ja toteaa, että lakiluonnoksessa ei ole huomioitu rakennusten taloteknisten järjestelmien määränkasvua eikä niiden huolto- eikä ylläpitokustannuksia. Liitto esittää, että asuinrakennusten investointien takaisinmaksuaikaehtoa muutetaan kohtuullisemmaksi ei lyhyemmäksi.

Helsingin kaupungin mielestä esityksessä ei ole osoitettu millä perusteilla lähes nollaenergiarakentamisen energiatehokkuuden vertailulukuihin on päädytty eikä toimia, joilla vaatimukset on mahdollista saavuttaa turvallisesti, terveellisesti ja kustannustehokkaasti.

Talot liiaksi talotekniikan varaan

Esitys suosii monimutkaisia rakenneratkaisuja ja talotekniikan järjestelmiä. Museoviraston mukaan niiden rinnalla olisi kehitettävä yksinkertaiseen teknologiaan perustuvia rakentamistapoja.

”Esityksen tulee mahdollistaa ja suosia kestävää arkkitehtuuria, joka ei ole riippuvainen monimutkaisista teknisistä järjestelmistä ja erikoisammattitaitoa vaativasta ylläpidosta. Massiivirakenteet ja luonnollinen ilmanvaihto on säilytettävä sallittujen rakennustapojen valikoimassa.”

Ei tuputeta uusiutuvia energioita eikä ylieristämistä

Hyvänä ehdotuksessa pidettiin muun muassa sitä, ettei rakennuskohtaista velvoitetta uusiutuvan energian vähimmäistasolle olla esittämässä. Kaikki rakennuspaikat eivät mahdollista uusiutuvien energioiden tuottamista.

Rakennusosien U-arvoja ei kiristetä, mitä kaikki muut kuin eristeteollisuuden edustajat pitävät hyvänä. ”Samalla myös rakennusten energiatehokkuusvaatimukset olisi syytä pitää maltillisena, jotta ne eivät pakottaisi ylieristämiseen”, Juha Vinha toteaa.

Vaikeita tulkintoja

Laki koskee uudisrakentamista, mutta uuden rakennuksen käsite on tulkinnallinen. Omakotiliiton mukaan uuden rakennuksen tulisi tarkoittaa täysin uutta rakennusta.

Selvennystä kaipaisivat erityisesti tilanteet, joissa on kyse rakennuksen laajentamisesta, esimerkiksi kerroskorkeuden lisäämisestä tai täydennysrakentamisesta sekä määräaikaisesta rakennuksesta. Helsingin kaupungin mielestä uutta lakia ei pitäisi soveltaa tilapäisiin väistörakennuksiin, kuten parakkikouluihin, ja niitä koskeva aikaraja tulisi pidentää kahdesta viiteen vuoteen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Avainministeriötkin torjuvat ehdotuksen nollaenergiarakentamiseen siirtymiselle”

  1. ””Meidän tulee pitäytyä direktiivin vaatimuksissa ja direktiivin mahdollistamat joustot tulee hyödyntää”, todettiin monessa lausunnossa.”

    Nykyinen aikataulu on itse asiassa ilmeisesti jo myöhässä direktiiviin verrattuna. Direktiivi määrää siitä, mistä lähtien tai mihin mennessä uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Nyt tehtävät määräykset koskevat puolestaan rakentamisluvan myöntämishetkeä, jonka jälkeen voi kulua vielä vuosia aikaa siihen, kun rakentaminen aloitetaan tai päätetään. Ennen energiamääräysmuutoksia rakennuslupia haetaan aina varastoon. Vanhojen määräysten mukaan haetuista luvista kun saa kilpailuetua, kun pystyy myöhemmin tekemään halvempien määräysten mukaisia taloja, mutta saamaan niistä kireämpien määräysten mukaisia rakennuksia lähellä olevan hinnan. Rakennuslupia haettiin heinäkuuta 2013 edeltävinä vuosina reippaasti varastoon, minkä jälkeen rakennuslupien hakeminen hiljeni, kunnes on nyt taas elpymässä kun varastoon haettujen lupien varanto on kutistunut. Asuntojen myynti-ilmoituksissa näkyy tosin tälläkin hetkellä vielä vuoden 2012 energiamääräysuudistusta edeltäneiden määräysten vaatimusten mukaan tehtyjä uudiskohteita. Tällä hetkellä kohteita suunnittelutetaan taas ennakkoon ennen seuraavaa määräysten kiristämistä. Se on osasyy suunnittelutyön kovalle kysynnälle tällä hetkellä sen lisäksi, että rakentamistoiminta on muutenkin vilkastunut. Sitten kun uudet määräykset tulevat voimaan, tulee todennäköisesti taas vähän hiljaisempi kausi suunnittelijoille ja rakennuslupakäsittelijöille.

  2. On pyörä taidettu keksiä aika moneen kertaan uudestaan. Eli riskirakenteet lienee sittenkin kartoitettu ja kuivaketjun merkitys korostettu aika pitkään ja lukemattomien tutkimusten toimesta. Aitoja passiivitaloja on sittenkin tutkittu ja ymmärtääkseni terveiksi todettu. Saahan puutalojakin nykyään rakentaa, vaikka puu on palava materiaali. Totta kai nZEB:nkin osalta rakennysfysiikka saada hallintaan. Varmuuden vakuudeksi on määräyksiä ja hyviä ohjeita, jos sattuisi vaikka aloittelijat asialle. Mutta, mikä pahinta ilmastonmuutos vain etenee (vai eikö tänä vuonna sittenkään synny mm. Suomessa lämpö- ja sade-ennätyksiä?) ja sen torjuntaan on kaikkien maiden ja tahojen sitouduttava kiihtyvään tahtiin. Lapsemme ja lastenlapsemme aisaitsevat elinkeloisen maailman!!

  3. Arka aihe ja hieman lobbaajiakin liikkeellä, toiset rakennusmateriaalit herkempiä kosteudelle ja homeelle, kuin toiset.
    Passiivitaloja on Suomeenkin toteutettu ongelmitta jo useita. Tekniikka hallitaan, kunhan osataan suunnitella oikein ja rakentaa huolellisesti.
    Plus energiatalojakin jo runsaasti Itävallassa ja Saksassa, myös kylmillä ja kosteilla vuoristoseuduilla.
    Maata vasten olevat rakenteet jopa toimivat paremmin, mitä vähemmän maaperää lämmitetään.

    1. Kannattaa lukea VTT:n entisen tutkijan Jyri Niemisen ajatuksia passiivitaloista. Hän on ollut varsinainen energiatehokkuusintoilija, millä hän nyt itsekin uskaltaa naurahtaa. Iän myötä tolkullisuus on lisääntynyt, ja nyt hän moittii passiivitaloja siitä, että niiden yksinkertaisuus on kadonnut ja korvautunut liiallisella (talo)tekniikalla. Saksassa hän ihmetteli, kun passiivitalon tunnisti homeen hajusta. Se johtui kyseenalaisesta ilmanvaihtoratkaisusta, jota nyt ollaan tuomassa Suomeenkin.

      Toivottavasti tolkkua löytyy nyt ministeriöstäkin. Teppo Lehtinen meni sinne aikoinaa rakennustekniikan ja rakennusfysiikan asiantuntijana LVI-ammattilaisten sankkaan joukkoon. Rakennusfysiikka ei ole kuitenkaan saanut ihan arvoistaan painoarvoa määräysten valmistelussa, vaikka Lehtinen onkin fiksusti tilannut kriittisiä tutkimuksia TTY:n rakennusfysiikan asiantuntijoilta.

      Määräyksistä paistaa hieman naivi usko siihen, että teoriassa ja laboratorio-olosuhteissa hyvät ratkaisut toimivat hyvin myös käytännössä. Itse en täysin jaa tätä luottamusta seurattuani pitkään suomalaisen rakentamisen laatuongelmia. Parhaiden toimijoiden parhaisssa ammattikohteissa kaikki tulee varmasti toimimaan suurin piirtein moitteetta, mutta entä kun näitä erittäin korkeaa laatutasoa edellyttäviä määräyksiä lähtee soveltamaan se tavallinen suomalainen omakotirakentaja, joka kiinnittää seinään ensimmäistä eristelevyään ja pohtii miten noita muovikalvoja oikein pitäisi teipata, että ne olisivat ilmanpitävät. Vaimo tulee sitten apuun ja näyttää.

  4. Suomeen on rakennettu satoja matalaenergiataloja (täyttäen RIL249-2009 -kriteerit) tavallisten ammattilaisten toimesta ja tavanomaisissa/tavanomaisiin luonnonolosuhteissa. Onko niiden osalta raportoitu mistään yleisistä ongelmista?
    Koneellinen ilmanvaihto tarvitaan vähintäänkin kokoontumis- ja työskentelytiloihin, koska muutoin ilman laatu jää epätyydyttäväksi. Oikeasti vanhan ajan savutuvat yhdistettynä puutteelliseen ilmanvaihtoon vasta sairastuttivatkin ihmisiä.
    Ja koneelliseen ilmanvaihtoon luonnollisesti kannattaa liittää lämmöntalteenotto.
    Edes jonkinlainen rakennusautomaatio puolestaan varmistaa vakaat ja hyvät termiset olosuhteet.
    Ja jos intoa riittää, niin esimerkiksi näkymätön maalämpö hoitaa lämpöpumpun avulla ostolämmönkulutuksen alentamisen kolmannekseen.
    Missä ongelma????

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi