Rakennustuote Seppo Mölsä 11 kommenttia

NCC:n työmaalla betoniongelma – Rudus kiistää vastuunsa

NCC:n työmaalla Turussa paljastui yhtiön omien näytteiden mukaan samanlainen betonivalun lujuuden vajaus kuin sairaalatyömaalla ja Kemijärven sillassa. Rudus vaatii rotia työmailla tehtävien näytteiden ottoon. Se lähetti asiasta perjantaina tiedotteen.

NCC:n pysäköintihallityömaa lähellä Turun linnaa. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Kun Turussa ennen purettiin vanhoja taloja, niin nyt siellä puretaan jo keskeneräisiäkin.

Rakennusyhtiö NCC on Turun Sanomien uutisen mukaan päättänyt keskeyttää Turun linnan viereen Harppuunakortteliin rakennettavan pysäköintihallin rakennustyöt. Syyt johtuvat Ruduksen toimittaman betonin heikosta lujuudesta. Sementin on toimittanut Ruduksen sisaryritys Finnsementti.

Kyseessä on jo kolmas tapaus tänä vuonna Rudukselle. Kesällä ongelmia oli Kemijärvellä siltavalussa ja syksyllä Turun T3-sairaalan valuissa.

NCC:n työmaalla syy töiden lopettamiseen on sama kuin Turun yliopistollisen keskussairaalan uuden T3-sairaalan rakennustyömaalla: alustavien tutkimusten mukaan pysäköintihallin betonirakenteet eivät ole lujuus­ominaisuuksiltaan alkuunkaan vaaditulla tasolla.

NCC:n työmaalla on käytetty Rudus Oy:n valmisbetonia. Sama yhtiö toimitti betonin myös Tyksin T3-työmaalle ja VR:n siltatyömaalle Kemijärvelle, missä oli pakko ryhtyä viime kesänä mittaviin purkutöihin käytetyn betonin lujuusongelmien vuoksi.

”Harppuunakortteli on Turussa NCC:n ainoa työmaa, jossa käytetään paikallavalurakenteissa Ruduksen betonia. Kun T3-työmaan ongelmat tulivat ilmi, me päätimme ihan oman laadunvarmistuksemme takia tehdä Harppuunakorttelissa lujuusmittauksia. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että meillä on ongelma”, toteaa NCC:n Varsinais-Suomen aluejohtaja Esa Lehmusvuori.

Pysäköintihallin perustukset ja pystyrakenteet on ehditty jo valaa. Viime viikolla tehtyjen mittausten mukaan nämä kantavat rakenteet jäävät lujuus­ominaisuuksiltaan jopa 60–70 prosenttia vajaaksi suunnitellusta lujuudesta.

Seossementitkö osasyy lujuusongelmiin?

Lehmusvuoren mukaan vika näyttäisi olevan nimenomaan toimitetussa betonimassassa.

” Työvirhekin on mahdollinen, mutta mikään ei viittaa siihen”, Lehmusvuori kertoi.

Rakennuslehden kysymykseen sairaalatyömaalla käytetystä sementtiseoksesta, Ruduksen johto kieltäytyi maanantaina vastaamasta ”tutkimusten ollessa kesken”.  Siksi lehti joutui jutussaan vain pohtimaan erilaisten seosten kuten masuunikuonan tai lentotuhkan mahdollisesti aiheuttamia viiveitä lujuuden kehittymiseen. Kemijärvellä esimerkiksi oli käytetty masuunikuonaa sillassa, jonka lujuus jäi vajaaksi.

Ruduksen Länsi-Suomen aluejohtaja Jari Lehtonen sanoi, että sementtitehtaat ovat siirtyneet ympäristöystävällisemmän sementin tekoon, mikä tarkoittaa, että sementtiin on lisätty erilaisia seoksia. Tarkemmin hän ei niitä eritellyt. Esimerkiksi masuunikuonaa tai lentotuhkaa ei Turun sairaalatyömaalla hänen mukaan kuitenkaan olisi käytetty. Tosin tyypillisesti näissä seossementeissä lisäaineet ovat juuri masuunikuona tai kalkkijauhe.

Seossementillä on hänen mukaansa voinut olla vaikutusta Lemminkäisen sairaalatyömaan valun epäonnistumiseen, sillä se vaatii paljon huolellisempaa jälkihoitoa työmaalla kuin vanhoilla sementeillä, joihin betonimiehet ovat tottuneet. Jälkihoito tarkoittaa lämpötilan ja kosteusolosuhteiden hallintaa, jotta lujuus kehittyisi suunnitellusti.

Mittaustavastakin kädenvääntöä

Turun Sanomille Lehtonen kertoi, että kaikki on ollut ok Ruduksen omissa testeissä. Hän huomautti, että rakennusalalla ei ole koskaan aiemmin tehty näyteporauksia valetusta betonista paitsi ihan poikkeustapauksissa, kuten nyt.

NCC:n työmaalla omiin mittauksiin päätettiin ryhtyä sairalaatapauksen tultua julkisuuteen.

Rudus ja urakoitsijat tutkivat nyt, miksi Ruduksen tuoreesta betonista ja urakoitsijoiden valetusta betonista ottamien näytteiden tulokset eroavat toisistaan.

Rudus on tehnyt Betoniteollisuus ry:lle aloitteen, jonka mukaan alalle on saatava yhteiset toimintaohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa betonin lujuusmittaukset rakennustyömaalla on paikan päällä tehtävä.


Rudus ilmoitti perjantaina, että sen laadunvalvonnan tulosten mukaan Ruduksen Turun kohteisiin toimittama betoni ei ole syynä havaittuihin ongelmiin.

Tiedote:

– Ruduksen betonia voi käyttää kaikkialla Suomessa normaalisti.
Ruduksen betonin tuotannossa ei ole havaittu muutoksia ja yhtiö on toteuttanut laadunvalvonnan standardien ja vaatimusten mukaisesti. Lisätutkimukset ovat käynnissä sekä T3-sairaalan että Harppuunaparkin työmailla.
”Betonirakenteen lujuuteen vaikuttavat betoni, sen käsittely ja olosuhteet työmaalla sekä koekappaleiden valmistus- ja testausprosessi”, kertoo toimialajohtaja Mikael Lindedahl.
”Viime aikoina rakennustyömailla on alettu porata näytteitä rakenteista, mikä ei ole standardin mukainen tapa betonin lujuuden arvioimiseksi. Näin ollen siihen ei ole rakennusalalla myöskään riittävästi yhteisiä menetelmiä ja ohjeistusta, mikä tekee tulosten vertailukelpoisen tarkastelun käytännössä mahdottomaksi”, jatkaa Lindedahl.
”Jos laadunvalvontaa haluttaisiin rakennusalalla tehdä rakenteista näytteitä poraamalla laajemmin kuin erityistapauksissa, niin siihen tarvitaan alan yhteinen ohjeistus”, lisää Lindedahl. Rudus on jo tehnyt aloitteen, että betoniteollisuus yhdessä rakentamisen eri osapuolien kanssa selvittää, kuinka asiassa on parasta toimia jatkossa.

Tarkastuksia myös Pohjolan, Hartelan ja SRV:n työmailla:

Turun Sanomien mukaan Turun rakennusvalvonta ja Turussa urakoivat rakennusyhtiöt ovat alkaneet selvittää, onko lujuusominaisuuksiltaan heikkolaatuista betonia päätynyt Turussa muuallekin kuin Lemminkäisen T3-sairaalatyömaalle ja NCC:n Harppuunakorttelissa sijaitsevalle työmaalle.

Pohjola Rakennus ja Hartela kertovat, että ne ovat ryhtyneet asiassa toimenpiteisiin varmuuden vuoksi.

Pohjolan johtaja Mikko Kilpi totesi Turun Sanomissa, että yhtiö on saanut Rudukselta betonieriä koskevat laadunvalvontaraportit. Niiden perusteella kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Tämän lisäksi Kakolassa on tehty kimmovasaralla puristuslujuuskokeita, jotka nekään eivät antaneet aihetta huoleen.

Myös Skanska ja Lemminkäinen ilmoittavat seuraavansa tilannetta.

Helsingissä SRV on tarkistanut Kalasataman Redin betonirakenteiden lujuuden. Se oli kunnossa. Tarkistuksia tehdään muissakin projekteissa, joihin Rudus on toimittanut valmisbetonia. Puutteita ei ole löytynyt.

Rakennusvalvonta vaati listan Ruduksen kohteista

Turun rakennusvalvonta ilmoitti torstaina pyytävänsä Rudukselta  listan kohteista, joihin se on viime aikoina toimittanut Turussa betonia.

Samalla se lähettää ympäristöministeriöön pyynnön selvittää, onko huonolaatuisia betonieriä voinut päästä betonituotannon laadunvalvonnasta vastaavan Inspectan ohi.

 

 

Keskustelu artikkelista: 11 kommenttia

  • Työssäni olen useasti puuttunut siihen, että betonia tiivistetään huonosti ja/tai väärin. Mikäli kyseessä on Ruduksen laatuongelma, valtakunnallinen, niin alkaa olemaan todella syytä huoleen

    Vastaa
    • Ottamatta kantaa Turun tapauksiin palautan mieleen käyntini Kevitsan kaivostyömaalla joitakin vuosia sitten. Sen rakennustöitä veti eteläafikkalainen kaivosinsinööri, joka tunnettiin harvinaisen ikävänä miehenä. Pöyryn valvojat hän komensi lämpimästä työmaakopista talvipakkaseen valvomaan betonivaluja. Käsky oli, että olette siellä montussa niin kauan kuin valut kestävät. ”Valvonta on teidän työtänne eikä toimistossa istuminen.”

      Tuo sama ohje pätee varmaan moneen mestariinkin. Paperityöt tuntuvat vain vievän ajan oleelliselta. Työmaalla näkee kuitenkin enemmän kuin laaturaporteista.

      Vastaa
  • Taitaa olla tulossa uusi ”Turun Tauti”. Kaikki purkuun vaan…. kuten 60-70 -luvulla.

    Vastaa
  • Kohtalaisen edesvastuutonta Rudukselta ilmoittaa, että heidän betoni on kunnossa vaikka selvästi ei olekaan. Aikamoista sattumaa saada kolmelta eri työmaalta useasta eri valusta yhtä surkeita lujuuksia.

    Vastaa
  • vähän piikannut

    Kuvien perusteella näyttäisi, että ainakin T3 työmaalla betonirakenteissa on runsaasti ja isoja rotankoloja. Ilmiö ei ole tuntematon eikä se vaadi sen suurempia tutkimuksia. Tässä on lopputulos kun työmaalla on betonimiehinä Itä Euroopassa pätevöityneitä rakennusaslan moniosaajia.

    Vastaa
  • ”Samalla se lähettää ympäristöministeriöön pyynnön selvittää, onko huonolaatuisia betonieriä voinut päästä betonituotannon laadunvalvonnasta vastaavan Inspectan ohi.”

    Kannattaa olla huolellinen näissä kirjoituksissa tai sitten tarkistaa asia ko taholta.

    Inspecta ei vastaa betonituotannon laadunvalvonnasta vaan kyllä se kuuluu tässäkin tapauksessa betonia valmistavalle yritykselle. Inspecta valvoo että laadunvalvonta toteutetaan määräysten ja ohjeiden mukaisesti niin että tuote täyttää sille asetetut vaatimukset.

    Vastaa
  • Todennäköisesti sementti (kallein betonin raaka-aine) on korvattu teollisuuden ylijäämäkuona-aineilla, eikä tätä ole kerrottu tilaajalle.. tätä ”betonia” kutsutaan myös ekobetoniksi. Minä kutsun sitä jätebetoniksi, sen käyttäytymistä (työstettävyys ja kovettuminen) on mahdoton arvioida.

    Toinen asia mikä betonin toimittajilta jää tekemättä on sekoitussäiliön pyörittäminen ennen valua (vie aikaa ja kuluttaa autoa) betoni helposti lajittuu säiliöön.

    Kolmantena vibraus.. lähes jokaisessa valussa ei noudateta vaatimuksen mukaista tärytystä.. vibraajien ja varakalujen määritys pitäisi tehdä betonityösuunnitelmassa, ja perustua valettavaan määrään.. tämä jää aika monesti tekemättä tai tehdään jälkikäteen.

    Sitten nämä käytännön vaatimukset vesisementtisuhteista.. lyhyesti, aiheuttaa ongelmia.

    Vastaa
  • Vastuunpakoilijat pitää nyt kaivaa esiin ja selvittää Ruduksen reseptit ja säästöseosaineiden sisällöt.

    Kyllä se vika oikeasti löytyy sieltä kustannussyistä (väittävät ekologisemmaksi) betoniin lisätystä kalkista, se hidastaa itsessään jo lujuudenkehitystä, puhumattakaan mitä muuta sen mukana on taikinaan päätynyt.

    Aivan ennen kuulumatonta antaa lausuntoja ”se vaatii paljon huolellisempaa jälkihoitoa työmaalla kuin vanhoilla sementeillä, joihin betonimiehet ovat tottuneet. Jälkihoito tarkoittaa lämpötilan ja kosteusolosuhteiden hallintaa, jotta lujuus kehittyisi suunnitellusti.”

    Nyt on kuitenkin kyseessä aivan tavallinen rakentaminen, tavanomaisiin rakenteisiin tilattu ja tarkoitettu betoni, jota ovat valaneet avain tavalliset keskivertomiehet aivan normaaleissa olosuhteissa, Suomen sateisina kesinä. Ei tällaisessa perustuotteessa saa mitenkään olla sellaisia ominaisuuksia, että sitä täytyisi kesäkeleillä lämmittää tai käyttää jotain totutuista valumenetelmistä poikkeavia kikkailuja.

    Raaka tosiasia on se, että viime perjantain Rakennuslehden jutun kuvituskuvassa esiintyi kuva huonosti vibrattusta ja vähän laiskasti raudoitetusta valusta, mutta ei se ole mikään syy purkaa 3000 m3 betonia valmiista rakenteista, betonirakenteen voi aina paikallisesti korjata. Paitsi jos nyt sitten itse betonimassa sattuu saavuttamaan vain 40% tavoitelujuudestaan. Sitä on paha korjata, eikä paljon lohduta tai ole kovin helppo pitää hanketta aikataulussa, jos puolen vuotta valetaan ja sitten 3 kk puretaan…

    Nämä julkaistut kohteet ovat vain jäävuoden huippu, tiedossa on lisäksi useita kohteita, joissa vahingon paikka on havaittu ajoissa tai joissa urakoitsija on niellyt katkeran kalkin ja valanut uudelleen (kysykää esim. YIT:ltä, jota ei artikkelissa mainita).

    Aiemmin meillä oli rakentamisessa kaksi asiaa johon saattoi aina luottaa, peruskallio ja betoni. Ne eivät horju, huoju tai homehdu. Nyt Rudus on jälkimmäisen pilannut.

    Vastaa
    • JeppeS:n mukaan betonin voi aina paikallisesti korjata. Niin voi, mutta vain pinnassa näkyvä harvavalut. Tosin paikkaamalla ei ole ihan helppo saavuttaa rakennebetonin lujuutta.

      Kohteesta yksityiskohtia tietämättä veikkaan, että todellinen ongelma ja purkamisen tärkein syy on se, että kukaan ei pysty selvittämään, paljonko rakenteiden sisässä on pintaan näkymätöntä harvavalua. Niiden paikallistaminen ja korjaaminen luotettavasti täydelle lujuustasolle lienee mahdotonta.

      Vastaa
  • Näin toimii ”vastuullinen” betonin toimittaja, kiistää,sen tosiasian, että betonissa on huomattava laatupoikkeama. Itse en tilaisi minkäänlaista betoni kyseiseltä yhtiöltä valuihin, miksi tehdä sama valu kahteen kertaan. Ainoa näköjään toimiva asia yhtiössä on, selittäjät ihan oma lukunsa.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia