Rakennustuote Rakentaminen Seppo Mölsä 6 kommenttia

Redin pilvenpiirtäjien betonivalut tarkistettiin – ei löydetty ongelmia

NCC löysi omissa tarkastuksissaan betonivaluissa lujuusvajetta Turun pysäköintilaitoskohteessa. Muista rakentajista ainakin SRV tarkistaa omia kohteitaan. Betoniteollisuus pelkää, että rakentajien omat näytteenotot sekoittavat tilannetta entisestään.

SRV tarkistaa useiden projektien betonivalut. Redissä asiat ovat kunnossa.

SRV:n Redissä on käytetty Ruduksen valmisbetonia. Projektinjohtaja Markku Muhonen sanoo, että Turun ongelmat ovat saaneet siksi Helsingin Kalasataman Redin työmaankin valppaaksi, sillä kyseessä on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen vaativat asuntotornit ja ison kauppakeskuksen perustukset. Kauppakeskuksen läpi kulkee lisäksi metrojuna.

Muhosen mukaan Redin betonivaluissa ei ole löydetty ongelmia. Se on ohjeiden ja suunnitelmien mukaista. Tämän asian on varmentanut myös ulkopuolinen laadunvalvonta.

SRV:n toimitusjohtaja Juha Pekka Ojalan mukaan Turun tapaukset ovat saaneet SRV:n valppaaksi muissakin projekteissa.

”Tiedossamme ei ole vastaavanlaisia ongelmia ja tarkistamme betonin laatuun liittyviä asioita tällä hetkellä usealla eri projektillamme”, hän sanoo.

NCC päätti tutkia itse Ruduksen betonin

Myös NCC päätti Turun sairaalatapauksen jälkeen tutkia joidenkin omien kohteidensa betonivalujen laadun. Sen seurauksena NCC päätti keskeyttää Turun linnan viereen nousevan Harppuunakorttelin pysäköintihallin perustusten rakennustyöt keskiviikkona. Mittauksissa ilmeni, että kantavat rakenteet jäävät ominaisuuksiltaan jopa 60–70 prosenttia vajaaksi suunnitellusta lujuudesta.

Betonit on valettu pääosin syys- ja lokakuun aikana. Betonin lujuudenkehitys ollut selvästi normaalia hitaampaa.

Parhaillaan tehdään tutkimuksia, joiden perusteella saadaan selville betonissa vielä oleva lujuudenkehityspotentiaali  eli  voidaan päätellä betonin saavuttama loppulujuus.

NCC:n Varsinais-Suomen aluejohtaja Esa Lehmusvuori sanoo Helsingin Sanomille, että yhtiö suhtautuu  vakavasti tilanteeseen.

”Teemme töitä, jotta saamme selvyyden millaista betonia se loppujen lopuksi on. Haluamme Ruduksen kanssa selvittää syitä, mistä tällaiset mahdolliset laatupoikkeamat johtuvat, jotta saamme tietää ongelman laadun”, hän sanoo.

”Mielestäni kaikki viittaa siihen, että massassa on jokin vika. Se onkin mielenkiintoista, että tehtaan laadunvalvonta ei ole havainnut ongelmaa. Tämän hetken tiedon mukaan työvirheeseen ei viittaa mikään.”

Purkaminen on ainakin toistaiseksi hänen mukaansa ääritoimi, rakenteita voidaan myös eri tavoin vahvistaa.

”Peräänkuulutan nyt kaikilta alan toimijoilta suurta avoimuutta asian selvittämiseksi. Jos ongelmia on, niin ne on vakavasti otettavia ja ne pitää selvittää.”

Ruduksen aluejohtaja Jari Lehtonen sanoo, että heidän betoninsa on standardien mukaista ja täyttää viranomaisten vaatimukset.

”Sitten taas rakenteista otetut koekappaleet poikkeavat näistä. Sitä nyt selvitetään, miksi näin on”, hän sanoo.

Lehtosen mukaan mikään muutos tuotannossa tai laadunvalvonnassa ei selitä tilannetta.

”Tilanne on se, että betonin lujuutta arvostellaan tässä rakenteesta irti otetulla koekappaleella. Tähän menettelyyn ei ole riittävää ohjeistusta, jotta vertailu olisi mahdollista. Jos betonin laadunvalvontaa halutaan tehdä poranäytteillä, siihen tarvitaan alalle yhteinen ohjeistus.”

Betoniteollisuus ihmettelee näytteidenottoa

Rudus on tehnyt Betoniteollisuus ry:lle aloitteen, jonka mukaan alalle on saatava yhteiset toimintaohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa betonin lujuusmittaukset rakennustyömaalla on paikan päällä tehtävä.

Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila sanoo, että tuorein tapaus herättää kummastusta.

”Jotain kummallista on tapahtunut. En millään jaksa uskoa, että syy löytyy yksinomaan betonista vaan kyllä siellä työmaallakin pitää jotain olla sattunut”, betoniteollisuudelta palkkansa saava Mattila pohtii.

Mattilan mukaan Turun tapauksia yhdistää se, että lujuus on mitattu kappaleista, jotka on irrotettu valmiista rakenteista. Tällöin kappaleet eivät kuvaa pelkästään betoninlaatua vaan ne kuvaavat myös työsuoritusta.

”Betoni saavuttaa suunnitellut ominaisuutensa vain silloin, kun se on oikealla tavalla betonoitu, massa ei ole päässyt erottumaan, se on kunnolla tiivistetty ja lämpötila on hoidettu työmaalla asiallisesti”, Mattila luettelee.

