Rauman STX-telakalla rakennettu ruoppausalus Optimus kurottaa syvälle Rihtniemen väylän pohjalle ja nostaa kerralla lähes yhden kasettiautollisen verran kuormaa vieressä odottavaan proomuun. Lautan kaivavana koneena on 360 tonnin Hitachi, ja siinä on omistajayhtiö Wasa Dredgingin kehittämä puomivarustus, jolla parhaimmillaan kaivupuomeja ja -varsia vaihtamalla voidaan kurottaa jopa 29 metrin syvyyteen. Raumalla kaivutaso on -13.
”Optimus on maailmankin mittakaavassa iso ruoppaaja, ja pystymme kilpailemaan kalustollamme ja kokeneiden työntekijöidemme ansiosta urakoista esimerkiksi hollantilaisten ja belgialaisten ruoppausyritysten kanssa. Meidän kalustomme on kehitetty Suomen vesille tyypillisten kovien moreenipohjien ruoppaamiseen ja kalliopohjien louhimiseen”, Wasa Dredgingin Daniel Backlund kertoo.
Vesirakentamiseen erikoistuneen vaasalaisyhtiön urakkasopimuksen arvo on 33 miljoonaa euroa, ja sillä se ruoppaa Rihtniemen väylien kulkusyvyyden 10 metristä 12 metriin. Lisäksi yhtiö tekee louhinta- ja läjitystyöt eli rakentaa 1,5 miljoonan kuution ja 45 hehtaarin ison läjitysaltaan sekä hoitaa väylää koskevat turvalaitetyöt.
Liikenneviraston hankkeessa pilotoidaan tietomallipohjaista rakennussuunnittelua. Hankkeessa yhdistellään Yleiset inframallivaatimukset (YIV) ja luonnosvaiheessa olevat Vesiväylien tietomalliohjeet. Tavoitteena on saada viimeisteltyä vesiväylien tietomalliohje.
Kymmenen vuoden vääntö
Mantereen puolella menossa ovat Rauman sataman historian suurimmat investoinnit. Kotkan ja Helsingin jälkeen kolmanneksi suurimman sataman konttiterminaalin laajennushankkeen kustannusarvio on noin 21 miljoonaa euroa.
Yhdessä väylän syvennyshankkeen kanssa ne muodostavat noin 62 miljoonan euron investointipotin, josta valtion osuus on noin 28 ja satamayhtiön noin 34 miljoonaa euroa. Mikään itsestäänselvyys hanke ei kaupungissa ollut, sillä siitä väännettiin kokonaisuudessaan lähes 10 vuotta. Lainvoimainen rakennuslupa hankkeelle saatiin kesällä 2015.
”Vanhaa 160 metriä pitkää laituria jatketaan länteen noin 350 metriä. Näin saadaan aikaan suora laituri, jossa voidaan käsitellä kolmea isoa laivaa samanaikaisesti. Vanhan laiturin kohdalla kulkusyväys on noin 10 ja uudella osalla noin 12 metriä”, Rauman Sataman toimitusjohtaja Hannu Asumalahti kertoo.
Samalla rakennetaan myös Petäjäksen vilja- ja irtolastilaiturille 50 metriä pitkä tihtaalirakenne (laiturin jatke) ja syvennetään laituria länsipäästä noin 300 metrin matkalta 12 metrin syvyyteen. Petäjäksen töiden ansiosta voidaan purkaa ja lastata suurempia aluksia.
”Viljan varastointiin ja käsittelyyn erikoistunut Suomen Viljava ilmoitti elokuussa, että se hankkii ja rakennuttaa laivalastauslinjan, joka kaksinkertaistaa nykyisen lastaustehon. Investointi on noin 2,5–3 miljoonaa euroa”, Asumalahti sanoo.
Viljavan rakennustyöt alkavat loppuvuodesta.
Työmaa meren ja konttien välissä
Konttisataman laajennustyöt urakoi Destia. Ruoppaustyöt valmistuivat elokuun alussa, ja syyskuussa menossa ovat Petäjäksen kentän louhinta ja louheen ajo konttilaiturin täyttöä varten. Konttilaiturilla tehdään laiturielementtejä. Vaikka sekä täyttö- että elementtityöt ovat nelisen viikkoa myöhässä aikataulustaan, Destia on ilmoittanut pysyvänsä aikataulussa välitavoitteen osalta. Elementit ovat asennusvalmiina mereen lokakuun lopussa ja asennettuna veteen vuoden loppuun mennessä.
Kulmatukimuureja valmistava työmaa on keskellä toimivaa satama-aluetta kapealla laiturikaistaleella. Työmaan toisella puolella kuljetetaan purettuja tai lastattavia kontteja ja toisella puolella on syvennetty satama-allas. Työmaalla on käytössä 25 konetta ja sen miesvahvuus on 65 henkeä.
”Kulmatukimuurit muodostavat satama-altaan reunan. Ne tukevat uusia laituripaikkoja, ja niiden taakse rakentuu uutta kenttätilaa noin 1,7 hehtaaria. Yksi tukimuuri on 14,6 metriä korkea ja painaa noin 250 tonnia”, Destian työpäällikkö Eetu Väisänen kertoo.
Satakunnan alueella työpäällikkönä toimivalle Väisäselle satamaurakka on uran ensimmäinen, sillä aiemmin hän on ollut mukana esimerkiksi muissa suurissa silta- ja infraprojekteissa Satakunnan alueella. Muurien valmistustekniikassa on samantyyppisiä elementtejä kuin siltaurakoissa.
”Muurit rakennetaan kiipeävällä muottitekniikalla ja ne tehdään sulfaatin kestävästä betonista. Muurin yläosa on pakkasenkestävää betonia, ja se jää noin 30–40 sentin osalta vedenpinnan yläpuolelle. Teemme yhteensä 36 kulmatukimuurielementtia ja asennamme niiden päälle 35 s-elementtiä. Mereen valmiit elementit nostetaan noin tuhannen tonnin nosturilla.”
Muurien ja niiden sisään ajettavan louheen päälle valetaan lopuksi kaksi metriä korkea ja kolme metriä leveä reunapalkki. Lisäksi sataman nosturin toinen teli liikkuu reunapalkin päällä. Toinen, noin 30 metrin päässä oleva telipyörästö liikkuu satamakentän puolella.
Muurityömaalla käytettävät raudat on tilattu Latviasta, ja raudoittajat tulevat Virosta. Raudoitus on isokokoista, ja se nostetaan raudoittajille koneiden avulla. Yhteensä rautaa kuluu 1,5 miljoonaa kiloa.
”Käytännössä laivan ja maan aiheuttama paine siirretään raudoituksella pohjalaattaan”, Väisänen kertoo.
Luottavaiset yrittäjät
Rauman Länsirannan kauppakeskuskorttelin kaava on menossa uudelleenkäsittelyyn, koska hankkeessa asianosaiset eivät ole jäävänneet itseään aikoinaan päätöksenteosta. Hanketta on kehittänyt Skanska ja sen arvoksi on arvioitu noin 100 miljoonaa euroa.
Kauppakeskuksen välittömään läheisyyteen taas raumalaisen perheyhtiö RS-Rakennuksen tekninen johtaja Antti Simula aikoo rakentaa asuintaloja. Hän selaa innoissaan kaavakirjaa ja näyttää kaupungin niin sanotun Puhelinlaitoksen korttelin, jonka RS-Rakennus on hankkinut itselleen Finda Oy:ltä elokuussa tehdyllä kaupalla. Kortteliin on luvassa uusia enintään nelikerroksisia asuintaloja. Uudisrakentaminen alkaa syksyn kuluessa.
”Rauman keskustaa kehitetään, ja siellä on menossa sama ilmiö kuin muuallakin Suomessa. Syrjäisimmiltä kyliltä hakeudutaan parempien palvelujen äärelle”, Simula toteaa. Hän on lisäksi Rauman kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.
Simula uskoo vahvasti perheyrityksensä vahvuuksiin ja sinnikkääseen työhön. Erityisen ylpeä hän on vuonna 2010 aloitetusta omasta elementtituotannosta, joka on vienyt yrityksen toimintatapaa lähemmäksi tehokkaampaa teollista rakentamista. Sinnikkyys palkittiin viime vuonna, kun yritys valittiin sekä Satakunnan että Rauman vuoden yrittäjäksi.
”Selvisimme 90-luvun lamasta esimerkiksi, kun Oras-hanatehtaan Paasikiven veljekset luottivat isääni Ristoon ja antoivat hänelle tehtaan laajennusurakan tehtäväksi. Pääsimme takaisin kiinni isoihin hankkeisiin. Vuosina 2006–2007 teimme kasvun kannalta suuren harppauksen eteenpäin, kun saimme paikallisen osuuskaupan hankkeita. Vuosina 2010–2011 uskalsimme toteuttaa ensimmäiset omat kerrostalohankkeemme.”
Lähivuosina yritys kehittyy oman asuintuotantonsa, urakoinnin, elementtitehtaan ja linjasaneeraushankkeiden avulla. ”Meillä on myös kiinteistökehitystä ja olemme omavarainen maansiirtokalustomme kanssa. Lisäksi työn alla on omavalvonnan kehitys.”
Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 6 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 20 henkeä.
Olkiluodosta konevuokraukseen
Jalonen-yhtiöiden toimitusjohtaja ja perustaja Markku Jalonen laati poikansa Niilon kanssa viime talvena kolmen kuukauden aikana suuren määrän tarjouksia, joista yksi tärppäsi. Talvi oli hiljaisin aikoihin. Teollisuus- ja maanrakentamiseen sekä konevuokraukseen erikoistuneessa yhtiössä kesällä alkoi kuitenkin näyttää paremmalta.
”Aloitimme Olkiluodossa 2003 tekemällä ennakkotöitä eli teitä, vesijohtoja ja kaikkia voimalan ulkopuolisia töitä. Pystyimme tekemään 80 prosenttia hankkeesta omalla kalustollamme. Hanketta riitti aina vuoteen 2013 saakka”, Jalonen muistelee.
Parhaillaan yhtiöllä on menossa projekteja noin 150 kilometrin säteellä kotipaikastaan. Loimaalla se laajentaa hitsausautomaatioon keskittyneen Pematekin tuotantolaitoksia, Mynämäellä tehdään palvelutalon maanrakennustöitä ja Olkiluodossa muunnetaan tulotietä.
”Kiitos uuden kaupunginjohtajan, Raumallakin tuetaan kaavoituksen kautta yrittämiselle sopivia tiloja ja alueita. Olemme mukana esimerkiksi Lakarin alueella tekemässä uutta alavesisäiliötä”, Jalonen sanoo.
Jalonen-yhtiöiden liikevaihto liikkuu 8–10 miljoonan euron luokassa, ja se työllistää vuosittain noin sata miestyövuotta, josta 60 prosenttia töistä tehdään omalla väellä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Raumalla on elämää Olkiluodon jälkeenkin”