Kriittisyys jatkuviin energiamääräysten kiristyksiin on kasvanut rakennus- ja kiinteistöalalla. Jopa keskeiset ministeriöt, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kriittisiä lähes nollaenergiarakentamista koskeville määräyksille. Energiaa ei pidä säästää terveyden eikä kansantalouden kustannuksella.
Eristeteollisuuden toimitusjohtajien mielestä nollaenergiataloja ei voi toteuttaa ilman rakenteellista energiatehokkuutta eli hyvin lämmöneristettyä vaippaa.
Lobbaustyö keinoista, joilla Suomi siirtyisi julkisessa rakentamisessa jo vuonna 2019 lähes nollaenergiarakentamiseen käy kuumana. Talotekniikkateollisuus laati jo oman ehdotuksensa ja eristeteollisuus tekee kiireellä omaansa. TTY on käynnistämässä kolmevuotisen tutkimushankkeen, jossa keinoja ja mahdollisia riskejä tarkastellaan palvelurakennusten näkökulmasta.
Eristeteollisuus ei ymmärrä miksi passiivitalovaatimus ei kelvannut Finzeb-ohjelman lähes nollaenergiarakentamisen ehdotukseen. Eristeiden lisääminen nykytasosta johtaisi Finzebin mukaan jopa yli 60 vuoden takaisinmaksuaikoihin, minkä Eristeollisuus omilla laskelmillaan haluaa kumota.
Rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta pitää FinZEB-projektin lähes nollaenergiarakentamisen ehdotusta hyvänä keskustelunavauksena. Puutteina hän pitää tavoitteiden kireyttä suhteessa tiukkaan aikatauluun. Miksi EU:n kylmimmässä maassa pitäisi lähteä tekemään kaikkein kovimpia, kalleimpia ja riskialtteimpia kokeiluja energiansäästössä ja talotekniikan lisäämisessä? Ruotsi on paljon maltillisempi.