”Urakoitsijan on helppo panna painetta massantoimittajan päälle. Todellisuudessa on vaikea selvittää jälkikäteen koekappaleista, että onko betonimassa ollut laadultaan puutteellinen vai onko työsuoritus epäonnistunut.”

Mattilan mukaan alalla käynnistetään nyt yhdessä urakoitsijoiden kanssa kampanja, jolla osapuolten osaamista nostetaan useampikin pykälä.

Mattilan mukaan usein rakennusteollisuudessa tällaisissa tilanteissa yleensä ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan kyse on monen epäonnisen tekijän summasta.

Finnsementti ei vastannut Rakennuslehden kysymyksiin seossementtien sisällöstä ja mahdollisesta vaikutuksesta betonin lujuuden kehitykseen.

Pitkän uran betoniteollisuudessa tehnyt diplomi-insinööri toi esiin yhden syyn, joka voi selittää teollisuuden ja työmaan erilaisia mittaustuloksia. Tehtaan testausolosuhteet eivät vastaa työmaan tilannetta.

Ennen pystyrakenteissa ja korkeissa valuissa oli määritetty tietty nostokorkeus yleensä reilusti alle puoli metriä, jota pienempinä kerroksina valu täytyi kerroksittain suorittaa. Niin varmistettiin, että massaan jäänyt ilma ja ylimääräinen vesi ehtivät poistua ennen uutta valukerrosta.

Nykyisin betoni pumpataan suoraan muottiin. Ahtaissa muoteissa ja pitkissä pumppauslinjoissa käytetään usein ns. nesteytettyä betonia. Pystyvaluissa ja kapeissa muoteissa (pilarit, seinät) valun nousunopeus pumpattaessa kasvaa helposti suureksi, jolloin massaan mahdollisesti joutunut ilma ei pääse poistumaan valusta. Näin käytännön olosuhde ei aina vastaa betonin laadunvalvontaolosuhdetta.

Betonin testausolosuhde tehtaalla vastaa tuota ennen-tilannetta.

Lujuuskadon syytä voi tietenkin olla itse betonissa, mutta syntyä myös matkalla lopulliselle paikalleen muottiin.

Nykyisen massan käyttäytymistä aineosineen ei prosessin eri vaiheissa varmuudella hallita, joten sen kontrollia tulisi tapahtua prosessin eri vaiheissa muuallakin kuin tehtaalla.

 

Kirjoittajat: Helsingin Sanomat: Jukka Harju ja Rakennuslehti: Seppo Mölsä

 

 

 

 

 

 

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • Mistäköhän muutoksesta entiseen verrattuna ko. DI:n mukaan on kyse, kun ainakin minun urakoissani edelleen nostokorkeudelle on asetettu rajat, 0,3-0,5 m/h? Ongelmia tiivistyksessä varmasti tulee, kun valua ostetaan yli metrin tunnissa, mutta sen vaikutusta lujuuteen en osaa arvioda.

    Erikoista on myös se, että nyt ollaan huolissaan työmaalla tehdyistä lujuuskokeista. Infrahankkeissa tällaista on tehty vuosikymmeniä, eikä tuloksia ole kyseenalaistettu.

    Vastaa
  • Samaa pohdin, vanhoista vesirakenteista saatu poraamalla kelpo lujuuksia korjaussuunnittelun pohjaksi. Miksi uusissa rakenteissa pitäisi asia kyseenalaistaa? Nyt on savua sen verran ilmassa, että tulipaloa kannattaisi alkaa sammuttamaan, eli raati koolle ja panoksia asian selvittämiseen.

    Vastaa
  • Vanhoissa rakenteissa tilanne on tyystin erilainen. Alunperin kolmikymppisen betonin lujuus on ehtinyt vuosikymmenten saatossa nousta lähes tuplaksi, joskus ylikin. Siksi vanhoissa kohteissa on helppo saada hyviä poralieriölujuuksia. Uusissa rakenteissa ja heti rakentamisen yhteydessä tilanne on toinen.

    Vastaa
  • Käsitykseni mukaan tässä yhteydessä kannattaa keskityttyä ainoastaan lisähuokoistettuihin (= P-luku betonit) betonimassoihin. Normaalin rakennebetonin, siis ilman lisähuokoistusta, ominaisuuksia ei työmaalla pysty pilaamaan kuin runsaalla lisäveden käytöllä josta ammattinsa osaavat betoniautonkuljettavat tekevät merkinnän kuormakirjaan ja valmisbetonitehtaan vastuu betonin ominaisuuksista on samassa yhteydessä käsitelty. Betonimassa ei ole ihmeellinen rakennusaine. Mahdolliset yllätykselliset ominaisuudet betonimassassa ja itse kovettuneessa betonissa ovat seurausta tekemättömistä laadunvalvonta- tai puutteellisesti tehdyistä ennakkokokeista.

    Vastaa
    • Mihin lisähuokoistusta tarvitaan kesällä? NCC:n työmaallakin valut olivat syys-lokakuussa, sairaalatyömaalla vielä aikaisemmin.

      Vastaa
  • Näihin SRVn tekemiin tarkastuksiin on suhtauduttava ”hieman” varauksella. Työturvallisuusasioihin puuttuvat työsuojelupäälliköt painostetaan työpaikan menetyksellä väärentämään tr-tuloksia ja jos tähän ei suostu, irtisanotaan. Tähän toimintaan osallistuu firman ylin johto ja turvallisuus”asiantuntijat”.. Puheet ovat aivan erit kuin käytännön toimet tässä firmassa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia